Toimenpide | Kaksi luhtikerrostaloa (1,2), kolme talousrakennusta (3,4,5), rakennustöiden aloittamisoikeus
Pääsuunnittelija: Jylkäs Janne arkkitehti
Uusi rakennus Luvan rakennus | Pysyvä rakennustunnus | Kokonaisala | Kerrosala | Tilavuus | Kerrosten lukumäärä | 1 | 103871246B | 1356.0 | 1356.0 | 4610.0 | 3 | 2 | 103871247C | 497.0 | 497.0 | 1690.0 | 2 | 3 | 103871248D | 74.0 | 74.0 | 240.0 | 1 | 4 | 103871249E | 78.0 | 78.0 | 254.0 | 1 | 5 | 103871260T | 186.0 | 186.0 | 605.0 | 1 |
Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Vaativa
|
Hakemuksen liitteet | Pääpiirustukset 18 kpl | Valtakirja 2 kpl | Hankeselostus | Rasitesopimus 2 kpl | Naapurien kuuleminen 2 kpl | Katukorkeusilmoitus | HSY:n liitoskohtalausunto | Rakennusoikeuslaskelma | Selvitys rakennusjätteen käsittelystä | Energiaselvitys ja -todistus, (B), q50 (1,5), E-luku (90), (talo A) | Energiaselvitys ja -todistus, (B), q50 (2), E-luku (105), (talo B) | Energiaselvitys ja -todistus, (E), q50 (2), E-luku (196), (sauna) | Energiaselvitys ja -todistus, (B), q50 (4), E-luku (105), (vss) | Ympäristökeskuksen päätös | Kaupunkitekniikan keskuksen suostumus | Pohjatutkimus ja perustamistapalausunto | Sulfaatti- ja aggressiivisuustutkimus | Kosteudenhallintaselvitys ja -suunnitelma | Palotekninen suunnitelma | Selvitykset palosuojamaalista 3 kpl | Paloturvallisuuden perustietolomake 2 kpl | Piha- ja pintavesisuunnitelma | Työnaikainen hulevesisuunnitelma | Pintavesisuunnitelma | Hulevesisuunnitelma | VSS-ilmoitus ja -piirustus | Tilaelementin varmennustodistukset | LVI-suunnittelun perusteet | Pihasuunnitelma | Alustava ulkovärityssuunnitelma | Väritetyt julkisivut | Havainnekuvat | TEK-lomakkeet 8 kpl |
|
Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kahden luhtikerrostalon ja kolmen talousrakennuksen rakentamiselle. Asuntoja rakennetaan yhteensä 42. Lisäksi haetaan oikeutta aloittaa rakennustyöt raivaus- ja stabilointitöillä ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.
Tontille aikaisemmin vireille laitettu lupahakemus 2019-1649-A rauetetaan tämän luvan yhteydessä.
ASEMAKAAVA
Hanke sijaitsee asuinrakennusten korttelialueella A. Tontin kadunpuoleisilta reunoilta on osoitettu rakennusalat sekä kolmi- että kaksikerroksisille rakennuksille. Laidunmaanraitin puoleisen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdalle on annettu ylin sallittu korkeusasema. Lisäksi tontilta on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sekä ohjeellinen pysäköimispaikka ja alue leikkiä ja oleskelua varten. Katujen puolella julkisivujen materiaaleina tulee käyttää pääosin tiiltä ja rapattua pintaa ja kattojen tulee olla tummia. Aukotus tulee jäsennellä niin, että syntyy eläväisiä ja monipuolisia kokonaisuuksia. Sisäpihoilla julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta eri sävyissä. Kattojen muotoina tulee olla harja- tai pulpettikatto. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. hulevesienkäsittelyyn ja hulevesitulvariskin ja sulfidisaviesiintymien huomioimiseen liittyen.
Alueelle on laadittu kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma Latokaskenniitty Etelä.
RAKENNUSHANKE
Tontille rakennetaan kaksi modulirakenteista luhtikerrostaloa, joista A-talo on hissillinen kaksi- ja kolmikerroksisen osan käsittävä rakennus ja B-talo on hissitön kaksikerroksinen rakennus. Lisäksi rakennetaan kolme yksikerroksista talousrakennusta, joihin on sijoitettu varasto- ja yhteistiloja, kuten sauna- ja kerhohuone. Rakennuksissa ei ole kellaria. Asuinrakennukset sijoittuvat katujen reunaan ja rajaavat asukkaiden yhteisen oleskelupihan sisäpihan puolelle. Rakennusten päädyt ja katujulkisivujen parvekkeettomat osat sekä rakennuksiin muodostuva kehämäinen aihe ovat asemakaava huomioiden rapattuja. Katujulkisivuissa parvekkeiden sisäpinnoissa on käytetty myös puuta. Sisäpihan puolella julkisivuissa on käytetty asemakaavan vaatimuksen mukaisesti puuta, mutta paloturvallisuussyistä luhtikäytävät on verhoiltu kuitusementtilevyin. Taitetun valkoisten rapattujen päätyjen lisäksi A-talon kolmikerroksisen osan pääväri on taitettu punainen ja kaksikerroksisen osan pääväri on taitettu oranssi. B-talossa tummanharmaiden rapattujen päätyjen lisäksi päävärinä on taitettu keltainen. Tehosteena osa molempien talojen parvekkeista on toteutettu vaaleanruskean sävyisinä. Sävy on sama, kuin kaikissa puuverhotuissa talousrakennuksissa. Hankkeessa noudatetaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelman hengen mukaista pienimittakaavaisuutta ja vaihtelevaa värimaailmaa.
RAKENNUSOIKEUS
Tontin rakennusoikeus tehokkuusluvulla e = 0,40 on 1595 kem2. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa mm. asuntojen ulkopuoliset varastotilat, asukkaiden yhteistilat, porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan, jos se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta sekä jätehuolto- ja kiinteistönhoidon tilat.
Hankkeen kokonaiskerrosala on 2192 kem2, josta 1585 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 451 kem2 on asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta ja 156 kem2 on MRL 115 § 3 momentin sallimaa 250 mm paksun ulkoseinärakenteen ja 200 mm paksun väliseinärakenteen ylittävää osuutta sekä taloteknisten kuilujen ja hormien sekä teknisten tilojen osuutta.
VÄHÄISET POIKKEAMISET Laidunmaanraitin puolella A-talon julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasema ylittää asemakaavan salliman koron +19.30 noin 26 cm ja B-talolle sallitun ylimmän leikkauskohdan koron +19.40 noin 16 cm. Alueen tulvaherkkyydestä johtuen rakennusten sijoittaminen matalammalle olisi muodostanut rakenteiden kastumiselle riskin. A-talon luoteen puoleinen kulma ylittää rakennusalan rajan noin 72 cm ja B-talon lännen puoleinen pääty ylittää rakennusalan rajan 20 cm maanalaisille johdoille varatun alueen puolelle. Maanalaisille johdoille varattua aluetta voidaan käyttää rakentamiseen, kunhan johtojen tarkka sijainti selvitetään ja tarpeen vaatiessa niiden siirtämisestä sovitaan johtojen omistajan kanssa. Lisäksi asukkaiden kerho- ja saunatilat sijoitetaan rakennusalojen ulkopuolelle tontin piha-alueelle asemakaavan salliessa vain polkupyörä- ja jätekatosten sekä varastojen sijoittamisen rakennusalojen rajoista riippumatta. Ratkaisu noudattaa kuitenkin korttelisuunnitelmaa, missä yhteistiloja on sijoitettu piha-alueelle yhteisöllisyyden parantamiseksi. Osa hankkeen varastotiloista on lisäksi sijoitettu asuinrakennuksiin.
Poikkeamia voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 70 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto. Autopaikkoja rakennetaan asemakaavan vaatimat 23 kpl, joista yksi on osoitettu liikuntaesteisille. Tämän luvan autopaikoista 19 sijaitsee omalla tontilla ja neljä rasitesopimuksella viereisen tontin 30-105-2 puolella.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 per asunto, eli 84 pp. Kaikki vaaditut polkupyöräpaikat on sijoitettu asemakaavan mukaisesti katettuun ja lukittavissa olevaan varastorakennukseen. Lisäksi pyöräpysäköintipaikkoja on osoitettu piha-alueelta.
Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja 77 henkilölle. Väestönsuoja on mitoitettu palvelemaan myös kadun toisella puolella olevan tontin 30-112-3 asukkaita, mistä on sovittu rasitesopimuksella. Normaaliaikana suoja toimii irtaimistovarastona.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta on tehty pelastuslaitoksen hyväksymä palotekninen suunnitelma. Asuntojen varatiet johtavat parvekkeille, mistä pelastaminen tapahtuu pelastuslaitoksen toimenpitein joko vetotikkain tai nostokaluston avulla. Rakennusten paloluokka on P2 ja kolmikerroksiseen A-taloon on suunniteltu automaattinen sammutuslaitteisto. Rakennusten savunpoisto on painovoimainen.
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen hulevesisuunnitelma, jossa on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. huleveden viivytyksestä ja puhdistuksesta sekä ympäristökeskuksen antamat huomiot. Hulevedet kerätään hallitusti ja johdetaan pääosin pysäköintialueen kohdalle sijoitettavan viivytysrakenteen kautta HSY:n hulevesiverkostoon liitoskohtalausunnon mukaisesti. Rakennetun piha-alueen pintavedet ohjataan kuitenkin oleskelupihan pohjoisreunalle rakennettavaan viivytys- ja biosuodatusaltaaseen, josta ylivuoto johdetaan kaupunkitekniikan keskuksen suostumuksella lähivirkistysalueen puolella kulkevaan ojaan. Hakijalla ei ole velvollisuutta liittää kiinteistöä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin, koska kiinteistö ei sijaitse vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella, eikä Espoon ympäristökeskuksen vapautus huleveden ojaan johtamisen osalta ole tarpeen.
Hankkeesta on laadittu kosteudenhallintaselvitys ja hankkeeseen on nimetty kosteudenhallintakoordinaattori.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että kaikkiin rakennuksiin on esteetön kulku. Hissillisen A-talon kaikki asunnot sekä kaksikerroksisen hissittömän talon ensimmäisen kerroksen asunnot ovat esteettömiä. Lisäksi kaikki yhteistilat ja osa asuntokohtaisista irtaimistovarastoista on mitoitettu liikuntaesteisille. Tontilta on osoitettu yksi esteetön autopaikka.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Ehdot on huomioitu suunnitelmissa.
Tekninen toimikunta ei ole kokoontunut koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen takia eikä ole näin ollen voinut antaa lausuntoa. Tekninen ennakkokäsittely on kuitenkin pidetty ja suunnitelmia on täydennetty rakennusvalvonnan antaman palautteen mukaisesti. Palotekninen suunnitelma on Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hyväksymä.
MUUT LAUSUNNOT
Espoon ympäristökeskus on lausunut hankkeesta ja puoltanut sitä ehdoin. Tontti sijaitsee kalastollisesti arvokkaan Finnobäckenin valuma-alueella ja tontin luoteispuoleisella virkistysalueella kulkee puustoinen liito-oravien kulkuyhteys. Lisäksi tontti sijaitsee potentiaalisesti happamien sulfaattisavien alueella ja rakennettavan alueen läheisyydessä on havaittu kokonaisrikkipitoisuuden osalta raja-arvon ylitys. Ympäristökeskuksen ehdot koskevat mm. työmaavesien ja hulevesien hallintaa, laadun seurantaa ja mittaamista sekä avo-ojan siirtämistä, liito-oravien kulkureitin työmaa-aikaista suojaamista ja puiden kaatamista. Ympäristökeskuksen lausunnossaan antamia ehtoja tulee noudattaa ja niistä on lisätty lupamääräyksiä.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Hakijatontti on tehnyt rasitesopimuksen kadun toisella puolella sijaitsevan tontin 30-112-3 kanssa hakijatontille nyt rakennettavan väestönsuojatilan käyttämisestä. Lisäksi hakijatontti on sopinut rasitteiden perustamisesta viereisen naapuritontin 30-105-2 kanssa neljän autopaikan sijoittamisesta tontin 30-105-2 piha-alueelle, kulkuyhteyden järjestämisestä edellä mainituille autopaikoille, johtojen sijoittamisesta, hulevesien johtamisesta sekä palomuurin rakentamatta jättämisestä. Kaikkien rasitteiden tulee olla perustettuina ennen rakennuksen käyttöönottoa.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Hakija on tiedottanut naapureille hankkeesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Vs. rakennusvalvontajohtaja Pasi Timo
Lupa myönnetään.
Annetaan lupa rakennustöiden aloittamiseen tontin raivaus- ja stabilointitöillä ennen rakennusluvan lainvoimaisuutta asetettua 39 130 euron vakuutta vastaan.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
salaojasuunnitelma
pintavesisuunnitelma
kosteudenhallintasuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen tarkastusinsinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Maanalaista johtoa varten varatulla alueen osalla kulkevien johtojen tarkka sijainti on selvitettävä ja tarvittaessa niiden siirrosta tai muista toimenpiteistä on sovittava johtojen omistajan kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
|
| Palonsuojamaalin tuotetiedot sekä selvitys pitkäaikaiskestävyydestä tulee esitellä aloituskokouksen yhteydessä tuotteen hyväksymistä varten.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaan hulevesien käsittelyä varten tulee rakentaa suodatinpenkereitä. Ennen Oxfotinojaan johtavaa rajalle suunniteltua pengertä on toteutettava ainakin kaksi muuta suodatinpengertä. Työmaalla on myös varustauduttava tarvittaessa hienojakoisen, savipitoisen kiintoaineen tai happamien sulfaattimaiden esiintymiseen väliseinällä varustetulla laskeutuskontilla, josta veden ohjaus avo-ojaan voidaan estää. Hallintajärjestelmien tulee olla toiminnassa ennen rakentamisen aloittamista. Työmaan vesienkäsittelyssä tulee noudattaa Espoon työmaavesiopasta, joka on ympäristökeskuksen lausunnon liitteenä.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Koko rakentamisen ajan työmaa- ja hulevesistä tulee mitata pH-pitoisuutta. Mittauspisteitä tulee olla vähintään yksi rakennusalueella sekä yksi Oxfotinojassa, joista pH-pitoisuus tulee mitata aluksi päivittäin ja mikäli pH:n laskua ei havaita, mittausta voi vähentää viikoittain tapahtuvaksi. Kootut mittaustulokset tulee toimittaa Espoon ympäristökeskukseen. Työmaalla on käytettävä vuonna 2018 laadittua ohjetta sulfidisavien käsittelyyn infrahankkeissa pääkaupunkiseudulla, joka on ympäristökeskuksen lausunnon liitteenä.
|
| Avo-ojan siirrossa ja työmaavesien hallinnassa tulee etenkin huomioida veden sameudelle ja metalleille herkän taimenen kutuaika 1.9. - 30.11.
|
| Liito-oravien kulkureitin suojelemiseksi puita ei saa kaataa vahingossa virkistysalueen puolelta. Tontin rajat tulee merkitä selkeästi maastoon ja puuston kaatavan toimijan on katselmoitava kaadettavat puut ympäristökeskuksen edustajan kanssa ennen puiden kaatoja. Puita ei saa kaataa lintujen pesinnän aikana 1.5. - 30.6. Puiden kaadon jälkeen tontin virkistysalueen puoleiselle reunalle tulee rakentamisen ajaksi pystyttää puustoa suojaava aita ympäristökeskuksen lausunnossaan antaman ohjeiden mukaisesti. Suoja-aita poistetaan rakentamisen päätyttyä.
|
| Ennen maalaus-/rappaustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot julkisivuväreistä ja rappauspinnoista esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävällä katselmuksella. Katselmus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on väri- ja rappausvaihtoehdoista tehtävä 2-3 riittävän kokoista mallipalaa.
|
| Kynnys huoneiston ja terassin/parvekkeen välillä tulee toteuttaa siten, että se mahdollistaa terassin/parvekkeen esteettömän käytön sekä pyörähtämisen.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa tulee perustaa tontin 30-112-3 kanssa tehdyn 11.6.2020 allekirjoitetun rasitesopimuksen mukainen rasite sekä tontin 30-105-2 kanssa tehdyn ja 19.8.2020 päivätyn rasitesopimusluonnoksen mukaiset rasitteet.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
Kokousasia PDF-muodossa