Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 15.06.2022/Pykälä 104

5594/12.01.00/2021

Kasvun ja oppimisen lautakunta 15.06.2022 § 104

§ 104

 Voipio-Huovinen Sanna

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kunta päättää kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta perusopetuslain (628/1998) 15 §:n mukaisesti. Espoossa kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy kaupunkitasoisen suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman ja koulujen johtokunnat koulukohtaiset opetussuunnitelmat.

1. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma, alaluku 1.4, A1/A2 -kielen vaihtamisen tai keskeyttämisen periaatteet

Oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluu perusopetuksessa vähintään yksi pitkä A-kielen oppimäärä ja yksi keskipitkä B1-kielen oppimäärä. Näistä toinen on toinen kotimainen kieli ja toinen jokin vieras kieli tai saamen kieli.

Tuntijakoasetuksen 6 §:n mukaan oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A1-kielen oppimäärän mukaisesti ja vähintään yhtä kieltä B1-kielen oppimäärän mukaisesti. Vapaaehtoinen A-kieli (A2) alkaa Espoossa neljänneltä vuosiluokalta. 

Opetushallituksen suosituksen mukaan kielivalinnat ovat lähtökohtaisesti pysyviä, eikä niitä jälkikäteen voida huoltajan hakemuksesta muuttaa muutoin kuin painavista syistä. A1-kielen vaihtaminen vapaaehtoisena kielenä opiskeltavaan A2-kieleen ei ole oppilaan subjektiivinen oikeus. Opetushallitus korostaa, että erityisen pidättyvästi tulee suhtautua vasta perusopetuksen päättövaiheessa esitettyyn pyyntöön oppimäärän vaihtamisesta. Oppilaiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun toteutumiseksi paikalliseen opetussuunnitelmaan on suositeltavaa kirjata, mitkä ovat painavia perusteita oppimäärän muuttamiselle ja mahdolliset menettelytavat muutoksia haettaessa. Opetushallitus painottaa, että perusteiden ja menettelytapojen tulee olla yhtenevät kaikissa saman perusopetuksen järjestäjän kouluissa.

OPH:n suositus kielten oppimäärien valinnoista ja vaihtamisesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielten-arviointi-perusopetuksessa

Nykyiset A-kielen vaihtamisen periaatteet on linjattu Espoossa vuonna 2010 (Perusopetuksen johtoryhmä 30.9.2010). Perusteet kielen vaihtoon tai kielestä luopumiseen ovat: jos oppilas on päässyt painotettuun opetukseen sellaiseen yläkouluun, jossa ko. kieltä ei opeteta, oppilaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet tai tilanne, jossa oppilaalla ei ole ollut mahdollisuutta valita englantia pitkäksi A1-kieleksi. Rehtoreille on lähetetty sähköpostitse ohjeistus sovituista perusteista 4.10.2010 silloisen opetuspäällikön toimesta, mutta periaatteita ei ole kirjattu Espoon opetussuunnitelmaan. Sähköpostitse lähetettävät ohjeistukset tai linjaukset eivät kuitenkaan ole välttämättä tavoittaneet kaikkia rehtoreita eikä toimintamalli vastaa myöskään enää uuden organisaation mukaisia viestinnän periaatteita. Kehittämistavoitteena opetussuunnitelmaan liittyvissä, opetuksen järjestäjän päättämissä asioissa on, että ne olisivat jatkossa löydettävissä paikallisesta opetussuunnitelmasta. 

Rehtoreilta ja aluepäälliköiltä saatujen palautteiden mukaan yhteiselle linjaukselle on nähty edelleen todellinen tarve. Espoossa A2 -kielestä on voinut luopua siihen tarkoitetulla lomakkeella, jonka huoltaja täyttää ja joka toimitetaan koulun rehtorille. Päätöksiä kielen vaihtamisesta tai keskeyttämisestä on tehty erilaisin perustein sekä koulusta riippuen. Rehtorit ja aluepäälliköt ovat tuoneet toistuvasti esiin opetuksen järjestämisen kannalta ilmeneviä haasteita, joita kielten keskeyttäminen aiheuttaa kouluissa, kuten liian pienet opetusryhmät ja niistä johtuvat eritasoiset sekaryhmät, haasteet opetusjärjestelyissä sekä epäselvyydet arvioinnissa ja todistusmerkinnöissä. Kehittäjäopettajien esittämän huolen mukaan tieto oppilaan kielen opiskelun keskeyttämisestä ei ole välttämättä tavoittanut kielen opettajaa eikä keskeyttämisestä ole aina keskusteltu ennakkoon. Usein tiettyyn kouluun hakeuduttaessa kielivalinnasta on luovuttu pian koulupaikan myöntämisen jälkeen.

Yllä kuvatuista haasteista johtuen Espoossa vuonna 2010 linjatut kielen vaihtamisen tai keskeyttämisen perusteet käsiteltiin uudelleen 6.4.2022 perusopetuksen johtoryhmässä ja ne hyväksyttiin osana päätettäviä linjauksia ja esitettäväksi opetussuunnitelmakirjaukseksi. Oppilaan laaja-alaisten oppimisvaikeuksien osalta täsmennettiin tuen merkitystä ennen kielen vaihtamista tai keskeyttämistä, sillä perusopetuslain mukaan suunniteltu pedagoginen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Pedagogisia ratkaisuja tehtäessä kouluissa arvioidaan ensin käytössä olevia toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Opetussuunnitelman näkökulmasta kielitaito edistää oppilaiden ajattelutaitojen kehittymistä, vahvistaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen sekä antaa aineksia kulttuurisen identiteetin muodostumiselle. Kielen opiskelu on näin ollen lähtökohtaisesti jokaisen oppilaan oikeus taitotasosta huolimatta. 

Opetussuunnitelmaan kirjattavat hyväksyttävät perusteet kielen vaihtamiseen tai keskeyttämiseen ovat:

- Mikäli oppilas on siirtynyt opetukseen sellaiseen yläkouluun, jossa aiemmin opiskeltua kieltä ei opeteta 

- Tilanne, jossa oppilaalla ei ole ollut mahdollisuutta valita englantia A1-kieleksi

- Oppilaan laaja-alaiset oppimisvaikeudet tai haastava elämäntilanne, mikäli kielen opiskelu ei oppimisympäristöön tehdyistä muutoksista, annetusta tukiopetuksesta ja oppimisen tuesta huolimatta edisty

Jos toisen kotimaisen kielen A1- tai A2-oppimäärä halutaan vaihtaa, kysymykseen voi tulla vaihto B1-oppimäärään, mikäli edellä todetut edellytykset täyttyvät. 

Koska kyseessä on aina poikkeustapaus, menettelytapoihin kuuluu, että hakemuksesta ja sen perusteluista tulee ensin keskustella ko. aineenopettajan sekä oppilaan sekä huoltajan kanssa. Hakemukseen kirjataan perustellut syyt, joiden pohjalta rehtori tekee päätöksen oppiaineen vaihtamisesta/keskeyttämisestä.

Espoossa opetussuunnitelmakirjaus tehdään paikalliseen opetussuunnitelmaan uuteen alalukuun 1.4 "Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut". Opetussuunnitelman perusteissa alaluvussa 1.4 määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvatut asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Muista kunnista esimerkiksi Kirkkonummi ja Tampere ovat tehneet vastavan ratkaisun alaluvun osalta kuvatessaan opetuksen järjestäjän päättämät sekä kuvaamat opetuksen järjestämiseen liittyvät kielen vaihtamiseen ratkaisut. Samassa alaluvussa 1.4 voidaan kuvata myös mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan ja mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet. 

Muutosesitys on ollut opettajien ja rehtorien kommentoitavana Essissä 10.-30.5.2022. Kommentteja on pyydetty erikseen kielten kehittäjäopettajilta.

2. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukujen 6.8.1 ja 6.9 muutokset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (104/011/2014) määrätään perusopetuksen päättöarvioinnista ja päättöarvosanan muodostumisesta. Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7-9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. 

Opetushallitus suosittaa, että paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään, voiko oppiaineiden hyväksyttyjä arvosanoja korottaa jälkikäteen. OPH korostaa oppilaiden yhdenvertaista kohtelua; kunnan kouluissa on tärkeää olla samat periaatteet ja linjaukset siitä, voiko lisänäyttöjä antaa ennen päättöarviointia ja millä perustein.

Espoon oppiainekohtaisia opettajaverkostoja koordinoivat ja oppiainekohtaisina opetussuunnitelma-asiantuntijoina toimivat kehittäjäopettajat ovat säännönmukaisesti esittäneet opettajien huolta siitä, että yhteinen linjaus on Espoossa tarpeen. Kouluissa on erilaisia käytäntöjä ja periaatteita, joiden mukaisesti oppilaat saavat tai eivät saa antaa näyttöjä 7. ja 8. vuosiluokilla arvioitujen osa-alueiden parantuneesta osaamisestaan ennen päättöarviointia. Vaihtelevat käytännöt lisäävät epätasa-arvoa ja oppilaiden kuormitusta. Opettajilta saadun palautteen mukaan oppilaiden ja huoltajien pyynnöt lisänäyttömahdollisuuksista liittyvät yleensä haluun korottaa arvosanoja jälkikäteen lukiovalintaa ajatellen ja niihin liittyy monia haasteita. Oppimiskokonaisuuksia on opiskeltu edellisillä vuosiluokilla pitkäjänteisesti ja osaamista on arvioitu monipuolisin menetelmin. Tällaisen osaamisen osoittaminen uudelleen jälkikäteen, kertaluontoisten tehtävien avulla, on haastavaa oppilaan ja opettajan oikeusturvan sekä opetussuunnitelman perusteissa kuvattujen arvioinnin periaatteiden näkökulmasta ja asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. 

Osaamisen ja oppimisen arvioinnissa on opetussuunnitelman perusteiden ja Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan huomioitava oppilaan edellytykset, ikäkausi ja tuen tarve. Jos oppilas on sairauden tai muun syyn vuoksi ollut estynyt osallistumasta opetukseen, on opetus ja arviointi suunniteltava hänen tilanteensa mukaisesti. Kun oppilaalle tarjotaan oppimisen aikana mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa ja arviointi toteutetaan näiden linjausten mukaisesti, tarvetta lukuvuosiarvioinnin jälkeen annetuille lisänäytöille ei ole.

Valmistelussa on hyödynnetty Espoon suomenkielisen perusopetuksen oppiainekohtaisten kehittäjäopettajien näkemyksiä. Muutosesitys on ollut opettajien ja rehtorien kommentoitavana Essissä 10.-30.5.2022.

Linjaus esitetään lisättäväksi Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 6.8.1 ja 6.9 liitteen mukaisesti.

3. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luvun 6.11.1 muutokset

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi 13.5.2020 Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman luvun 6 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opetushallituksen muutosmääräyksen (10.2.2020 OPH-281-2020) mukaisesti. 

Osana uuteen arviointilukuun liittyvää tiedotusta ja koulutusta Opetushallitus on tarkentanut maahanmuuttotaustaisten oppilaiden arviointia koskevia ohjeita. Näiden tarkennusten myötä Espoo on keskustellut omasta opetussuunnitelmastaan OPH:n opetusneuvoksen kanssa ja saanut suosituksen tarkentaa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden sanallista arviointia koskevaa osuutta. Kaikessa arvioinnissa on syytä painottaa sitä, että opettajat antavat riittävää tietoa oppilaan osaamisen tasosta riippumatta siitä, onko arviointi sanallista vai numeerista.

Valmisteluun ovat osallistuneet Espoon suomenkielisen perusopetuksen monikulttuurisen opetuksen kehittäjäopettajat. Muutosesitys on ollut opettajien ja rehtorien kommentoitavana Essissä 12.-30.5.2022. 

4. Muutokset Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelman lukuihin 1, 4.3 ja 6.12

Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) tuli voimaan 1.8.2021. Osana oppivelvollisuuden laajentamista uusi tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) yhdistää ja korvaa aiemmat nivelvaiheen koulutukset eli perusopetuksen lisäopetuksen (kymppiluokka), lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen (LUVA) ja ammatilliseen koulutuksen valmentavan koulutuksen (VALMA) 1.8.2022 lukien. Näin ollen perusopetuksen lisäopetuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäminen päättyy 31.7.2022 (Kasvun ja oppimisen lautakunta 24.11.2021 § 122).

Viittaukset lisäopetukseen ja lukiokoulutuksen valmistavaan koulutukseen esitetään näin ollen poistettavaksi Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmasta alkaen 1.8.2022 liitteen mukaisesti. Myös Espoon lisäopetuksen opetussuunnitelma lakkaa em. muutoksen myötä 31.7.2022. 

5. Opetushallituksen 10.5.2022 hyväksymät muutokset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (OPH-1098-2022) koskien oppilaan oikeusturvaa ja oppimisympäristöjen turvallisuutta

Opetushallitus on täsmentänyt opetussuunnitelmien perusteita ja määräyksiä 10.5.2022 perustuen muutoksiin, jotka on tehty muun muassa perusopetuslakiin. Opetushallituksen määräyksen mukaan paikallinen opetussuunnitelma tulee tarkistaa ja ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2022. 

Opetushallitus on päättänyt muutoksista/täsmennyksistä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) lukuihin:

2.1 Opetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet

5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä

5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

5.6. Paikallisesti päätettävät asiat

8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Keskeisenä perusteisiin tehdyissä täsmennyksissä on lapsen edun ensisijaisuus, vaatimus syrjimättömyydestä, opettajan ja rehtorin ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen, kurinpitokeinojen muuttaminen kurinpitotoimiksi ja siihen liittyvät tarkennukset sekä opetuksen epäämisen laajentaminen ja kaksoisrangaistavuuden poistuminen. Muutosten ja täsmennysten tavoitteena on, että jatkossa koulut ja oppilaitokset voivat puuttua aiempaa tehokkaammin kiusaamiseen ja syrjintään. Muutoksilla pyritään vahvistamaan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvaa sekä oppimisympäristön turvallisuutta ja ne mahdollistavat nykyistä tehokkaammat ja oikea-aikaiset keinot puuttua kiusaamiseen, syrjintään, häirintään ja väkivaltaan. Uudistus on osa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisen toimenpideohjelmaa. 

Espoon suomenkielisen perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma on käyty läpi huomioiden Opetushallituksen määräyksen mukaiset muutokset ja täsmennykset. Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmaan tehdyn tarkastelun perusteella paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvät Opetushallituksen muutosmääräyksen edellyttämät asiat. Opetussuunnitelman perusteiden muutokset korostavat erityisesti lapsen edun huomioimista perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Espoon opetussuunnitelmassa kuvatun arvopohjan mukaisesti ajatus lapsen parhaasta ohjaa kaikkea koulun toimintaa. Oppimisen polkua rakennetaan oppijalähtöisesti varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen ja edelleen toiselle asteelle. Lapsen edun toteutumista tuetaan koko koulu ohjaa -periaatteella ja vastuu turvallisesta ja eheästä koulupäivästä on kaikkien koulupäivän toteuttamiseen osallistuvien toimijoiden yhteinen.

Espoon paikallisessa opetussuunnitelmassa muutoksia ja täsmennyksiä edellytetään kohtaan 5.6. Kuntatasolla on päivitettävä opetussuunnitelman liite Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. Espoon Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö -lomakepohjaa tarkistetaan ja täsmennetään perusopetuslakiin ja perusteisiin tehtyjen muutosten mukaisesti.

Opetushallitus antoi määräyksen perusopetuksen järjestäjille 18.5.2022. Palvelualueiden välisessä valmistelupalaverissa 23.5.2022 käsiteltiin lakiuudistuksen tuomia tarvittavia muutoksia ja koulujen osallistamista. Palaverissa opetuksen kehittämisen palvelualueen päällikkö, suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen sekä koton OPS-asiantuntijat, perusopetuksen aluepäällikkö sekä opiskeluhuollon päällikkö sopivat, että heti lukuvuoden alkaessa koulujen rehtoreita johdetaan laatimaan koulukohtaiset täsmennykset tarkistettuun suunnitelmapohjaan. Koulukohtaisesti tarkennetaan vastuut ja toimintatavat opetuksen epäämistä koskevissa tilanteissa ja suunnitellaan prosessi opetuksen keskeyttämisen ja epäämisen aikaiseen valvontaan sekä kuvataan yhteistyön järjestäminen sosiaalihuollon kanssa. Espoon paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti myös oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua koulukohtaisen suunnitelman valmisteluun. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa kuullaan ennen suunnitelman hyväksymistä koulun johtokunnassa.  

6. Espoon suomenkielisen perusopetuksen koronasta palautumissuunnitelma

Opetushallituksen suosituksen mukaisesti lukuvuonna 2021-2022 tuli paikallisesti suunnitella, miten kouluissa palaudutaan koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Opetuksen järjestäjän vastuulla on opetuksen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen sekä oppilashuollon järjestäminen lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Perusopetuslain 20 a § poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä on voimassa heinäkuun 2022 loppuun asti. 

Espoon suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö on lukuvuonna 2021-22 laatinut paikallisen palautumissuunnitelman OPH:n tukimateriaalia hyödyntäen. Tukimateriaalissa on esitetty ne seikat, joihin paikallisessa opetuksen suunnittelussa ja koronaviruspandemian aiheuttamasta tilanteesta palautumisessa on syytä kiinnittää erityistä huomioita heti lukuvuoden alkaessa.

Espoon suomenkielisen perusopetuksen palautumissuunnitelmassa on linjattu yhteiset kuntatasoiset toimenpiteet koronasta palautumiselle lukuvuodelle 2022-23. Tietoa pandemian vaikutuksista on kerätty koulujen rehtoreilta sekä kouluterveys-, oppilas- ja henkilöstökyselyn avulla. Kouluja on ohjattu tiedolla johtamiseen oman koulunsa tulosten perusteella. Palautumissuunnitelmaa laadittaessa on tarkasteltu erityisesti vaikutuksia sekä pohdittu toimenpiteitä oppimisvajeen, hyvinvoinnin ja oppilaiden tulevaisuususkon vahvistamisen näkökulmasta. Paikallisista toimenpiteistä on keskusteltu tulosyksikön johtoryhmän asettamassa valmisteluryhmässä.

Espoon suomenkielisen perusopetuksen palautumissuunnitelmassa on kuvattu ne toimenpiteet, joita koronasta toipuminen kuntatasolla edellyttää. Palautumissuunnitelmassa näkyy ja kuuluu vahvasti espoolaisten rehtoreiden ääni. Rehtoreilta on yhteisessä keskustelussa koottu koronapandemian vaikutuksia ja koulukohtaisia tarpeita erityisesti oppimisvajeen, kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden tulevaisuususkon vahvistamisen näkökulmista. Opetushallituksen antamien toimenpidesuositusten ja rehtoreiden vastausten pohjalta kiteytettiin viisi tavoitetta sekä toimenpidettä koulujen koronasta palautumiselle. Vastausten pohjalta laaditut toimenpide-ehdotukset käsiteltiin ja täsmennettiin kevään rehtoriseminaarin työpajoissa ja niiden pohjalta muotoiltiin koulujen palautumissuunnitelman kysymykset lukuvuosisuunnitelmiin. Espoon kouluja on ohjattu täsmentämään koulun tason palautumisen toimenpiteitä osana lukuvuosisuunnitelmaa. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavat koulukohtaiset kysymykset täsmentävät kuntatasoisia toimenpiteitä.

Osallistava työskentely koettiin sekä aluepäälliköiden että rehtoreiden näkökulmasta toimivaksi menettelyksi. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi