Rakennuslautakunta
Pöytäkirja 10.12.2020/Pykälä 230

Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle rakennuslupaa 2020-983 koskevasta valituksesta, kiinteistö 49-72-75-9, Ylämyllyntie 7, 02740 Espoo

Oikeusvaikutteiseen asemakaavaan kuuluvat asemakaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset. Selostus liittyy asemakaavaan siten, että siinä esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot. Valituksessa on selostuksessa olevia asioita nostettu virheellisesti määräyksinä esiin.

Rakentamistapaa koskevien kaavamääräysten mukaan rakennusten julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja detaljoinnin viimeisteltyä. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä vaaleaa rappausta. Rakennukset on suunniteltava siten, että ne ovat sopusoinnussa ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen kanssa julkisivun pintojen ja värityksen ja kattomuodon suhteen. Korttelialueelle tulee luoda pienimittakaavaisuutta julkisivuja jäsentämällä ja piharakennuksilla.

Rakennuspaikalla voimassa olevan asemakaavan mukaan suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kaavamerkinnällä on osoitettu ne julkisivut, joissa julkisivun enimmäiskorkeus on 8,0m.

Asemakaavamääräyksissä määrätään muun ohessa, että korttelialueella kasvavaa maisemallisesti merkittävää puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä, tulee istuttaa.

Tontille 9 rakennetaan kolmikerroksinen, epäkeskeisellä harjakatolla varustettu ja julkisivuiltaan valkoiseksi rapattu asuinrakennus sekä puuverhoiltu viherkattoinen talousrakennus. Parvekkeiden ja luhtikäytävän taustaseinissä käytetään puuverhoilua ja kaiteissa pystypinnakaidetta. Ylämyllyntien puolelle ja rakennuksen eteläsivulle on vinoon kattopintaan sijoitettu kattolyhtymäisesti parvekkeita kolmannen kerroksen asuntoja varten. Kaupunkikuvatoimikunta on puoltanut hanketta 8.6.2020 ehdoin. Suunnitelmia on kehitetty edellytetyllä tavalla. 

Rakennuksen julkisivukorkeus Ylämyllyntien puolella ja tontin kaakkoissivulla poikkeaa asemakaavan julkisivukorkeusmääräyksestä. Julkisivun korkeus ylittyy noin 0,8m rakennuksen lounaiskulmassa. Perusteena ratkaisulle on mm. tontin voimakkaat korkeuserot, ja esteetön yhteispiha sisäpihan puolella. Korkeus ylittyy myös rakennuksen kaakkois- ja lounaissivuilla kahden parvekkeen kohdalla. Rakennus on kyseisillä sivuilla julkisivukorkeudeltaan kaksikerroksinen, kolmas kerros toteutetaan vinon kattolappeen alle, jossa parvekkeet muodostavat kattolyhtymäisiä rakenteita.

Hakijan toimittamassa arboristin lausunnossa on muun ohessa todettu, että puusto on osin huonokuntoista ja maisemallisesti arvokkaimmat puut sijaitsevat rakennuspaikkojen kohdalla. Pihasuunnitelmassa on esitetty kaavan mukaisesti istutukset.

Rakennushanke on, enimmäiskorkeuksia koskevia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, sitovien asemakaavamerkintöjen ja -määräysten mukainen. Rakennukset soveltuvat paikalle ja rakennettuun ympäristöön.

Hallinto-oikeus on 1.12. antamallaan välipäätöksellä kieltänyt aloittamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanon. Asian tultua ratkaistuksi jo aloittamisoikeuden osalta, rakennuslautakunta ei lausu siltä osin.

Asiassa ei ole sitä käsiteltäessä tapahtunut viranomaisen virhettä eikä valittaja ole muutoinkaan osoittanut mitään sellaista perustetta, jonka mukaan olisi kohtuutonta, että hän vastaisi omista oikeudenkäyntikuluistaan. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 taikka 96 §:ssä mainittuja seikkoja, joiden perusteella Espoon kaupunki voitaisiin osaksikaan tuomita korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja tässä asiassa.

Rakennuslautakunta viittaa valituksenalaisen päätöksensä perusteluihin ja toteaa, ettei valituksessa ole esitetty mitään sellaista asiaan vaikuttavaa seikkaa, joka ei olisi ollut lautakunnan tiedossa valituksenalaista päätöstä tehtäessä tai jonka perusteella päätöstä tulisi muuttaa.

Rakennuslautakunta liittää lausuntoonsa valituksenalaisen päätöksensä perusteena olevat asiakirjat ja karttaotteen, johon on merkitty valittajan kiinteistö ja rakennuspaikka.

Rakennuslautakunta päätti äänestyksen jälkeen antaa hallinto-oikeudelle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Sjögren ja Pekkanen jättivät asiasta eriävän mielipiteen:
Hankkeessa ei ole huomioitu asemakaavan tavoitteita ja määräyksiä koskien rakennusten suunnittelua siten, että ne olisivat sopusoinnussa ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ja suojellun rakennuksen ja muun ympäristön kanssa. 

Vahvistettu kaava on ollut alkujaan hankekaava kuvineen ja määräyksineen. Nyt esitetty hanke poikkeaa täysin vahvistetun hankekaavan mukaista hankkeesta ollen kaavan tavoitteiden ja määräysten vastainen. Kaava-asiakirjoilla (mm. kaavaselotus valitusasiakirjoineen) on merkitystä kaavan tavoitteiden ja määräysten tulkinnassa ympäristöön sopeutuvan hankkeen lainmukaisuuden arvioinnissa.

Hanke on kaavanvastainen myös julkisivujen korkeutta koskevien määräyksen suhteen. Poikkeamisen ei voi katsoa olevan vähäistä, koska poikkeaminen koskee nimenomaan keskeisiä kaavan tavoitteiden ja määräysten mukaista ympäristöön sopeutumista ja määräyksiä suojellun rakennuksen huomioonottamisesta (korkeus, kattomuoto, väritys)

Jotta asuinrakennukset sopeutuisivat paremmin ympäröivään pientalojen räystäskorkoihin, kaavan tavoitteena määräyksineen on ollut toteuttaa kolmas kerros rakennusten ulkokehällä siten, että syntyy vaikutelma kaksikerroksista rakennuksesta ja parvekkeet räystäslinjan yläpuolelle sisäänvedettyinä vahvistetun hankekaavan viitesuunnitelman mukaisesti. Nyt esitetyssä hankkeessa julkisivukorkeuden ylittäminen, korkea kattomuoto, katon vaalea väritys ja suoraan julkisivupinnasta nousevien parvekeratkaisujen vuoksi hanke on nyt kaavanvastaisesti ulkokehältään kolmikerroksinen kaksikerroksisen vaikutelman sijasta. 

Kaavassa on mahdollistettu rakennusten sijoittaminen joko etelä-pohjoinen tai itä-länsisuuntaan. Hanke on kaavanvastainen, koska rakennukset sijoittuvat nyt kumpaankin ilmansuuntaan L-muotoisena muodostaen siten kaupunkimaisen umpikorttelin vastoin kaavan määräyksiä pienimittakaavaisesta maastoon ja pientaloympäristöön sopeutuvaa rakentamista.

Hankkeen valmistelu kaupunkikuvatoimikunnassa on perustunut puutteellisiin selvityksiin hankkeen ympäristöön sopeutumisen arvioinnista (mm. kaupunginmuseon kannanotto/lausunto ja maisema- ja puustoselvitykset). Tästä johtuen kaupunkikuvatoimikunnan käsittely ja lausunto on perustunut puutteelliseen materiaaliin keskeisten asemakaavamääräysten osalta. 

Haluan sen lisäksi painottaa, että joillekin toimijoille ja edustajille on syntynyt virheellinen käsitys kaupunkikuvatoimikunnan (KKT) roolista ja valtuuksista. Uskotaan, että sen jälkeen, kun hanke on KKT:ssa käsitelty on käsittely rakennuslautakunnassa pelkästään muodollisuus. Jotta demokraattinen päätöksenteko voisi toteutua on valtaa oltava rakennuslautakunnassa eikä muualla.

Kaavamerkintöjen merkitystä pitää puolustaa; kyseessä ei voi olla vaan poliittisen pelin voiteluaine, millä saadaan ostettua rauhaa päätöksentekohetkellä, mutta joiden merkitys jää vähäiseksi tai jopa olemattomaksi toteutusvaiheessa.

---------------------------------------------