Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 15.03.2021/Pykälä 81

6747/02.02.02/2020

Kaupunginhallitus 15.03.2021 § 81

§ 81

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus

1. Vuoden 2021 helmikuun kuukausiraportti

Espoon väestö oli tammikuun lopussa ennakkotietojen mukaan 293 300 asukasta. Väestö kasvoi tammikuun aikana 420 asukkaalla, mikä on 120 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Tammikuussa Espoon väestöä lisäsi eniten maahanmuutto. Vieraskielisiä asukkaita oli tammikuun lopussa 56 500, mikä on 19 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa vuoden 2021 tammikuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia.

Työttömyys edelleen korkealla tasolla

Työttömien kokonaismäärä oli korona pandemian alettua korkeimmillaan toukokuussa 2020 (23 177), minkä jälkeen määrä väheni kesän ja syksyn aikana kunnes kääntyi jälleen nousuun joulukuussa. Tammikuun lopussa Espoossa työttömien osuus työvoimasta oli 11,5 %, vuotta aiemmin 7,6 %?. Työttömiä oli 16 870 henkilöä, 5 778 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 5 289 henkilöä. 1 900 enemmän kuin vuotta aiemmin. Koronapandemian kiihtymisen takia päätetyt ravintoloiden, liikuntatilojen ja monien palvelujen sulkemiset tulevat lisäämään lomautuksia ja työttömyyttä.

Helsinki GSE Uusimaa raportin mukaan Espoon vuoden 2020 palkkasumma laski vain 1,1 prosenttia vuoteen 2019 nähden. Palkkasumma pieneni Uudenmaan alueella nuoremmissa ikäluokissa, yli 50-vuotiaiden ja eläkeläisten osalta palkkasumma nousi edellisestä vuodesta. 

Verotuloja yhteensä on kertynyt tammi-helmikuussa 337 milj. euroa, 14,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kunnallisveroa on tilitetty Espoolle yhteensä 552 milj. euroa, joka on 5,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tammikuun tilityksessä ennakonpidätykset palkoista ja eläkkeistä olivat 5,5 prosenttia edellistä vuotta korkeammat ja tilitys sisälsi viime vuotta enemmän henkilöasiakkaiden ennakkoveroja ja lisäennakoita. Kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 1 333 milj. euroa, 16 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa, ennuste perustuu alkuvuoden toteumaan ja valtiovarainministeriön ja kuntaliiton arvioon ansiotulojen kehityksestä 2021. 

Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuus nousi tammikuussa 12 prosenttiyksikköä 44,34 prosenttiin (2020 n. 32,34), nosto aiheutti 40 miljoonaa euroa yhteisöveron positiivista oikaisua kunnille. Tammikuussa otettiin käyttöön myös uudet kuntakohtaiset jako-osuudet verovuodelle 2021.  Espoon jako-osuus nousi 6,94 prosentista 7,17 prosenttiin, jako-osuus perustuu vuosien 2018 ja 2019 verotukseen. Yhteisöveroa on tilitetty tammi-helmikuussa 55,4 milj. euroa ja arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti.

Kiinteistöverossa siirryttiin vuonna 2020 jatkuvaan valmistumiseen, muutoksen takia osan yrityksistä kiinteistöveron 2. eräpäivä siirtyi vuodelle 2021. Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän 138 milj. euroa, 5 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa vuoden 2020 siirtymän takia.

Espoon valtionosuuspäätös oli yhteensä 137,6 milj. euroa, joka on 12,3 milj. enemmän kuin talousarviossa. Loppuvuodesta 2020 päätettiin vielä 2. asteen maksuttomuudesta, joka nosti OKM valtionosuutta ja tarkennettiin peruspalvelujen valtionosuutta. Verorahoitusta yhteensä arvioidaan kertyvän 1 759 milj. euroa vuonna 2021.

Tammi-helmikuussa toimintamenoja on kirjanpidon mukaan kertynyt 20 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tammikuun alussa otetiin käyttöön uusi palkanlaskentajärjestelmä Sarastia365. Palkat on saatu työntekijöiden osalta pääosin maksettua, mutta palkkoja ei ole saatu Sarastian järjestelmästä siirtymään kirjanpitoon oikein. Sekä tammi että helmikuun palkkakirjaukset ovat kirjanpidossa puutteellisia, eivätkä anna oikeaa kuvaa henkilöstömenojen toteutuneesta kokonaismäärästä. Tilanne korjataan maaliskuun loppuun mennessä. Toimintamenoja ennustetaan jo helmikuun tilanteessa kertyvän 40 milj. euroa talousarviossa oletettua enemmän, ylitys johtuu pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen arviosta koronan testaus-, jäljitys- ja rokotuskustannuksista. Valtio on sitoutunut korvaamaan näitä kunnille valtionavustuksena, mutta korvausperusteita ei ole vielä julkistettu, siten ennuste ei sisällä tuloarviota. Helmikuun lopun tilanteessa ei tehdä tulosennustetta mm. kirjanpidon puutteista, puuttuvista valtionapuennusteista sekä koronasulkujen vaikutusten arvioinnin puuttumisen takia.

Päätöshistoria