Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon sekä pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen osan rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), jonne on asemakaavassa osoitettu enintään 6-8 -kerroksisia, paikoin toisiinsa matalammilla kaksikerroksisilla osilla kytkeytyviä asuinkerrostaloja sekä niitä korttelialueen keskellä yhdistävä yksikerroksinen rakennuksen tai pihakannen alainen pysäköintilaitos. Korttelin läpi pohjois-eteläsuunnassa tulee järjestää yleinen jalankulkuyhteys. Korttelille asemakaavassa sallittu enimmäiskerrosala on 23 450 kem2.
Sallitun kerrosalan lisäksi saa rakentaa mm. asukkaiden yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, jäte- ja kiinteistönhuoltotiloja, pysäköintitiloja, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat sekä asumiselle häiriötä aiheuttamattomia asuntoihin kytkettyjä työtiloja maantasoon. Maantasokerrokseen ei saa sijoittaa kadun suuntaan avautuvia asuntoja.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä, rappausta tai muuta laadukasta julkisivumateriaalia. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Parvekkeet tulee lasittaa suurella osalla kadun puoleisia julkisivuja, ja parvekejulkisivut tulee jäsentää ikkunajulkisivun tapaan siten, ettei parvekkeista muodostu yhtenäistä nauhaa tai koko seinän levyistä lasipintaa. Julkisivuja ja sisäänkäyntejä saa jäsentää metallisilla rakennusosilla ja pinnoilla.
Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä mm. tulvariskin sekä hule- ja pohjaveden suhteen. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.
Lupahakemuksen mukaiselle tontille sijoittuu yksi enintään kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakennusala sekä osa pysäköintilaitoksen rakennusalasta. Tontille on tonttijaossa määrätty enimmäiskerrosalaksi 3490 kem2, josta on asemakaavan mukaan käytettävä 120 kem2 liiketiloihin ohjeellisella rakennusalalla tontin eteläosassa katujen risteysalueen tuntumassa.
RAKENNUSHANKE
Suunnitellun asuinkerrostalon ensimmäinen kerros sisältää yhteis- ja aputiloja sekä osan pysäköintihallin autopaikoista. Pihakannen tasolla sijaitseva 2. kerros sisältää asuntojen lisäksi varastotiloja sekä saunaosaston kerhotiloineen. Ylemmät kerrokset ovat asuntokerroksia, ylimpään kerrokseen sijoittuu myös ilmanvaihtokonehuone.
Asuinkerrostalo on suorassa yhteydessä maanpäälliseen pysäköintihalliin ja sen päälle sijoittuvaan leikki- ja oleskelupihaan. Pihakannelle pääsy ulkokautta kadulta on korttelissa mahdollista ulkoportailla ja luiskilla. Pohjoisen puolella pihakansi liittyy maisemoituna viereisen koulu- ja toimistorakennuskiinteistön puistomaisena säilytettävään osaan, jonne myös yhdistetään pihan poikki suunniteltu yleinen jalankulkuyhteys. Autohalliin johtaa korttelissa kaksi ajoyhteyttä.
Asuntoja on suunniteltu yhteensä 55 kpl, keskipinta-alaltaan 50 m2. Kaikilla asunnoilla on lasitettu parveke tai lasitettu maantasoterassi. Jätteet kerätään jätehuoneeseen kadun varrella. Varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukkujen kautta maanpinnalle ja pihakannelle.
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään valkoista ja ruskeanharmaata puhtaaksimuurattua tiiltä sekä valkoista graafista betonia, maantasokerroksessa ruosteenruskeaa graafista betonia. Sisäänkäyntejä on korostettu kuparin värisellä metallilevyllä viitteenä Vuoritontun alueen kaivoshistoriaan. Katolle rakennetaan varaus aurinkopaneeleille.
Asuinrakennuksen kerrosala on yhteensä 4530 kem2, josta 3483 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 599 kem2 on MRL 115 §:n mukaista lisäkerrosalaa ja 449 kem2 asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa. Varsinaista rakennusoikeutta on käytetty liiketiloihin 130 kem2 ja sitä jää käyttämättä 7 kem2. Pysäköintilaitoksen osan kerrosala on 324 kem2.
Korttelialueen kaikilla muilla kiinteistöillä on samanaikaisesti vireillä vastaavat asuinkerrostalojen ja pysäköintilaitoksen osien rakennuslupahakemukset.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Pysäköintilaitos ulottuu rakennusalansa rajan yli asuinrakennuksen ulkoseinään saakka. Kahdeksannessa kerroksessa sijaitseva ilmanvaihtokonehuone ulottuu tarkoituksenmukaiseen tilajärjestelyyn liittyvistä syistä noin puolelta osaltaan seitsemänkerroksisen rakennusalan osan alueelle. Poikkeamiset ovat vähäisiä.
AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 110 kem2 ja liiketiloille vähintään 1 ap/ 75 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto; hankkeessa yhteensä vähintään 33 ap. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksiä valtion tukemia opiskelija- ja vuokra-asuntoja varten tai jos pysäköinti järjestetään vuorottaispysäköintinä, nimeämättömänä ja sijoitetaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 33 ap pysäköintihalliin.
Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp/ 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, yksiöille ja opiskelija-asunnoille vähintään 1,5 pp/ asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava liiketiloille vähintään 1 pp/ 100 kem2. Hankkeessa yhteensä vähintään 113 pp. Asuntojen polkupyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan, ulkotiloihin tulee lisäksi osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu 115 pp ulkoiluvälinevarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on lisäksi osoitettu ulos kansipihalle.
VÄESTÖNSUOJA
Yhteensä 177 henkilölle suunniteltu väestönsuoja sijaitsee rakennuksen 1. kerroksessa yhteiskäyttöisenä saman korttelin kiinteistöjen 49-15-30-11 ja 49-15-30-14 kanssa. Suoja sisältää kaikki hakijan kiinteistön 91 henkilöpaikkaa. Normaaliajan käyttönä on irtaimistovarasto.
SELVITYKSET JA LAUSUNNOT
Asuinrakennus, pysäköintihalli sekä piha-alueet ovat esteettömiä. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Hankkeelle on varattu yksi LE-autopaikka pysäköintihallista.
Hanke noudattaa Kuivaketju 10 -toimintamallia.
Hulevesi johdetaan liitteenä olevaa hulevesisuunnitelmaa noudattaen kunnalliseen hulevesiverkostoon asemakaavan mukaisesti viivytettynä.
PKS- ja TOPTEN-rakennusvalvontojen velvoittavan aputilojen mitoitusohjeen edellyttämiä pesula- ja kuivaustiloja ei ole hankkeeseen suunniteltu. Lisäksi ohjeen vähimmäisarvot alittuvat kerhotilan pinta-alassa sekä talosaunojen lukumäärässä. Hakija perustelee pesula- ja kuivaustilojen puuttumista sillä, että jokaiseen asuntoon on suunniteltu tilavaraus pesu- ja kuivauskoneelle. Talosaunoja on suunniteltu vain yksi ohjeen vaatimasta kahdesta talosaunasta. Lisäksi hakijan talosaunaa käyttää toisena saunanaan myös naapurikiinteistö 49-15-30-14, mikä lisää hakijan talosaunan käyttömäärää. Hakijalla on kuitenkin vastavuoroisesti oikeus käyttää toisena saunanaan mainitun naapurikiinteistön talosaunaa. Hakija perustelee talosaunamitoituksen alittamista kokemusperäisellä tiedolla saunojen vähäisestä käyttöasteesta sekä nykyisellä ja ennakoitavissa olevalla energianhinnalla.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 14.11.2022 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon, jonka sisältämät ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.
RASITTEET JA SOPIMUKSET
Korttelin 49-15-30 kaikkien kiinteistöjen kesken on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. pysäköinnistä, jätehuollosta, hulevedestä, väestönsuojista, kulkuoikeuksista, huolto- ja pelastusajosta, yhteispihasta, palomuurin rakentamatta jättämisestä sekä johtojen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien sijoittamisesta.
Hakijan kiinteistö on laatinut viereisen kiinteistön 49-15-30-14 kanssa rasitesoimuksen talosaunojen käyttämisestä toistensa kiinteistöillä.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: vt. rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Aloituskokouksessa esitettävä sijoituslupa katualueelle ulottuville rakenteille.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennuspaikka sijaitsee lähellä maanalaista metrotunnelia. Noudatettava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n internetsivuilta saatavaa ohjetta 'Työskentely metroradalla ja sen välittömässä läheisyydessä'.
|
| Louhinta tontilla edellyttää ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteydenottoa Kaupunkiliikenne Oy:n metron rataisännöintiin.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta rasitesopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rasitteen perustamista toimivaltaiselta viranomaiselta ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa
