Toimenpide | Neljä rivitaloa (1, 2, 3, 4), autokatos-jätesuoja (5), autokatos (6), kuusi maalämpökaivoa
Pääsuunnittelija: Keränen Rolf arkkitehti
Uusi rakennus Luvan rakennus | Pysyvä rakennustunnus | Kokonaisala | Kerrosala | Tilavuus | Kerrosten lukumäärä | 1 | 1039417677 | 495.0 | 333.0 | 1580.0 | 2 | 2 | 1039417688 | 527.0 | 527.0 | 1730.0 | 2 | 3 | 103941771B | 607.0 | 607.0 | 1990.0 | 2 | 4 | 103941772C | 607.0 | 607.0 | 1990.0 | 2 | 5 | 1039417699 | 156.0 | 17.0 | 50.0 | 1 | 6 | 1039417666 | 140.0 | 0.0 | 0.0 | 1 |
Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa
|
Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa neljän rivitalon (7677, 7688, 771B, 772C), yhden autokatoksen (7666) ja yhden autokatos-jätekatoksen (7699) rakentamiseen, kuuden maalämpökaivon ja yhden varakaivon poraamiseen sekä pihajärjestelyille. Tontille rakennetaan yhteensä 20 asuntoa.
ASEMAKAAVA
Hanke sijaitsee asuinpientalojen korttelialueella (AP). Tontille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia asuinpientaloja. Noin 1/3 tontista on luonnonmukaisena säilytettävää s-1-aluetta. Kaavassa on lisärakennusoikeutta varasto-, huolto-, talous-, autotalli- ja yhteistiloille 20 % sallitusta rakennusoikeudesta. Julkisivujen pääasiallisena materiaalina tulee olla kortteleittain yhtenäisesti värisävyltään keskivahva puu tai rappaus. Asuinrakennuksessa on käytettävä harjakattoa tai vastakkaista pulpettikattoa ja pääasiallisena katemateriaalina tulee käyttää tummanharmaata saumattua peltiä. Erillisiä vesikaton yläpuolelle nousevia konehuoneita ei sallita. Piha- ja pysäköintialueilla tulee suosia ratkaisuja, jotka poistavat vettä pintakuivatusjärjestelmästä ja parantavat veden laatua. Tontilla tulee myös viivyttää ja mahdollisuuksien mukaan myös imeyttää hulevesiä sekä erityisesti välttää vettä läpäisemättömiä pintoja. Tontti sijaitsee ns. hiljaisella alueella. Asemakaava ei sisällä dB-vaatimuksia.
RAKENNUSHANKE
Koilliseen viettävälle rinnetontille rakennetaan neljä kaksikerroksista rivitaloa, joihin tulee yhteensä 20 asuntoa. Kaikki asunnot ovat 2-kerroksisia, saunallisia, 3-5 huoneen asuntoja. Asunnoissa on terassit ja asuntopihat, talojen A ja B asunnoissa on lisäksi parveke. Talot C ja D ovat rinnetaloja ja rakennuksessa A on maanalainen kellari. Asuntokohtaisia varastotiloja sijoitetaan kellarin lisäksi sisäänkäyntien lähelle rakennettaviin erillisiin ulkovarastorakennuksiin, joita on suunnitelmassa yhteensä 11 kpl. Kohteen alapohja, välipohja ja kantava runko ovat betonirakenteiset. Julkisivut ovat peittomaalattua puupaneelia, värisävyinä vaaleanruskea ja taitettu valkoinen. Asuinrakennuksissa on harjakatto ja katteena tummanharmaa saumattu peltikate. Asuntokohtaisissa varastoissa on loiva, bitumikermipintainen pulpettikatto. Autokatoksissa kattomuotona on loiva pulpettikatto ja profiilipeltikate. Paloluokka on P3. Kohteessa on omatoiminen pelastautuminen. Varateinä toimivat kiintopainikkeelliset ikkunat ja ovet. Rivitaloissa on asuntokohtainen lämmöntalteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto.
RAKENNUSOIKEUS
Kaavan mukainen rakennusoikeus on 1900 kem2 ja lisärakennusoikeus varasto-, huolto-, talous-, autotalli- ja yhteistiloille 380 m2. Rakentamiseen käytetään 2091 kem2, josta 2074 kem2 asuinrakennuksiin ja 17 kem2 jätehuoneeseen. Varsinainen rakennusoikeus 1900 kem2 käytetään kokonaan. Asemakaavan mahdollistamaa lisärakennusoikeutta käytetään asuntokohtaisiin varastoihin 102 kem2 ja jätehuoneeseen 17 kem2. MRL 115 §:n mahdollistama rakennusoikeuden ylitys on 72 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Talon B piha-alue ja talon D päädyn täyttö sijoittuvat pieneltä osin kaavassa s-1-merkitylle alueelle. Lievä ylitys johtuu rakennusten ja pihatoimintojen keskinäisen sijainnin optimoinnista rinnetontilla ja sitä voidaan pitää vähäisenä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT SEKÄ VÄESTÖNSUOJA
Autopaikkoja tulee AP-alueella toteuttaa 1 kpl asuinkerrosneliötä kohden, kuitenkin vähintään 1,5 ap/asunto. Tontilla on asemakaavan mukaiset 30 autopaikkaa, joista yksi on LE-paikka. Paikoista 20 kpl sijaitsee kahdessa autokatoksessa. Toisen autokatoksen (AK1) yhteyteen on sijoitettu jätehuone. Polkupyörien säilytystilat ovat asuntokohtaisissa ulkovarastoissa. A-talon kellariin toteutetaan yksi S1-luokan väestönsuoja, jossa on varsinaista suojatilaa 84,0 m2 112 henkilölle. Suoja toimii normaaliajan käytössä irtaimistovälinevarastona.
HULEVEDET
Osa tontin hulevesistä suotautuu kasvukerrokseen ja maaperään vettäläpäisevien pintojen kautta. Tontin länsiosan luonnontilaisena säilytettävän alueen hulevesien virtaus ei muutu luonnontilaiseen verrattuna. Tontin rakennettavalta alueelta hulevedet johdetaan viivytysrakenteiden kautta yleiseen hulevesiviemäriin. Lähellä maanpintaa sijaitsevan kallion takia alueelle ei tehdä varsinaisia hulevesien imeytysrakenteita. Viivytys toteutetaan piha-alueille sijoitettavissa maanalaisissa viivytyssäiliörakenteissa, jotka on mitoitettu kaavamääräysten mukaan (vähintään 1m3/100m2 vettä läpäisemätöntä pintaa). Jos vesimäärä ylittää säiliökapasiteetin, vettä johdetaan pois purkuputkien lisäksi ylivuotoputken kautta. Maan muotoilu tehdään siten, ettei vesi pääse tulvimaan rakennuksiin.
MAANALAISET JOHDOT
Kallvikintien varteen on merkitty maanalaisten johtojen alue. Mikäli louhitaan tai tehdään muita räjäytystöitä lähempänä kuin 100 m maakaasuputkesta, louhintasuunnitelma tulee toimittaa etukäteen Gasum Oy:lle.
ESTEETTÖMYYS
Asuntojen sisäänkäynnit, käynti yhteistiloihin ja tontin kulkuyhteydet on suunniteltu esteettömiksi. Liikuntaesteisille on osoitettu yksi autopaikka.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Hankkeesta on käyty ennakkoneuvottelu 6.4.2021. Neuvottelussa todettiin hankkeen noudattavan pitkälti samoja suunnitteluperiaatteita kuin viereiselle tontille vastikään toteutettu hanke sekä olevan kooltaan pienehkö. Kaupunkikuvatoimikunnan käsittelyä ei näistä syistä katsottu välttämättömäksi.
MUUT LAUSUNNOT
Espoon ympäristökeskus on 10.6.2021 antanut hankkeesta ehdollisen lausunnon, joka koskee tontin luonnontilaisena säilytettävää aluetta (s-1). Rakennuksen B kulma sekä rakennusten B ja D maantäytöt ulottuvat hieman kaavan luonnonmukaisena säilytettävälle alueen osalle s-1, jonka puustoa tulee hoitaa elinvoimaisena siten, ettei lepakoiden elinolosuhteita heikennetä.
Alueella on tehty Kallvik I, lepakkoaluemerkinnän nykytilan arvio 2018. Uudenmaan ELY-keskus toteaa kannanotossaan 20.3.2019, että suunniteltu maankäyttö ei tehdyn selvityksen perusteella heikennä tai hävitä lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eikä lupa lajirauhoituksesta poikkeamiseen ole tarpeen. Mahdollinen piha-alueen valaistus ei saa suuntautua s-1-metsäalueelle. Tontin länsiosaan s-1-alueelle on lisäksi merkitty liito-oravan kulkuyhteys. Suunniteltu rakentaminen ei ulotu kulkuyhteydelle. Rakentamistyöt eivät saa levittäytyä s-1-alueen reunasta tarpeettomasti. Säilytettävä puusto suositellaan suojattavaksi rakentamisaikaisella työmaa-aidalla.
Espoon kaupunginmuseo on antanut 2.7.2021 ehdollisen lausunnon. Kallvikinkartano on uusi tie, joka vie entisen Kallvikin tiilitehtaan alueen halki entisen Kallvikin kartanon tontille, uudisrakennettujen korttelien läpi. Tontin Kallvikinkartano 1 läpi kulkee entinen Kallvikintie, joka on molemmin puolin ollut kuusiaidan reunustama. Tontista osa on alueella, johon kiinteän muinaisjäännöksen Kallvikin tiilitehdas rajaus on ulottunut. Espoon kaupunginmuseo katsoo, että entisen Kallvikintien huomioiminen korttelia suunniteltaessa olisi tuonut kulttuurihistoriallista syvyyttä tontin rakentamiselle. Ratkaisu on kuitenkin asemakaavan mukainen. Riippumatta kohteen määritelmästä muinaismuistorekisterissä on kiinteä muinaisjäännös kaikissa olosuhteissa muinaismuistolain 295/1963 mukaan rauhoitettu. Mikäli rakentamisen yhteydessä tai muutoin rakennushankkeen yhteydessä tavataan tiilitehtaaseen liittyviä taikka muita kiinteäksi muinaisjäännökseksi laskettavia rakenteita, on työt välittömästi pysäytettävä ja otettava yhteyttä Espoon kaupunginmuseoon jatkotoimenpiteitä varten.
NAAPURIEN KUULEMINEN
Naapureille on tiedotettu hankkeesta sekä hakijan että rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista
kantavien rakenteiden rakenneselvitys
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma.
|
| Ennen rakennustöiden aloittamista on säilytettävä puusto suojattava ja luonnontilaisena säilytettävä tontin osa aidattava ja suojattava siten, ettei aluetta vahingoiteta eikä käytetä työmaa-alueena.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen suunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi.
|
| Paikanmerkitseminen ja sijaintikatselmus on suoritettava kaikille rakennuksille ja rakennelmille.
|
| Mikäli rakennustöiden yhteydessä havaitaan muinaisjäännöksiin viittaavia rakenteita, tulee työ keskeyttää välittömästi ja ottaa viipymättä yhteys Espoon kaupunginmuseoon.
|
| Vastaava työnjohtaja huolehtii siitä, että maalämpökaivon sijaintikartta ja porausraportti toimitetaan kaupunkitekniikan keskuksen geotekniikkayksikköön.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa