Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kahden kaksikerroksisen rivitalon, kahden ketjutalon ja seitsemän erillisen pihavarastorakennuksen rakentamiseen. Tontille rakennetaan yhteensä 31 asuntoa.
ASEMAKAAVA
Hanke sijaitsee erillisten tai kytkettyjen asuinpientalojen korttelialueella AP-1. Suurin sallittu kerrosluku tontilla on (1/2)III. Tonttia reunustaa pohjois- ja kaakkoisreunoilla istutettava tai luonnontilassa säilytettävä alueen osa, jonka avokalliot ja arvokkaat puuryhmät on säilytettävä. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. peruskallion louhimiseen, maanpinnan muotoiluun, kasvillisuuteen, julkisivuihin ja pohjavesialueen huomioimiseen liittyen.
RAKENNUSHANKE
Rakennetaan rinteeseen sijoittuvalle tontille kaksi rivitaloa ja kaksi ketjutaloa. Rakennukset ovat kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Ketjutalo C-E muodostuu kahdesta kaksiasuntoisesta ja yhdestä yksiasuntoisesta talosta ja ketjutalo F-K kuudesta kaksiasuntoisesta talosta. Talot yhdistyvät toisiinsa pulpettikattoisten autokatosten välityksellä. Julkisivut ovat puuverhottuja ja niissä on käytetty murrettuja sävyjä. Kaikilla asunnoilla on oma pihavarasto, terassi ja asuntopiha. Lisäksi tontille rakennetaan yhteinen leikkialue, tontin sisäiset ajotiet, kävely-yhteydet, tukimuureja, portaita sekä pysäköintialueet.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusoikeus tehokkuusluvulla 0,35 on 3180 kem2. Lisäksi alueelle saa rakentaa asuntojen käyttöön tulevia säilytys- ja yhteistiloja enintään 15 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta, eli 477 kem2.
Hankkeen kokonaiskerrosala on 3387 kem2, mistä 3076 kem2 muodostuu varsinaisesta pääkäyttötarkoituksen mukaisesta rakennusoikeudesta, 187 kem2 varasto- ja talousrakennuksille tarkoitetusta lisärakennusoikeudesta ja 125 kem2 MRL 115 § 3 momentin mukaisesta 250 mm paksun ulkoseinärakenteen ylittävästä osuudesta. Lisärakennusoikeutta käytetään asuntokohtaisiin pihavarastoihin. Varsinaista rakennusoikeutta jää käyttämättä 104 kem2 ja lisärakennusoikeutta 290 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Tontille rakennetaan kaksi rivitaloa asemakaavan mukaisten erillisten tai kytkettyjen pientalojen sijaan. Rivitalojen rakentamisella mahdollistetaan haastavan rinnetontin hieman väljempi ja turvallisempi rakentaminen. Lisäksi ulkoalueet, kulkuväylät ja autopaikat saadaan toteutettua sekä sijoitettua kokonaisuuteen sopivalla tavalla ja tontista saadaan viihtyisämpi ja käytännöllisempi. Rivitalojen kerrosala koko tontin kerrosalasta on noin kolmasosa, eli pääosa tontin rakentamisesta on kuitenkin kaavan mukaista rakentamista. Kaavoittaja on kannanotossaan puoltanut julkisivuiltaan porrastettujen rivitalojen rakentamista tontille.
Autopaikat on pääasiassa sijoitettava asuinrakennuksen yhteydessä olevaan autotalliin tai autosuojaan. Lisäksi voidaan rakentaa enintään kymmenen auton pysäköintialueita. Ketjutalojen kaikille asunnoille on osoitettu yksi autopaikka asunnon yhteydessä olevasta autokatoksesta kaavan mukaisesti, mutta loput ketjutalojen autopaikoista sekä rivitalojen autopaikat on sijoitettu tontille kattamattomina. Yhteensä 50 autopaikasta 17 on katettu ja hanke poikkeaa näin kaavan vaatimuksesta. Rivitalojen autopaikkojen on luontevaa olla kattamattomia sekä sijoitettuna keskitetymmin, jotta ne eivät vie liikaa tilaa paljon korkeuseroja sisältävän tontin pinta-alasta. Osittain keskitetympi paikoitusratkaisu väljentää tontinkäyttöä sekä mahdollistaa selkeät ja turvalliset kulkuväylät tontin sisällä, ja se myös vähentää tontin sisäistä ajoneuvoliikennettä. Keskitetyt autopaikat on kuitenkin jaettu kaavan mukaisesti alle 10 auton alueisiin.
Yhtäjaksoisen julkisivun pituus saa olla enintään 15 metriä. Rivitalojen A ja B pituus on noin 33 metriä, mutta molemmat rivitalot on porrastettu sekä korkeussuunnassa että syvyyssuunnassa kahteen osaan, jolloin julkisivun toinen, pidempi osa on noin 18 metriä ja se ylittää sallitun yhtäjaksoisen julkisivun pituuden. Rivitalojen varsinaista julkisivupintaa on rytmitetty myös porrastettujen rakennuksen osien toisistaan poikkeavalla värityksellä; toinen puoli on valkoinen ja toinen keltainen. Julkisivupinnasta ulospäin tulevien ranskalaisten parvekkeiden kaiteiden, asuntopihojen välisten aitojen sekä terassien katteiden lisäksi edellä mainitut seikat saavat aikaan vaikutelman todellista lyhyemmästä yhtäjaksoisesta julkisivusta.
Tontin pintaa saa korottaa korkeintaan 50 cm ja luiskan kallistus saa olla korkeintaan 1:20. Enimmillään maanpinnan luiskausta joudutaan tekemään tontin lounaiskulmalla B-talon asuntopihan edustalla sekä F- ja K-talojen vierellä sekä autopaikoitusten kohdalla C-talon itäpuolella, jossa maaston profilointiin on käytetty tukimuurikiveä sekä istutuksia. Voimakkaampi maanpinnan profilointi em. tontin osilla mahdollistaa mm. esteettömät kulkuyhteydet sekä autopaikoituksen järjestämisen paikoitukseen soveltuville niin sanotuille vähemmän tärkeille tontin osille.
Tontin pohjois-, itä- ja kaakkoisreunoilta on osoitettu istutettavaksi tarkoitettu alueen osa. Rakennusten A- ja B sekä H-K terassit sijoittuvat kokonaan tai osittain istutettavalle tontin osalle. Näin ollaan saatu tontin sisäosiin väljyyttä ja mahdollistettu mm. turvallisempi tontin sisäisen liikenteen järjestely. Tontin koillisosaan sijoitettu kuuden auton paikoitusalue ulottuu osittain istutettavalle tontin osalle, mikä auttaa pienentämään tontin keskiosien autopaikoitusalueita. Kaikille reunoille jää kuitenkin istutettava kaista, joka toteuttaa asemakaavan tarkoitusta reunavyöhykkeestä virkistysalueiden suuntaan.
Maastonmuodoista johtuvat haastavat lähtökohdat ja hakijan perustelut huomioiden poikkeuksia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Autopaikkoja on asemakaavan mukaan rakennettava 2 autopaikkaa pientaloasuntoa kohti ja 1 autopaikka rivitalon 75 kem2 kohti, eli yhteensä 50. Tontille rakennetaan kaavan vaatimat 50 autopaikkaa, joista 17 on sijoitettu katoksiin. Kaksi paikkaa on mitoitettu liikuntaesteisille.
Tontin piharakennukseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja 82 henkilölle. Normaaliaikana väestönsuoja toimii irtaimistovarastona.
MUUT SELVITYKSET
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu alustava hulevesisuunnitelma, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. huleveden viivytyksestä. Suunnitelman mukaan hulevedet kerätään hallitusti ja johdetaan huleveden viivytysrakenteen kautta HSY:n hulevesiverkostoon liitoskohtalausunnon mukaisesti. Myös tontin sijainti pohjavesialueella on huomioitu mm. siten, että pysäköintialueiden hulevedet kerätään suoraan kaivoihin ja niiden kautta viivytysjärjestelmään.
Hankkeesta on laadittu kosteudenhallintaselvitys ja hankkeeseen on nimetty kosteudenhallintakoordinaattori.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että kaikkiin asuntoihin on esteetön sisäänkäynti. Lisäksi pääosassa asuntoja sisäänkäyntikerros toteutetaan esteettömänä. Asuin- ja yhteistilojen kulkuväylien luiskaukset toteutetaan enintään 5 %:n kaltevuudella ja väestönsuojaan sijoitetuista irtaimistovarastoista osa toimii esteettömästi. Tontilla on kaksi liikuntaesteisille mitoitettua autopaikkaa.
Tontin koilliskulma sijaitsee laajemman liito-orava-alueen reunassa. Espoon ympäristökeskuksen mukaan lähin papanahavainto on noin 60 m päässä tontista itään luonnonsuojelualueella. Tontin rajalla on kolopuu, joka tulee pyrkiä
säilyttämään, kuten muukin tontin koillisosan liito-orava-alueella ja istutettavalla tontinosalla oleva hyväkuntoinen puusto. Säilytettävä puusto on suojattava rakentamisen ajan.
Hanke sijoittuu vedenhankintaa varten tärkeäksi luokitellulle Brinkinmäen 1-luokan pohjavesialueelle. Espoon ympäristökeskus on puoltanut hanketta mm. maanrakennustöiden suorittamiseen ja hulevesien käsittelyyn liittyvin ehdoin. Ympäristökeskuksen lausunnossaan antamia ehtoja tulee noudattaa ja niistä on lisätty lupamääräys.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Suunnitelmia on muokattu toimikunnan antamien ehtojen mukaisiksi.
Tekninen toimikunta ei ole kokoontunut koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen takia eikä ole näin ollen voinut antaa lausuntoa. Tekninen ennakkokäsittely on kuitenkin pidetty ja suunnitelmia on täydennetty rakennusvalvonnan antaman palautteen mukaisesti.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Naapureille on tiedotettu hankkeesta rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Ennen rakennustöiden aloittamista on säilytettävä liito-orava-alueen hyväkuntoinen puusto sekä kolopuu suojattava ja siten, ettei puita vahingoiteta työmaa-aikana. Suojaamisessa tulee noudattaa ympäristökeskuksen ohjetta puiden suojaamisesta liito-orava-alueilla.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Maanrakennustöistä ei saa aiheutua pohjaveden haitallista purkautumista ja pohjaveden pinnan laskua pohjavesialueella tai pohjaveden pilaantumista. Rakentaminen on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei se heikennä pohjaveden laatua tai vähennä pohjaveden antoisuutta. Luvan liitteenä olevan ympäristökeskuksen lausunnon ehtoja tulee noudattaa.
|
| Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen suunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi.
|
| Ennen maalaustöihin ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot julkisivuväreistä esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä katselmuksessa. Katselmus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on värivaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallipalaa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa