Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 29.02.2024/Pykälä 34


Esittelyaineisto YRLTK 049-2023-603

552/10.03.00/2024

 

 

 

 

§ 34

Rakennuslupa 2023-603, Rälssitilankuja 4

 

Päätöspäivämäärä

29.2.2024

Päätös annetaan julkipanon jälkeen

6.3.2024



 

Rakennuspaikka

49-15-37-3

Rälssitilankuja 4

NIITTYKUMPU

02200 ESPOO

Pinta-ala 14117.0

 

 

Kaava 

Asemakaava

Kaavanmukainen käyttötarkoitus

AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue

Kaavanmukainen rakennusoikeus

31400.0 k-m2

Valmiiden rakennusten kerrosala

14839.0 k-m2

Hakija

Olarinristi 3 Vuokra Oy

c/o NREP Oy
Pohjoisesplanadi 37A
00100 HELSINKI
 

Olarinristi 2 Vuokra Oy

c/o NREP Oy
PL 66
00131 HELSINKI
 

Rälssitilankujan Pysäköinti Oy

c/o NREP Oy
PL 66
00131 HELSINKI
 

Asunto Oy Espoon Viherpihan Aarre
PL 66
00131 HELSINKI
 

Olarinristi ARA Oy

c/o Knitter Business Park
Kutojantie 6-8
02630 ESPOO
 

Asunto Oy Espoon Niittykummun Vaahtera
PL 66
00131 HELSINKI
 

NSF IV Fin NewCo 30 Oy
PL 66
00131 HELSINKI
 

NSF IV Fin NewCo 29 Oy
PL 66
00131 HELSINKI
 

Asunto Oy Espoon Viherpihan Helmi

c/o NREP Oy
PL 66
00131 HELSINKI

 

Toimenpide

Asuinkerrostalo (1)

Pääsuunnittelija:    Heinzmann Arndt arkkitehti
Uusi rakennus

Luvan rakennus

Pysyvä rakennustunnus

Kokonaisala

Kerrosala

Tilavuus

Kerrosten lukumäärä

1

104080775B

10808.0

9488.0

35540.0

10



Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa

Rakenteellinen paloturvallisuus

Paloluokka P1

 

Lausunnot

Kaupunkimittausyksikkö

17.05.2023

Mahdollistava

Naapurien kuuleminen 2 kpl

06.06.2023

.

Rajanaapurit Espoo

25.05.2023

Puoltava

Kaupunkikuvatoimikunta

09.01.2023

Ehdollinen

Metron rataisännöinti

02.10.2023

Puoltava

Länsimetro Espoo

04.10.2023

Puoltava

Pelastusviranomainen

29.01.2024

Puoltava

Kaupunkisuunnittelukeskus

23.01.2024

Ehdollinen

Kaupunkitekniikan keskus

13.11.2023

Tarkastettu

Kaupunkitekniikan keskus

28.11.2023

Puoltava

Hakemuksen liitteet

Pääpiirustukset 21 kpl

Kaupparekisteriote

Valtakirja 2 kpl

ARAn ehdollinen varauspäätös

Hallinnanjakosopimus

Kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunto

Katukorkeusilmoitus

HSY:n liitoslausunto

Kerrosalalaskelma ja -kaaviot

Selvitys kosteudenhallinnasta

Selvitys rakennusjätteen määrästä, laadusta ja lajittelusta

Selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista

Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio

Palotekninen suunnitelma

Esteetön kerrostalo Suunnittelu- ja tarkastusasiakirja

Energiaselvitys ja -todistus (B), ilmanvuotoluku q50 (1,0), E-luku (81)

Meluselvitys

Ääneneristävyysselvitys 3 kpl

Ilmanlaatuselvitys

Värilliset julksivut ja havainnekuvat

Julkisivujen värityssuunnitelma

VSS-piirustus

Pihasuunnitelma

Tulvariskiselvitys

Hulevesisuunnitelma

Selvitys työmaaveden käsittelystä

Hankeselostus

Sijoituslupa

Lisäselvitykset ja poikkeukset

LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kymmenkerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen.

ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti muodostaa asuinkerrostalojen korttelialueen (AK-1), jolle sallitaan palvelu- ja opiskelija-asumisen, liike-, palvelu- ja toimistotilojen sekä asuntojen työtilojen rakentaminen. Tontille on asemakaavassa osoitettu neljän enintään yhdeksän- ja kahdeksankerroksisen, vesikatoltaan Merituulentien suuntaan nousevan asuinkerrostalon rakennusalat. Merituulentien puoleisella korttelin sivulla näitä yhdistää matalampien nelikerroksisten osien rakennusalat kulkuaukkoineen. Läpikulkua on mahdollistettu myös korttelin sisällä. Muodostuville sisäpihoille on osoitettu yksikerroksisten pihakannen alaisten pysäköintilaitosten rakennusalat ja itäisimmälle sisäpihalle lisäksi maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennusala. Korkeimmille rakennuksille on määrätty julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemat.

Sallittu korttelin yhteenlaskettu asuinkerrosala on 31 400 kem2, josta on jäljellä 6597 kem2. Korttelin itäsivulle tulee toteuttaa liike- ja toimitilaa vähintään 500 kem2, minkä saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi. Sallitun kerrosalan lisäksi saadaan rakentaa myös mm. asukkaiden yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, jäte- ja kiinteistönhuoltotiloja, pysäköintitiloja, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat, parvekkeita melualueella korvaavat viherhuoneet sekä liike-, työ-, palvelu- ja toimistotiloja katutasoon. Ylimmän kerroksen yläpuolelle saadaan kerrosluvun estämättä sijoittaa apu- ja yhteistiloja. Sauna-, kerho- ym. yhteistilat saa toteuttaa koko korttelia palvelevasti keskitettyinä.

Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä sekä rappausta.

Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä ääneneristävyyden, ilmanlaadun sekä huleveden viivyttämisen suhteen. Korttelialueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.

RAKENNUSHANKE
Hanke on neljäs ja viimeinen osa hallinnanjakosopimuksella jaetun, koko asemakaavakorttelin laajuisen tontin vaiheittaisesti etenevää rakentamista. Maanpäällisen pysäköintilaitoksen osat on ajoyhteyksien avulla liitetty toisiinsa korttelille yhteiseksi ja tarvittaessa myös yleiseen käyttöön sopivaksi keskitetyksi pysäköintilaitokseksi. Pysäköintilaitoksen päälle muodostuu yhtenäinen kansipiha, jossa asuinrakennuksissa olevat kulkuaukot mahdollistavat liikkumisen sisäpihalta toiseen aina Grasantorille saakka.

Suunnitellun teräsbetonirakenteisen asuinkerrostalon kerrosluku nousee viidestä kymmeneen kerrokseen Merituulentien suuntaan. Ensimmäinen kerros on sekakerros, jonka eteläpäätyyn sijoittuu teknisiä tiloja sekä yksi Merituulentielle päin suuntautuva kahden kerroksen korkuinen liiketila. Sekakerroksen muu osa on kellariksi määriteltyä pysäköintitilaa, johon ajetaan maanpäällisen pysäköintilaitoksen kautta. Kansipihan tasolle sijoittuva toinen kerros koostuu yhteis- ja aputiloista sekä Gräsantorille itään suuntautuvista liiketiloista. Toisistaan poikkeavat korkeusasemat Gräsantorin ja tontin kansipihan välillä on otettu huomioon kahden lattiakorkeusaseman avulla rakennuksen toisessa kerroksessa. Kerrokset 3-9 ovat asuntokerroksia. Ylin kymmenes kerros sisältää ilmanvaihtokonehuoneen ja irtaimistovaraston. Näitä tiloja on sijoitettu myös asuinkerroksiin.

Hanke toteutetaan valtion ARA-korkotukilainalla. Asuntoja on suunniteltu yhteensä 89 kpl, keskipinta-alaltaan 63,7 m2. Lähes kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke, joissakin sen lisäksi ranskalainen parveke. Varatiepoistuminen on järjestetty parvekkeiden kautta pelastusnostoautoon Merituulentien puolelle ja pihakannelle. Itäsivulla pelastaudutaan omatoimisesti parvekeluukkujen kautta Gräsantorille. Asuntojen jätteet kerätään syväsäiliöihin Rälssitilankujan varrella, liiketilojen jätteet kerätään kansipihan kautta jätehuoneeseen.

Edellisissä rakennusvaiheissa toteutuneeseen pysäköintilaitokseen johtaa ajoliittymä Rälssitilankujan kautta. Pysäköintilaitoksen päälle sijoittuvalle yhteiselle oleskelupihalle on korttelissa järjestetty ulkoporrasyhteyksiä Merituulentieltä sekä huolto- ja pelastusajoyhteydet Rälssitilankujalta.

Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään paikallamuurattua tiiltä, tiililaatta ja rappausta, joiden värisävyinä ovat punaruskea ja ruukunpunainen. Bitumikermikatteiselle katolle sijoitetaan aurinkopaneeleja.

Rakennusoikeus
Asuinrakennuksen kokonaisala on 10 813 m2. Asuinrakennuksen kerrosala on 9552 kem2, josta on rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa 6597 kem2, rakennusoikeudellista liiketilan kerrosalaa 500 kem2, asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa 2008 kem2 ja MRL 115 §:n mahdollistamaa rakennusoikeuden ylitystä 447 kem2. Tontin varsinainen rakennusoikeus tulee hankkeen myötä käytetyksi kokonaan.

VÄHÄISET POIKKEAMISET
Rakennuksen eteläpäädyn asuin- ja liiketilojen kerroslukumäärä yhdeksän (9) kerrosta ylittää yhdellä kerroksella niille asemakaavassa suurimman sallitun kerrosluvun kahdeksan (8) kerrosta. Uuden kerroksen muodostavat tilat ovat noin 48 kem2:n laajuisia, tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja teknisiä tiloja. Kaupunkisuunnittelukeskus on lausunnossaan puoltanut poikkeamista ehdolla, että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota asuinkerrostalon Gräsantorin puoleisen julkisivun suunnitteluun niin, että se täydentää yhdessä Olarin kirkon kanssa kaupunkikuvallisesti Gräsantorin tilallista kokonaisuutta. Ehto on otettu suunnitelmissa huomioon aiemmin kaupunkikuvatoimikunnan antaman, sisällöltään samansuuntaisen lausunnon myötä.

Julkisivujen toisena pääasiallisena materiaalina korttelin ulkosivuilla käytetään rakenteellisista syistä paikallamuuratun tiilen sävyistä tiililaattaa. Samaa ratkaisua on käytetty tontin muissakin rakennusvaiheissa.

Julkisivussa yli 55 dB:n päiväaikaisen keskiäänitason alueelle on suunniteltu yksi yhden huoneen asunto, jonka tuuletusikkunan kohdalle ei ole järjestetty äänitasoa alentavaa parveketta tai muuta asemakaavan edellyttämää ratkaisua. Hakija toteaa asunnon sijoittuvan sellaiseen kohtaan näkyvää Gräsantorin puoleista julkisivua, jossa asunnon parveke rikkoisi harkittujen suorien parvekelinjojen sommitelman.

Väestönsuojan varsinainen suojatila on toteutettu 2,9 m2 pienempänä kuin laskennallinen tarve, josta liiketilojen osuus on 5 m2. Tästä johtuen suojatilan laskennallinen henkilömäärä on pienentynyt 183 henkilöstä 178 henkilöön. Hakijan mukaan hankkeen suojatilan mitoitus on kokonaisuudessaan riittävä, koska liiketilojen käyttö ei todellisuudessa lisää rakennuksessa yhtaikaisesti oleskelevien henkilöiden määrää. Pelastuslaitos on puoltanut poikkeamista.

Poikkeamisia voidaan pitää vähäisinä.

AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: asunnoille 1 ap/110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto, palveluasunnoille 1 ap/200 kem2, toimistoille ja liiketiloille 1 ap/125 kem2. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksiä valtion tukemille opiskelija- ja vuokra-asunnoille, vuorottaispysäköinnin mukaisille autopaikoille sekä yhteiskäyttöautojärjestelmään perustuen.

Asemakaavan hankkeelta edellyttämä vähimmäisautopaikkamäärä ARA-vähennys huomioituna on 36 ap. Autopaikkoja on suunniteltu hankkeelle yhteensä 36 ap rakennuksen alla sijaitsevaan pysäköintihalliin. Näistä kaksi on LE-autopaikkoja. Jokaiseen autopaikkaan toteutetaan sähköauton
latauspistevalmius.

Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: asunnoille 1 pp/30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, yksiöille ja opiskelija-asunnoille 1,5 pp/asunto, palveluasunnoille 0,5 pp/asunto, toimisto- ja liiketiloille 1 pp/200 kem2; hankkeessa yhteensä vähintään 223 pp. Pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu yhteensä 224 pp ulkoiluvälinevarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on lisäksi osoitettu ulos kansipihalle sisäänkäynnin yhteyteen.

VÄESTÖNSUOJA
Hankkeen S1-luokan väestönsuoja yhteensä 178 henkilölle sijaitsee edellisen, kolmannen rakennusvaiheen tiloissa. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.

MUUT SELVITYKSET
Asuinrakennus on esteetön. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy.
Hulevesi johdetaan asemakaavaa sekä liitteenä olevaa hulevesisuunnitelmaa noudattaen viereisen kolmannen rakennusvaiheen alueelle sijoitettujen viivytysputkien kautta kunnalliseen hulevesiverkostoon.
Asemakaavasta johtuva ulkovaipan ääneneristystarve on otettu huomioon liitteenä olevan ääneneristävyysselvityksen mukaisesti.
Asemakaavan vaatimus tuloilmajärjestelystä on otettu huomioon suunnitelmissa.
Hankkeelle on laadittu erillinen kosteudenhallintaselvitys

TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 9.1.2023 puoltanut hanketta ehdoilla, jotka on otettu suunnittelussa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.

RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Hankkeelle on myönnetty sijoituslupa mm. tontin ulkopuolelle sijoittuville perustusrakenteille, routasuojauksille sekä parvekkeille yleisen torialueen päällä 0,3 metriä rakennusjärjestyksessä sallittua ulottumaa enemmän.
Hakija on aloittanut selvityksen hankkeen sovittamiseksi Gräsantoriin yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Gräsantorin pohjanvahvistuksella voi olla vaikutusta hankkeen toteutusjärjestykseen.

NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
 

Esittelijän päätösehdotus

 

Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo

 

Lupa myönnetään.

Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:

vastaava työnjohtaja

KVV-työnjohtaja

IV-työnjohtaja


Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:

pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi.


Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:

paikan merkitseminen

pohjakatselmus

sijaintikatselmus

rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä

vesilaitteiden katselmus

ilmanvaihtolaitteiden katselmus

lämmityslaitteiden katselmus

loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta


Muut ehdot:

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.


 

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.


 

Ennen Gräsantorille ulottuvien rakenteiden toteuttamista on sovittava kyseisen tontinraja-alueen toteuttamisjärjestyksestä torialueen pohjanvahvistuksesta vastaavan rakentajan kanssa.


 

Katu- ja yleisten alueiden tilapäinen aitaaminen sekä käyttö varasto- tai työmaa-alueena edellyttää katualueiden vuokraamista.


 

Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.


 

Noudatettava Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy:n internetsivuilta saatavaa ohjetta 'Työskentely metroradan läheisyydessä'.


 

Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.


 

Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.


 

Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
 


 

Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.


 

Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.


 

Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä kulkuyhteydet Gräsantorin kautta rakennukseen on oltava turvallisesti käytettävissä.


 

Poistumisreittivalaistus ja -opastesuunnitelmat on esitettävä pelastuslaitokselle.


 

Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.


 

Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.


 

Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
 


 


 

Sovelletut oikeusohjeet

MRL 125 §. 133 §, 135 §, 175 §

 

 

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Jani Vaarnanen

p.040-193 4988

etunimi.sukunimi@espoo.fi

 

 

Käsittely 

 

Päätös 

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.