Pelastuslaitoksen johtokunta
Pöytäkirja 10.11.2021/Pykälä 41

1537/02.02.00/2021

Pelastuslaitoksen johtokunta 10.11.2021 § 41

§ 41

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Pelastusjohtaja Ihamäki Veli-Pekka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Toiminta ja kehittäminen

Pelastustoiminnan, ensihoidon ja tilannekeskuksen valmiutta on kyetty ylläpitämään vähintään minimitasolla, mutta osin ylitöinä. Koronasta aiheutuvia  ylityökustannuksia on kertynyt vuoden alusta lukien yhteensä noin 200 000 euroa. Näihin haetaan sisäministeriön kautta valtion koronatukea. Ylityötarpeen taustalla on alimitoitettu henkilöstömäärä, riittämätön määrä ammattipätevyyden omaavia vuosilomansijaisia sekä koronapandemian aiheuttamat karanteenit ja sairauspoissaolot. Henkilöstöjärjestelmä Sarastian toimimattomuus on edelleen aiheuttanut lisätyötä ja haitannut merkittävästi talousseurantaa, koska kolmen kuukauden osalta palkkamenot kirjautuivat kahteen kertaan.

Koronarajoitusten purkautuessa hoitolaitosten valvontatoimintaa (palotarkastukset) on kyetty tekemään täysimääräisesti, ja tarkastusvelkaa on kurottu kiinni. Samoin turvallisuusviestintätilaisuuksien määrää on lisätty. Valvontatoiminnan ja turvallisuusviestinnän ennustetaan toteutuvan tavoitteen mukaisesti.

Pelastustoiminnan toimintavalmius 1-riskialueille on riittämätön. Tavoitteena on, että vähintään 65 %:ssa 1-riskialueiden hälytyksistä kohde saavutetaan korkeintaan kuudessa minuutissa. Toteuma on ollut 48 % tehtävistä 2021 (vuonna 2020 57 %). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on esittänyt toimintavalmiudesta selvityspyynnön. Osa ongelmasta ratkeaa, kun otetaan käyttöön Matinkylän ja Espoonlahden uudet paloasemat vuonna 2022 sekä Otaniemen paloasema vuonna 2024. Taustalla on myös AVI:n arviointimateriaalina käytetty virheellinen kartta-aineisto. Virhe korjataan, ja mahdollisia muita syitä arvioidaan selvityspyynnön määräpäivään 17.12.2021 mennessä.

Sopimuspalokuntien toimintavalmius on pysynyt hyvänä koronaepidemiasta huolimatta. Pahimpaan epidemia-aikaan harjoitukset ja muu lähikontakteja aiheuttava toiminta ohjattiin keskeytettäväksi. Heinäkuussa Kalajoella sattunutta suurta metsäpaloa oli sammuttamassa sopimuspalokuntalaisia myös LUP alueelta, yhteensä 38 henkilöä. 

Henkilöstön laajamittaisen sairastumisen varalta tehdyt suunnitelmat ovat ajan tasalla. Näitä ovat mm. muun henkilöstön käyttämisestä vuorovahvuuksien paikkaamiseen ja systemaattinen yksiköiden poistaminen valmiudesta. Suunnitelmia ei ole tarvittu.

Henkilöstön rokottaminen on edennyt kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Rokottautuminen on vapaaehtoista, mutta vahvasti suositeltu. Suojaus- ja hygieniaohjeet paloasemilla ovat kattavat ja niitä on noudatettu. Henkilöstön koronatartuntoja on yhteensä 16, näistä yksikään ei ole tullut työtehtävissä. Koronarajoituksia on purettu, mutta turvallisuussyistä hitaammin kuin Espoon kaupungin yleinen ohjeistus antaisi mahdollisuuden.

Palomiehen virkoja on avoinna tai avautumassa valtakunnallisesti huomattavasti enemmän kuin työvoimaa on saatavilla. Kansallisesti vuoteen 2030 mennessä eläköitymisestä johtuva pelastajatarve on noin 1000 pelastajaa, ja varallaolosta ja muusta valmiuden nostamisesta johtuva lisätarve on noin 1500 uutta pelastajaa. Nykyisen budjetin puitteissa Kuopiossa sijaitsevasta Pelastusopistosta valmistuu vastaavana aikana noin 1200 pelastajaa. Länsi-Uudellemaalle tarvitaan myös ruotsinkielisiä pelastajia, mutta seuraavan kurssin aloitusajankohdasta ei ole tietoa. Pelastajakoulutuksen järjestämisvastuu on sisäministeriöllä ja sen rahoitus tulee valtion talousarviosta. Sijaispuute lisää ylityökustannuksia ja aiheuttaa siten taloudellisen riskin. 

Sote- ja pelastustoimen uudistuksen osalta hyvinvointialueen valmistelu on käynnistynyt. Pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle, siten, että toiminta käynnistyy 1.1.2023. Määritelty aikataulu on tiukka, ja tulee edellyttämään merkittävää panostusta valmistelutyöhön. Samalla tulee varmistaa, ettei päivittäinen palvelutaso laske. Keskeinen riski muutoksessa on, että kyetäänkö hyvinvointialueen hallintoon tarvittavat järjestelmät hankkimaan annetussa aikataulussa ja rahoituksella. Riskinä pelastuslaitoksella on myös, että saadaanko riittävästi resursseja toteuttamaan tarvittavia muutoksia erityisesti niiden palvelujen osalta, joissa on nojauduttu Espoon kaupungin keskitettyihin palveluihin. ICT-ratkaisujen osalta pelastuslaitoksen on välttämätöntä siirtyä korkean turvallisuuden verkon (TUVE) käyttäjäksi hyvinvointialueelle siirtymisen yhteydessä. 

Espoon kaupunginvaltuusto nimesi pelastuslaitoksen uuden johtokunnan 25.10.2021.

Talousarvion toteutuminen 

Osavuosikatsaus talouden osalta valmistuu 10.11. mennessä ja esitellään kokouksessa.

Investointien toteutuminen 

Investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sitovien tulostavoitteiden toteutuminen?

Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi; tavoitteen arvioidaan toteutuvan.?

Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen; tavoitteen arvioidaan toteutuvan. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi