Pelastuslaitoksen johtokunta
Pöytäkirja 15.12.2021/Pykälä 46

6748/02.02.00/2020

Pelastuslaitoksen johtokunta 15.12.2021 § 46

§ 46

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Ihamäki Veli-Pekka

Käsittely 

Päätös

Selostus Pelastuslain 24 §:n mukaisesti kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Tätä tarkoitusta varten Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnat (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti) ovat yhteistoimintasopimuksella perustaneet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, joka toimii osana Espoon kaupunkia. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon kuntalain 65 § tarkoittama kunnallinen liikelaitos.

Alueen kunnan- ja kaupunginjohtajista muodostuva pelastustoimen neuvottelukunta käsitteli esitystä kokouksessaan 6.9.2021. Neuvottelukunta merkitsi tiedoksi tämänhetkisen valmistelutilanteen ja kehotti jatkamaan pelastuslaitoksen talousarvion 2022 ja taloussuunnitelman 2022-2024 yksityiskohtaista valmistelua johtokunnan, kaupunginhallituksen sekä valtuuston käsittelyä varten.

Toiminnan painopisteet talousarviovuodelle

Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023 alkaen. Tätä varten tarvitaan valmisteluorganisaatio, joka ei heikennä pelastuslaitoksen tuottamia palveluja rakentamisen aikana. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueen valmistelun rahoitus tulee täysimääräisesti valtiolta, osana hyvinvointialueelle myönnettyä valmistelurahoitusta.  Lisäksi tulee mahdollisuus hakea rahoitusta mm. ICT-kustannuksiin. 

Palvelut ja toiminnan kehittäminen

Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia neuvomalla, ohjaamalla, kouluttamalla ja valvomalla. Tilanteen vaatiessa pelastamme ihmisiä ja omaisuutta, suojelemme ympäristöä sekä autamme hätätilanteissa. Pelastuslaitos on jatkuvassa valmiudessa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta ja kehittäminen perustuvat pelastuslain 28 §:n ja 29 §:n mukaiseen palvelutasopäätökseen. Palvelutasopäätös 2021-2024 tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Palvelutasosta päättää pelastuslaitoksen johtokunta, joka on pelastuslain tarkoittama alueen pelastustoimen monijäseninen toimielin.

Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja yhteistoiminnassa sairaanhoitopiirin kanssa Jorvin (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi), Länsi-Uudenmaan (Hanko, Inkoo ja Raasepori) ja Lohjan ensihoitoalueilla (Lohja, Vihti, Karkkila ja Siuntio) yhteistoimintasopimusten sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti.  HUS maksaa ensihoitopalveluista aiheutuvat nettokustannukset.

Vuosina 2022-2024 toiminta pyritään pitämään palvelutasopäätöksen 2021-2024 mukaisella tasolla ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Keskeinen muutostekijä on pelastustoimen siirtäminen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle v. 2023 alusta.

Vuoden 2022 avaintavoitteita ovat:

1. Asiakaspalvelun yhtenäistäminen Uudenmaan alueella

2. Suuronnettomuuksiin ja vaativiin johtamistilanteisiin liittyvän  suorituskyvyn parantaminen

3. Palvelutasopäätöksen mukaisen tason saavuttaminen

4. Työhyvinvointi kehittyy muuttuvassa toimintaympäristössä.

Jotta edellä mainitut avaintavoitteet voidaan saavuttaa, tulee asiakastarpeet kartoittaa ja kuvata sen mukaiset palvelut koko Uudenmaan alueella. Keskeisenä tavoitteena on pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelujen avunsaantiajan minimointi koko Uudenmaan alueella.

Henkilöstö

Henkilöstösuunnitelmassa on otettu huomioon Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksestä johdetut tavoitteet. Laajentuneet osaamisvaatimukset pyritään ensisijaisesti hoitamaan nykyisillä vakanssimäärillä. täydennettynä henkilöstösuunnitelman mukaisin lisäyksin, sekä mahdollisesti tehtävillä vakanssimuutoksilla. Hyvinvointialueeseen liittyvät mahdolliset lisätarpeet tai muutokset tarkentuvat vasta valmistelun edetessä. Henkilöstörakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Sairauspoissaolojen määrät ovat usean vuoden laskun jälkeen lähteneet kasvamaan. LUP organisaatio tarkistetaan viimeistään siinä yhteydessä, kun henkilöstö siirretään hyvinvointialueelle.

Sitovat tulostavoitteet vuodelle 2022

1. Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi.

2. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen

Palvelutuotteet

Uudet Patu2 palvelutuotteet otetaan käyttöön JoTon (johtamisen ja talousohjauksen tietojärjestelmä) käyttöönottovaiheen KO2 yhteydessä maaliskuussa 2022. Vuoden 2022 seuranta ja raportointi tehdään Patu2 palvelutuotteiden mukaan. 

Talous ja investoinnit

Pelastuslaitoksen talousarvio 2022 koostuu neljästä elementistä: Pelastustoimi, HUS/HYKS/Jorvin ensihoitopalvelut, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelut ja HUS Lohjan ensihoitopalvelut. Tulot ja menot kohdennetaan näihin aiheuttamisperiaatteen mukaan ja yleiskulut jaetaan esim. henkilöstön määrän, kaluston määrän (Virve-päätelaitteet, ajoneuvot) tms. suhteessa.

Espoon väkiluku on kasvanut viimeisen 6 kuukauden aikana noin 2 040 asukkaalla. Koko Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella väestönkasvun ennustetaan olevan v. 2021 noin 4 700 henkilöä. Väestönkasvu ja väestön ikärakenteen muutos kasvattavat sekä pelastustoimen että ensihoidon palvelutarvetta.

Vuonna 2022 pelastustoimen ja ensivastetoiminnan osuus kokonaismenoista on 34,7 milj. euroa. HUS Jorvin ensihoitopalvelujen osuus on 6,9 milj. euroa, HUS Länsi-Uudenmaan ensihoitopalvelujen osuus on 4,2 milj. euroa ja HUS Lohjan ensihoitopalvelujen osuus on 4,3 milj. euroa.

Tilikauden tulos on 0.

Vuoden 2022 talousarviossa arvioidut kuntien pelastustoimen maksuosuudet määräytyvät joko kuntien ilmoittamien tai Tilastokeskuksen arvioimien talousarviovuoden asukaslukujen perusteella.

Investoinnit katetaan kuntien maksuosuuksilla poistojen muodossa.

Pelastuslaitos varaa investointien osalta talousarvioon vuodelle 2022 Valtuuston päättämän summan 2,1 milj. euroa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisen tason toteutumisen ja ensihoitopalvelujen sopimusten edellyttämät määrärahat ajoneuvo- ym. kaluston hankintaan ja paloasemien ensikertaiseen kalustamiseen.

Investointiohjelmaa on kevennetty siirtämällä merkittävä osa hankinnoista leasing-rahoituksen piiriin (Kuntarahoitus oyj). Tämä kasvattaa käyttötalouden kehystä tulevina vuosina, koska leasingaika on merkittävästi lyhyempi kuin investointina hankitun kaluston poistoaika. Osin tätä painetta keventää kaluston myynnistä saatavat tulot.

Palosuojelurahasto ei pysty tukemaan leasinghankintoja. Näin ollen sellainen kalusto, johon on saatavissa Palosuojelurahaston avustus, on tarkoituksenmukaista hankkia investointina. Samoin Öljysuojarahasto ei korvaa leasinghankintoja. Toimitilojen ensikertainen kalustaminen käsitellään Espoon kaupungin ohjeistuksen mukaisesti.

Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelma

LUP:in osalta arvioitu seuraavat kaksi kehittämiskohdetta:

1. Päätoimisen henkilöstön vakanssien lisääminen, kun se on perusteltua. Selvitetään päätoimisen henkilöstön vakanssien kokonaislukumäärä sekä arvioidaan käytettävissä olevien resurssien riittävyys ja eri keinovalikoimat palvelun tuottamiseksi kustannustehokkaasti. Valmiuden ylläpito erityisesti ylitöinä on kalliimpaa kuin henkilöstömäärän lisääminen.

2. Kevyt-, kärki- ja hybridiyksiköiden lisääminen pelastuslaitoksen palveluvalikoimaan. Niiden käyttö mahdollistaa kustannusrakenteelta tavanomaista pelastusyksikköä kevyemmän reagoinnin pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (SM 2012) mukaisen valmiuden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Nyt arvioituna kärkiyksiköt voisivat olla käyttökelpoisia esimerkiksi Kirkkonummen Masalassa (2026 alkaen) ja Veikkolassa (2031 alkaen). Lisäksi kevyt-, kärki- ja hybridiyksiköiden käyttömahdollisuus huomioidaan tilavarauksina Vihdin ja Inkoon paloasemahankkeissa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi