Dynasty tietopalvelu Haku RSS Espoon kaupunki

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 06.02.2023/Pykälä 37



5993/10.02.03/2022

 

 

 

Kaupunginhallitus 06.02.2023 § 37

 

 

§ 37

Valtuustokysymys asemakaavoituksessa järjestettyjen jalankulkuyhteyksien sijainnin merkitsemisestä maastoon

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Hänninen Salla

Ihalainen Leena

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

 

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

 

Kaupunginhallitus merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Jouni J. Särkijärven 6.11.2022 tekemään valtuustokysymykseen asemakaavoituksessa järjestettyjen jalankulkuyhteyksien sijainnin merkitsemisestä maastoon ja toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Vastaus toimitetaan tiedoksi muille valtuutetuille valtuuston seuraavan kokouskutsun yhteydessä.

 

Käsittely 

 

 

 

Päätös

 

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

Selostus 

Valtuustokysymys

 

Valtuutettu Jouni J. Särkijärvi on tehnyt 6.11.2022 valtuustokysymyksen asemakaavoituksessa järjestettyjen jalankulkuyhteyksien sijainnin merkitsemisestä maastoon.

 

Kysymyksessä todetaan, että asemakaavoituksessa järjestetty jalankulun yhteysverkosto toteutuu yleensä vasta katu- ja puistosuunnitelmien toteutuksessa. Olisi toivottavaa, että yhteydet saataisiin jalankulkijoiden käyttöön jo aikaisemmin vähäisemmillä toimenpiteillä.

 

Kysymyksessä todetaan, että viheralueille johtavat yhteydet voitaisiin merkitä maastoon esimerkiksi raivaamalla kulkukelpoinen polku ja merkitsemällä se vaikkapa soralla tai kivituhkalla. Myös kulkuyhteyttä osoittava viitta olisi hyödyllinen.

 

Kysymyksessä tiedustellaan, aikooko kaupunginhallitus antaa strategisen ohjeen yleiseen käyttöön tarkoitettujen jalankulkuyhteyksien merkitsemisestä maastoon siten, että ne ovat mahdollisimman varhain ja selkeästi kulkijoiden käytettävissä.

 

 

 

Vastaus valtuustokysymykseen

 

Asemakaavassa esitetyt ulkoilu- ja puistoreitit ovat ohjeellisia. Asemakaava esittää tarpeen sijoittaa reittiyhteys viheralueelle ja parantaa alueen saavutettavuutta. Asemakaavan ohjeellinen reitti ei välttämättä ole riittävä dokumentti toteuttamaan reitin lopullista linjausta. Reitin rakennettavuuteen ja toteutukseen vaikuttavat ympäristöarvot selvitetään tarkemmin puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä, useimmiten myös eri asiantuntijoiden kesken. Asemakaavassa esitetty reitin sijainti saattaa muuttua oleellisestikin vielä puistosuunnitelman laadinnan aikana.

 

Puistosuunnitelman laadinnan yhteydessä tutkitaan reitistön liittyminen muihin rakennettaviin ja oleviin kohteisiin, maaston rakennettavuus ja muodot, alueen vesiolosuhteet ja kuivatusperiaatteet, kasvillisuus mm. säilytettävät puut, liito-oravat ja muut ympäristön kannalta merkittävät tekijät, sekä erikoistapauksissa muinaismuistokohteet. Tavoitteena on toteuttaa reitit useimmiten valaistuina ja esteettömästi. Rakennettujen reittien mitoituksessa otetaan huomioon myös reittien kunnossapidon edellytykset. Suunnitteluprosessiin kuuluu lisäksi vuorovaikutus, jolloin alueen asukkaat ja käyttäjät saavat esittää ajatuksiaan hankkeesta.

 

Mikäli asemakaavan pohjalta tulisi tehdä ohjeellisen reitin avaaminen ja merkitseminen maastoon, on mahdollista, ettei kaikki ympäristöarvot tule riittävästi huomioon otetuiksi. Mikäli polku toteutettaisiin esim. kivituhkalla, edellyttäisi se koneellista toimenpidettä ja varautumista kustannuksiin. Kevyesti raivattuna polkuna se ei voine tarjota kunnossapidettävää, kaikilta osin helposti kuljettavaa ja turvallistakaan lähtökohtaa. Asemakaava ei myöskään yleensä ole riittävä päätös toimenpiteiden luvituksen kannalta, jos esimerkiksi puita merkittävästi kaadetaan. Kaikki kaavoitetut puistoalueet eivät myöskään ole kaupungin maanomistuksessa.

 

Katualueiden osalta tulee muistaa, että lohkomisen yhteydessä ensimmäisen asemakaavan osalta maapohjan omistus siirtyy kaupungille, mutta katualueen hallinta siirtyy kaupungille vasta katualueen haltuunotossa. Asemakaavamuutoksen osalta katualue tulee hankkia. Katualueet haltuun otetaan, kun kaupunki tarvitsee rakentamisen vuoksi katualueet haltuunsa.

 

Kaupunki ei voi merkitä yleiseksi kulkureitiksi sellaista katualuetta, jonka haltuunottoa ei ole tehty. Asemakaavan hyväksymisestä kadun rakentamiseen voi mennä useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, riippuen katujen rakentamiseen vuosittain määrättävistä määrärahoista sekä niiden kohdentamisesta rakentamisohjelmassa.

 

 

Päätöshistoria

 

 

Liitteet

 

 

 

Oheismateriaali

-

Valtuustokysymys asemakaavoituksessa järjestettyjen jalankulkuyhteyksien sijainnin merkitsemisestä

 

Tiedoksi