RSS-linkki

Kokousasiat:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Hae kokousasioista

Toimielin

Kokousasian teksti

Otsikosta
Tekstistä

Kokouspvm

Sivukoko

Uudemmat
Vanhemmat

Pvm:n mukaan
Otsikon mukaan

Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 12.12.2023/Pykälä 180

Asianumero 1793/11.01.00/2023

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.12.2023 § 180

§ 180

Valitus Vaasan hallinto-oikeuteen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä koskien Copart Suomi Oy:n autopurkamotoiminnan ympäristöluvan muuttamista Juvanmalmilla

Valmistelijat / lisätiedot:

Kämpe Lasse

Laiho Maria

etunimi.sukunimi@espoo.fi

Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää valittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston 15.11.2023 antamasta ympäristölupapäätöksestä Nro 290/2023 (Dnro ESAVI/8629/2023), joka koskee Copart Suomi Oy:n (Copart) autopurkamotoiminnan ympäristöluvan muutoshakemusta osoitteessa Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta pyytää Vaasan hallinto-oikeutta lisäämään ympäristöluvan määräykseen 9 vaatimuksen johtaa myös korjauskelpoisten kolaroitujen ajoneuvojen varastointialueilta syntyvät vedet sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun I-luokan öljynerotuskaivon ja näytteenottokaivon kautta maastoon. Lupamääräyksessä tulisi selvyyden vuoksi myös huomioida Copartin vastineessa ilmoittama vähintään kahdesti vuodessa tehtävä öljynerottimien ja niiden hälyttimien tarkastus. Päätöksen lupamääräys edellyttää vain säännöllistä tarkkailua, mikä mahdollistaa liian pitkät tarkastusvälit. Lisäksi lupamääräystä 2A tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa yöaikaisen meluavan toiminnan rajoittamisen, vaikka yöaikainen 50 dB:n keskiäänitaso ei ylittyisi.

Korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueilta johdettavista vesistä aiheutuu päätöksen mukaisesti toimittaessa ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan liian suuria riskejä. Ympäristölupa mahdollistaa, että pihalla varastoidaan vuosittain jopa 10 000 korjauskelpoista ajoneuvoa alueella, josta vedet johdetaan pelkän hiekanerottimen kautta ojaan. Muutos on heikennys nykytilanteeseen, koska nykyisin pihan pohjois- ja koillisosan korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueiden vedet johdetaan II-luokan öljynerottimen kautta ojaan. Copartin mukaan ajoneuvojen vastaanottotarkastuksessa tehtävän riskinarvion perusteella myös korjauskelpoisia ajoneuvoja voidaan sijoittaa I-luokan öljynerottimella varustetulle romuajoneuvojen varastointialueelle. Romuajoneuvoja varaudutaan vastaanottamaan vuosittain enintään 5000 kappaletta, mutta niille varattu alue kattaa alle 20 % koko piha-alueesta, joten alueelle ei välttämättä edes mahdu sijoittamaan muita kuin romuajoneuvoja. Korjauskelpoisissa ajoneuvoissa voi olla myös piileviä vuotoriskin aiheuttavia vaurioita, joita ei havaita vastaanottotarkastuksessa. Ajoneuvojen siirtely pyöräkuormaajien trukkipiikeillä saattaa myös aiheuttaa vaurioita.

Korjauskelpoisten ajoneuvojen laajalla varastointialueella mahdollisesti tapahtuvien vuotojen torjuntaa ei pidä jättää pelkästään vuotojen havaitsemisen jälkeen tehtävien toimien varaan. Öljynerottimien merkittävä etu on se, että ne rajoittavat tehokkaasti öljyvuotojen leviämistä ympäristöön, vaikka vuotoa ei havaittaisi esimerkiksi toiminta-aikojen ulkopuolella tapahtuneen onnettomuuden tai vuodon pienuuden vuoksi. Pieni vuoto on todennäköisesti näkyvillä vain ajoneuvon alla, ja se lähtee liikkeelle vasta sateella sadeveden huuhtelemana. Korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueiden sadevesikaivojen ritiläkansien päälle asetettavat sulkumatot edellyttävät öljynerottimista poiketen aktiivisia toimia ja vuodon havaitsemista. Tämä lisää riskiä, että öljyvuodot pääsevät esteettä leviämään ympäristöön. Riski huomioiden öljynerotinten asentamista ei voida pitää kohtuuttomana vaatimuksena. Korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueen hulevesistä kahdesti vuodessa tehtävästä näytteenotosta huolimatta poikkeustilanteissa hulevesistä voi aiheutua merkittävää hetkellistä kuormitusta läheisiin ojiin, joka ei näy näytteissä.

Asutuksen läheisyyden vuoksi melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisten melun ohjearvojen lisäksi tulee melua ja sen laatua arvioida asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisesti. Yöaikaisten kuormien tuonnin meluhaittaan tulisi ympäristö- ja rakennuslautakunnan näkemyksen mukaan kiinnittää tavanomaista enemmän huomiota, koska kuormia puretaan lähimmillään noin 30 metrin päässä asutuksesta. Ympäristölupa mahdollistaa kuormien tuonnin myös iltaisin ja yöaikaan, jolloin arvioidaan saapuvan yhteensä noin 7-10 kuormaa vuorokaudessa. Hinausauton kuorman purusta aiheutuu lyhytaikaista erityisen häiritsevää melua, johon sisältyy kalustosta riippuen todennäköisesti ainakin peruutuspiippausta ja metallisten ajoramppien tai hinauslavan laskusta ja nostosta aiheutuvia kolahduksia. Melun lyhytaikaisuuden vuoksi koko yöajalle asetettu keskiäänitaso ei välttämättä ylity, vaikka hetkellinen melu voi herättää tai häiritä unta lähimmissä asunnoissa. Pidemmällä aikavälillä unen säännöllisestä häiriintymisestä voi aiheutua myös terveyshaittaa. Häiriön suuruuteen ei vaikuta merkittävästi se, tuodaanko kuormat Pienen teollisuuskadun vai Läntisen teollisuuskadun portista, koska pääasiallinen meluhaitta aiheutuu todennäköisesti lastin purkamisesta. Kuormien tuonnin aiheuttaman meluhaitan vähentäminen esim. hinausauton kuljettajien ohjeistuksella tai kohinaperuutushälyttimien asentamisella on tavanomaista hankalampaa, koska kuormia tuodaan usean eri yrityksen ja kuljettajan toimesta. Tämä lisää riskiä ohjeistuksen noudattamatta jättämiselle.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan näkemyksen mukaan Copartin toiminnasta voi aiheutua haitallisia hulevesipäästöjä, kun huomioidaan piha-alueella varastoitavien vaurioituneiden ajoneuvojen suuri määrä ja rajallinen öljynerottimilla varustettu varastointialue. Yöaikaisesta toiminnasta voi melun luonteesta johtuen aiheutua myös terveyshaittaa ja naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta, vaikka yöajalle asetettu 50 dB:n keskiäänitaso ei melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus huomioituna ylittyisikään.

Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalla on toiminnan sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaisena valitusoikeus ympäristönsuojelulain 191 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella.

Valitusaika päättyy 22.12.2023.

Käsittely

Päätös

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Selostus

Taustaa

Copart Suomi Oy on hakenut muutosta vuonna 2007 myönnetyn autopurkamotoiminnan ympäristölupaan. Muutosta on haettu purkutoimintaa, romuajoneuvojen määrää ja hulevesiä koskeviin lupamääräyksiin. Purkamotoiminnan loputtua toiminta edellyttää ympäristölupaa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien romuajoneuvojen varastoinnin perusteella. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta antoi hakemuksesta lausunnon kokouksessaan 8.6.2023 § 76

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen sisältö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi 15.11.2023 päätöksen Nro 290/2023 (Dnro ESAVI/8629/2023) Copart Suomi Oy:n autopurkamotoiminnan ympäristöluvan muuttamisesta osoitteessa Pieni teollisuuskatu 7, 02920 Espoo. Kuulutus ja päätös pidetään nähtävillä 15.11.- 22.12.2023 Aluehallintoviraston vesi- ja ympäristölupien tietopalvelussa. AVI:n päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 22.12.2023 mennessä.

AVI muutti Copartin ympäristölupaa Nro YS 333, Dnro UUS-2005-Y-701-111 lisäten lupamääräykset 2A, 5A, 9A ja 17A sekä muuttaen lupamääräyksiä 1, 4, 9, 15, 17 ja 18. Lisätyt ja muutetut määräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:

1. Laitoksella saa vuosittain vastaanottaa romuajoneuvoja enintään 5000 kpl. Laitoksella kerrallaan varastoitava romuajoneuvojen määrä saa olla yhteensä enintään 400 kpl tai 600 tonnia.

2A. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää asuinrakennusten ulko-oleskelualueilla klo 7-22 keskiäänitasoa (LAeq) 55 dB eikä klo 22-7 keskiäänitasoa (LAeq) 50 dB. Jos melu on luonteeltaan kapeakaistaista tai iskumaista, lisätään tulokseen 5 dB ennen tuloksen vertaamista em. raja-arvoihin.

Edellä asetettuja raja-arvoja katsotaan noudatetun, jos melumittauksissa tai -mallinnuksissa saadut tulokset eivät ylitä raja-arvoja ottaen huomioon käytetyn menetelmän epävarmuus.

4. Purettaviksi osoitetut romuajoneuvot on toimitettava esikäsittelyyn laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottamiselle. Alueelta muualle toimitettavista romuajoneuvoista on tehtävä jätelain 121 §:n mukainen siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 40 §:ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan.

5A. Polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja kiinteällä valuma-altaalla. Valuma-altaan tilavuuden on oltava vähintään 1,1 kertaa altaaseen sijoitetun suurimman säiliön tilavuus. Säiliöt on oltava varustettu laponestolla ja ylitäytönestolaitteella. Tankkauslaitteistossa on oltava lukittava sulkuventtiili. Polttonestesäiliöt tankkauspaikkoineen on muutostöiden jälkeen sijoitettava polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle, jonka hulevedet johdetaan maastoon I-luokan öljynerottimen kautta.

9. Esikäsittelemättömien saapuvien ja lähtevien ajoneuvojen sekä materiaalikierrätykseen menevien romuajoneuvojen varastointialueiden hulevedet tulee johtaa sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun I-luokan öljynerotuskaivon ja näytteenottokaivon kautta avo-ojaan.

Huolto- ja pesutilojen jätevedet on johdettava sulkuventtiilillä ja hälyttimellä varustetun II-luokan öljynerotuskaivon kautta kunnan viemäriverkkoon.

Öljynerotuskaivojen ja niissä käytettävien hälyttimien kuntoa on tarkkailtava ja ne on tyhjennettävä säännöllisesti.

9A. Alueen muutostöitä koskevat toteutussuunnitelmat on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen rakentamiseen ryhtymistä. Suunnitelmista on käytävä ilmi vähintään tiedot hulevesien johtamisesta alueen rakentamisen eri vaiheessa ja siitä, miten päästöjen hallinta ja toiminnalle lupapäätöksessä edellytetyt vaatimukset huomioidaan eri rakentamisen vaiheissa.

15. Toiminnan käyttö-, päästö- ja jätetarkkailu on toteutettava päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti, seuraavasti täydennettynä: Avo-ojaan johdettavista hulevesistä sekä huolto- ja pesutilojen viemäriin johdettavista jätevesistä on otettava näytteet erottimien jälkeen kaksi kertaa vuodessa. Näytteistä on määritettävä kiintoaine, pH, sähkönjohtavuus ja mineraaliöljyt.

Korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueen hulevesien tarkkailusta voidaan luopua kaksi vuotta kenttärakenteiden muutostöiden valmistumisen jälkeen, mikäli tarkkailtavien haitta-aineiden pitoisuudet hulevesissä todetaan valvontaviranomaisen toimesta merkityksettömiksi.

Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava tämän päätöksen mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma valvontaviranomaiselle 1.7.2024 mennessä. Valvontaviranomainen voi päätöksellään muuttaa ja tarkentaa tarkkailuvelvoitetta edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun kattavuutta tai tulosten luotettavuutta.

17. Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja niiden tarkkailusta on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.

Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten toimintaa ja valvontaa koskevat tallenteet sekä tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ja jätekirjanpito vähintään kuuden vuoden ajan.

17A. Toiminnanharjoittajan on kalenterivuosittain, viimeistään tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto, joka sisältää ainakin:

- tiedot käsitellyistä jätteistä (romuajoneuvot) valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 36 §:n mukaisesti

- vuoden lopussa välivarastossa olevien jätteiden määrät (t) asetuksen 978/2021 mukaisesti luokiteltuna

- tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä valtioneuvoston asetuksen jätteistä (978/2021) 33 §:n mukaisesti

- ominaisjätemäärä

- viiden vuoden välein laadittu selvitys vakuudella katettavien jätteiden käsittelyn yksikköhinnoista ja kuljetuskustannuksista sekä vakuuden vastaavuudesta. Ensimmäisen kerran selvitys on liitettävä vuosiraporttiin vuonna 2029

- käytetyissä polttoaineissa, kemikaaleissa tai niiden määrissä tapahtuneet muutokset

- selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisista hyväksytyistä suunnitelmista

- tiedot laitoksella tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä esimerkiksi päällysteiden korjauksista sekä hulevesiviemäreiden ja öljynerotinten tarkastuksista/huolloista

- laitoksen toiminnan, päästöjen ja vaikutusten tarkkailua koskevat raportit.

Raportointi tulee soveltuvin osin tehdä sähköisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään valvontaviranomaisen tarkemmin ohjeistamalla tavalla.

18. Toiminnanharjoittajan on asetettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen eduksi 5 000 euron (sis. alv) jätteen käsittelytoimintaa koskeva vakuus. Vakuus on asetettava ympäristönsuojelulain 61 §:n edellyttämällä tavalla. Vakuuden on oltava asetettu 31.12.2023 mennessä.

Otteita lupamääräysten perusteluista:

Lupamääräys 2A:

Määräys on annettu melusta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja annetut melun raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätökseen (933/1992) melutason ohjearvoja. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) toteutuminen meluntorjunnassa saattaa edellyttää mm. toimintojen sijoittamista meluhaittojen torjumisen kannalta optimaalisesti, melulähteiden kotelointeja sekä melun leviämisen estäviä rakenteita. Raja-arvoja määrättäessä on otettu huomioon mahdollinen melun häiritsevä luonne, joka tarkastellaan häiriintyvissä kohteissa. Raja-arvon noudattamisen tarkastelussa otetaan huomioon käytetyn menetelmän epävarmuus. Yleensä epävarmuus vaihtelee välillä 1-3 dB.

Kun toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti noudattaen melulle annettuja raja-arvoja ei toiminnasta aiheudu naapuruussuhdelain 17 §:n mukaista kohtuutonta rasitusta.

Lupamääräys 9:

Aluehallintovirasto on laitoksella käsiteltävien jätteiden laatu, sekä toiminnan sijaintipaikan olosuhteet huomioiden katsonut hakijan esittämät hulevesien käsittelymenetelmät ja piha-alueiden pinnoitteet riittäviksi. Esitetyt vesien keräys- ja käsittelymenetelmät sekä pinnoitteet täyttävät asetuksen 123/2015 liitteessä 2 olevat romuajoneuvojen varastointia koskevat vähimmäisvaatimukset.

Esikäsittelemättömien saapuvien ja lähtevien ajoneuvojen sekä materiaalikierrätykseen menevien romuajoneuvojen varastointialueiden (polttonestesäiliöiden täyttöpaikat mukaan lukien) hulevesiin voi vuotoina kulkeutua öljyhiilivetyjä, mistä syystä vedet tulee käsitellä öljynerotuksella ennen johtamista maastoon.

Öljynerottimen luokasta, varustelusta, tarkastuksista ja huolloista on määrätty, jotta maastoon johdettavista vesistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Standardin SFS-EN 858-1 luokan I mukaisen erottimen öljynerotuskyvyn (5 mg/l) katsotaan yleisesti olevan riittävä maastoon johdettavien vesien käsittelemiseksi silloin, kun erotin toimii suunnitellulla tavalla. Järjestelmän toimintakunnon varmistamiseksi on siihen liittyvien laitteiden ja osien kunto on tarkastettava säännöllisesti. Mahdollisuus sulkea viemäri vuototilanteissa on tärkeää, jotta öljyhiilivetyjä ei pääse mahdollisen poikkeustilanteen aikana kulkeutumaan ympäristöön.

Standardin SFS-EN 858-1 luokan II mukaisen erottimen öljynerotuskyvyn (100 mg/l) katsotaan olevan riittävä viemärin kautta jätevesienkäsittelylaitokselle johdettavien vesien käsittelemiseksi silloin, kun erotin toimii suunnitellulla tavalla.

Lupamääräys 15:

Tarkkailua koskevat määräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 62 §:ään, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta sekä jätelain 120 §:ssä säädetystä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 §:n ja jätelain 12 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on määrätty toteutettavaksi hakijan esittämän, päätöksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti, siten kun sitä on määräyksillä muutettu. Jätetarkkailu on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisesti.

Toiminta-alue on laaja ja toimintaan tulee muutoksia. Tästä syystä toiminnan hulevesiä on tarkkailtava kaikista pisteistä, joista sitä johdetaan avo-ojiin tai viemäriin. Hakemuksesta osittain poiketen aluehallintovirasto on määrännyt hulevesiä tarkkailtavaksi kaksi kertaa vuodessa, jolla parannetaan tarkkailun kattavuutta vastaamaan vuodenaikojen mahdollisia vaihteluvaikutuksia. Hulevesiä on syytä tarkkailla kenttärakenteiden valmistumisen jälkeen, jotta voidaan varmistua vesienjohtamisjärjestelmien toimivuudesta.

Toiminnan vakiinnuttua, mikäli hule- ja jätevesien laatu on tasaista eikä erityisiä päästöjä synny voi valvontaviranomainen hyväksyä muutoksia tarkkailuun.

Valvontaviranomaiselle on tällä päätöksellä annettu ympäristönsuojelulain 65 §:n mukainen toimivalta muuttaa tarkkailusuunnitelmaa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon huomioiminen ympäristölupapäätöksessä.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon huomioiminen ympäristölupapäätöksessä

Lausunnossaan ympäristö- ja rakennuslautakunta vaati, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Määräyksen tulee lisäksi mahdollistaa ajoneuvojen yöaikaisen tuonnin rajoittaminen tai kieltäminen, vaikka asetettu keskiäänitaso alittuisikin, mikäli esimerkiksi hetkellisistä kolauksista tai peruutuspiippauksista todetaan aiheutuvan kohtuutonta meluhaittaa.

Lautakunnan mukaan luvassa tulee antaa määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi myös korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueelta (kuva 1) hulevesiviemäriin johdettaville vesille. Näiltä alueilta hulevesiviemäriin johdettaville vesille vaadittiin I-luokan öljynerotinta ja sulkuventtiilikaivoa vähintään silloin, jos alueella varastoidaan vähänkään suuremmin vaurioituneita ajoneuvoja.

Kuvaan on merkitty ajoneuvojen varastointiin varattu piha-alue. Pihan länsireunassa on saapuvien ajoneuvojen alue, purettavien ajoneuvojen varastointialue ja lähtevien ajoneuvojen varastointialue. Purettavien ja lähtevien ajoneuvojen alueilla on öljynerottimet ja näytteenottokaivot. Muu osa piha-alueesta on varattu korjauskelpoisille ajoneuvoille.

Kuva 1. Asemapiirros suunnitelluista muutoksista. Kuvaan merkitty vihreällä, sinisellä ja violetilla öljynerottimilla varustettavat varastointialueet sekä harmaalla korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueet, joita ei varusteta öljynerottimilla.

Lautakunta huomautti myös, että öljyn- ja hiekanerottimien huolloista ja tarkastuksista sekä kirjanpidosta tulee lisätä määräys. Erottimet ja öljynerottimien hälyttimet tulisi tarkastaa vähintään kahdesti vuodessa.

Lautakunnan lausunto on otettu pääosin huomioon hiekan- ja öljynerottimien huoltojen sekä tarkastusten ja kirjanpidon osalta määräyksissä 9, 17 ja 17A. Lisäksi Copart on vastineessaan ilmoittanut tarkastavansa öljynerottimet ja niiden hälyttimet kahdesti vuodessa, mutta tätä ei ole kirjattu lupamääräykseksi. Luvan määräyksessä 2A asetettiin toiminnasta aiheutuvan melun raja-arvoksi valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetyt ulkomelun ohjearvot. Määräyksessä ei kuitenkaan huomioitu raja-arvot alittavaa yöaikaista melua, vaikka sen todettaisiin aiheuttavan kohtuutonta häiriötä. Lisäksi määräyksessä 9 ei vaadittu korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueiden vesien johtamista öljynerottimeen. Määräyksessä 15 edellytettiin kuitenkin kenttärakenteiden muutostöiden jälkeen seuraamaan myös korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueiden hulevesien laatua vähintään kahden vuoden ajan, jotta voidaan varmistua, että hulevesistä ei aiheudu kuormitusta ojavesiin.

Yöaikaisen melun osalta AVI arvioi, että toiminnasta ei aiheudu kohtuutonta häiriötä naapurustolle, mikäli luvassa asetetut keskiäänitasot eivät ylity. Toiminnanharjoittajan vastineen mukaan pohjasuunnitelmaa on päivitetty ja haettavan rakennusluvan niin salliessa läntinen sisäänkäynti jätetään yksinomaan varakäyttöön. Tällöin liikenne ohjautuisi pihalle pääasiassa tontin eteläpäästä Pienen teollisuuskadun puolelta.

AVI:n mukaan määräyksessä 9 ei edellytetä tiivisasfalttia ja I-luokan öljynerotuskaivoa korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueelle, koska kyseisten ajoneuvojen varastoinnista ei muodostu merkittäviä päästöjä hulevesiin. Copartin vastineen mukaan vastaanottotarkastuksessa tehdään ajoneuvokohtainen riskiarvio, jonka perusteella ajoneuvo asetetaan joko romu- tai korjauskelpoisten ajoneuvojen varastointialueille. Näin ollen myös suuria vuororiskejä omaavat korjauskelpoiset ajoneuvot voidaan sijoittaa paremmin suojatulle romuajoneuvojen varastointialueelle.

AVI:n päätöksestä on tarpeen valittaa, koska lautakunnan lausuntoa ei huomioitu yöaikaisen melun ja hulevesien käsittelyn osalta tarpeeksi hyvin.

Päätöshistoria

Liitteet

1	EI JULKAISTA Liite 1 Copart Suomi Oy ympäristölupa

Oheismateriaali

Tiedoksi

Vaasan hallinto-oikeus, sähköpostitse