RSS
Haku
RSS-linkki
Kokousasiat:https://espoo.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Hae kokousasioista
Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto
Esityslista 31.08.2026/Asianro 7
| Edellinen asia | Seuraava asia |
| Otsikko |
|---|
| Oheismateriaali 1Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) PKS-omistajaohjaustavoitteet vuodelle 2027 (pdf 66.72 kb) |
Asianumero 2687/11.00.00/2026
Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto 31.08.2026
Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2027–2029, jätehuollon investointiohjelmasta 2027–2046, vesihuollon investointiohjelmasta 2027–2046, verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026 -selvityksestä ja strategiasta 2035
Valmistelijat / lisätiedot: |
Rinne Tuulia |
Ahvonen Tuula |
etunimi.sukunimi@espoo.fi
Puhelinnumero 09 816 21
Päätösehdotus Esittelijä
Kaupunginjohtaja Mykkänen Kai
Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) seuraavan lausunnon:
1. HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2027–2029
1.1 HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma vastaa Espoon kaupungin tahtotilaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta. HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu jäsenkuntien strategista tahtotilaa kuvaavien PKS-omistajaohjaustavoitteiden ja -omistajalinjausten mukaisesti ja se edistää myös Espoo-tarinan toteutumista. HSY:n tulee kuitenkin ilmoittaa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan kasvihuonekaasupäästöjen tavoite sekä nykyisellä että muutetulla laskentatavalla, jotta PKS-omistajaohjaustavoitteen toteutumista voidaan seurata vuosien välillä vertailukelpoisesti.
1.2 HSY on varannut talousarvioesityksessään vuodelle 2027 vesihuollon toiminta-alueen kaavoituksen mukaiseen laajentumiseen 33,8 milj. euroa ja suunnitelmakaudelle 2027–2028 hieman vähemmän (30,7 ja 31,8 milj. euroa). Määrärahavarauksia ei ole jaettu kuntien kesken, mutta Espoon näkemyksen mukaan varaukset riittävät jäsenkuntien yhteenlaskettuun laajentumistarpeeseen. Espoo investoi uusiin alueisiin voimakkaasti ja HSY:n tulee säilyttää valmius tarkastaa investointikehystään kesken toimintavuoden, mikäli näyttää siltä, että kehys ei riitäkään jäsenkuntien tarpeeseen. Esimerkkinä merkittävimmistä kaupunkilähtöisistä ohjelmahankkeista Espoossa on mainittu Lasihytin kaava-alue, Keran asemakaava-alue sekä Espoon kaupunkirata ja Baana.
1.3 HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varannut laajentumiseen haja-asutusalueille 1,6 milj. euroa vuodelle 2027, 2,4 milj. euroa vuodelle 2028 ja 1,0 milj. euroa vuodelle 2029. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiseen laajenemiseen asemakaava-alueiden ulkopuolisille alueille tulisi varautua v. 2027–2029 Brobackan alueen osalta, v. 2028–2030 Vanhakartanon osalta ja v. 2027-2028 Läntisen jokitien osalta.
1.4 Espoon kaupunki pitää HSY:n esittämiä vesihuollon hinnankorotuksia perusteltuina. Hinnankorotukset ovat kohtuullisia ja niillä mahdollistetaan vesihuollon tarpeelliset uus- ja korjausinvestoinnit siten, että HSY:n velka vähenee ja omavaraisuus vahvistuu. Espoon kaupunki edellyttää kuitenkin HSY:ltä myös kustannusten nousua hillitseviä toimia sekä käyttömenoissa että investoinneissa.
1.5 Toimiva ja laadukas vesi- ja jätehuolto ovat kaikissa olosuhteissa turvattavia peruspalveluita, ja Espoon kaupunki kannattaa HSY:n vahvaa panostusta palveluja turvaavaan varautumis- ja turvallisuustyöhön. Espoo-tarinan mukaan varautuminen on tarpeen sekä poikkeusoloihin että ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin.
1.6 Espoon kaupunki kannustaa HSY:tä kehittämään edelleen tuottavuuttaan ja pitää hyvänä asukaskohtaisten toimintamenojen vuosittain paranevaa tavoitetta. Espoon kaupunki toteaa kuitenkin, että toiminnan tuottavuutta tulee kehittää myös tuottavuusindeksillä mitattuna ja indeksin käytön kehittyessä myös kunnianhimoisin tavoitetasoin.
1.7 Espoo tavoittelee pääkaupunkiseudun pienimpiä asukaskohtaisia ilmastopäästöjä, hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä sekä Espoon ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä. Yhtenä keinona on espoolaisten kestävien elämäntapojen edistäminen. HSY:llä on tärkeä rooli Espoon tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti sekajätteen määrän vähentämisen osalta. Espoon kaupunki edellyttää, että HSY etsii laajasti keinoja sekajätemäärän vähentämiseksi. Espoon kaupunki kannattaakin HSY:n hallituksen suunnittelemaa (HSY 12.6.2026 § 73) sekajätteen tyhjennysmaksun korotusta, jonka myötä kotitalouksilla on selkeä kannustin jätteiden lajitteluun ja sekajätemäärän vähentämiseen.
1.8 Espoon kaupunki esittää, että aina kun HSY rakentaa merkittäviä vesihuoltolähtöisiä siirtoviemäreitä tai vesijohtoja muualle kuin katualueelle, tutkittaisiin yhteistyössä riittävän varhaisessa vaiheessa, voidaanko yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava ulkoilureitti. Menettelyllä saataisiin kustannussäästöjä ja lisää hyväksyttävyyttä vesihuollon rakentamiselle.
1.9 Espoon kaupunki pitää tärkeänä, että HSY kehittää yhdessä jäsenkaupunkiensa kanssa häiriötilanteiden johtamista, tiedonkulkua ja viestintäyhteistyötä, jotta tieto välittyy nopeasti, yhdenmukaisesti ja oikeille kohderyhmille kaikissa vesihuollon häiriö- ja poikkeustilanteissa mukaan lukien virka-ajan ulkopuoliset ajat.
2. Jätehuollon investointiohjelma 2027–2046, vesihuollon investointiohjelma 2027–2046 sekä verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026-selvitys
2.1 Sekä vesihuollon että jätehuollon investointiohjelmat on laadittu Espoon kaupungin tahtotilaa vastaavasti. Investoinneilla on toivottuja vaikutuksia jätehuollon ja vesihuollon toimintavarmuuteen, asiakkaiden saamaan palvelutasoon ja ympäristöön. Investointiohjelmissa näkyy Espoo-tarinassa tavoitellut ympäristövaikutukset, turvallisuus ja varautuminen sekä vesihuollon investointiohjelman osalta myös PKS-omistajaohjaustavoitteissa tavoitellut talousvaikutukset ja saneeraustaso. Espoolle on tärkeää, että investointiohjelmat huomioivat kasvavan kaupungin tarpeet.
3. HSY:n strategia 2035
3.1 Valmistellun strategian painopisteet turvallisuus, talous ja vastuullisuus toteuttavat vahvasti Espoo-tarinaa sekä PKS-omistajaohjaustavoitteita, ja kokonaisuudessaan strategia on Espoon kaupungin näkökulmasta kannatettava. Espoon kaupunki nostaa kuitenkin esiin, että kaikki strategian KPI-mittarien tavoitetasot tulisi asettaa kunnianhimoisesti siten, että ne eivät ole toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2027–2029 toteuttamiskelpoisiksi tunnistettuja arvoja (ks. omavaraisuusaste 2029 ja saneerausinvestoinnit), jo saavutettavaksi ennustettua tasoa (ks. sekajätteen määrä) tai aikaisemmin tavoiteltua tasoa (ks. tapaturmataajuus) alempia. Tapaturmataajuus kertoo turvallisesta työympäristöstä ja sillä on myös pitkävaikutteisia taloudellisia vaikutuksia. HSY on aikaisemmin pitänyt nollaa tapaturmaa realistisena tavoitteena (Henkilöstökertomus 2025) ja olisikin johdonmukaista, että myös strategian tapaturmataajuuden vuosittaiset tavoitetasot asetetaan nollaan. Lisäksi yhtymäkokouksen päätettäväksi tuotavan strategian KPI-mittareihin on tuotava tapaturmataajuuden lähtötieto vuodelta 2025. Kasvihuonekaasupäästöt tulee kirjata strategiaan sekä nykyisellä että muutetulla laskentatavalla, jotta PKS-omistajaohjaustavoitteen toteutumista voidaan seurata vuosien välillä vertailukelpoisesti.
Käsittely
Päätös
Selostus
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) pyytää jäsenkuntia antamaan lausuntonsa
− HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2027–2029,
− jätehuollon investointiohjelmasta 2027–2046,
− vesihuollon investointiohjelmasta 2027–2046,
− verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026-selvityksestä sekä
− HSY:n strategiasta 2035.
HSY:n hallitus hyödyntää jäsenkuntien lausuntoja valmistellessaan marraskuussa pidettävälle yhtymäkokoukselle esitykset lopullisesta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2027–2029 ja muista päätettävistä asioista.
Lausunto tulee toimittaa HSY:n kirjaamoon viimeistään 31. elokuuta.
Espoon kaupungin lausunto on kirjoitettu kokonaisuudessaan päätösesitykseen. Selostusosassa lausuntoa taustoitetaan lausuntokohdittain.
Lausunto on laadittu valtuuston hyväksymän Espoo-tarinan 2025–2029 (20.10.2025 § 133) mukaisesti, jossa HSY:n toiminnan osalta korostuvat luonnosta huolehtiminen, päästöjen vähentäminen sekä turvallisuus ja varautuminen. Lausunnossa on huomioitu myös PKS-omistajaohjauksen tavoitteet (ks. konserni- ja tilajaosto 8.6.2026 § 71 ja oheismateriaali).
1. HSY:n alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2027–2029
Talous
Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan HSY:n toimintatuotot vuonna 2027 ovat 552,9 milj. euroa. Toimintatuotot kasvavat 27,6 milj. (5,2 %) euroa vuoden 2026 ennusteeseen verrattuna.
Vesihuollon käyttömaksuihin esitetään talousarviovuodelle kokonaiskorotusta 5 % ja suunnitelmavuosille 4 % (2028) ja 3 % (2029) korotusta. Perusmaksuihin esitetään talousarviovuodelle kokonaiskorotusta 8 %, ja suunnitelmavuosien 2028 ja 2029 vastaavat korotukset ovat 6 % vuosittain. Korotuksissa inflaatio-olettama on 2 %. Maksujen reaalikorotusten nousuun suurimpana syynä on erityisesti saneerausinvestointitason edellyttämän rahoituksen kattaminen täysimääräisesti asiakasmaksuilla ja omavaraisuusasteen hallittu parantaminen omistajaohjauksen mukaisesti. Jätehuollon hintoihin suunnitellaan talousarviovuodelle keskimäärin 2,6 % korotusta. Hinnastoista päättäminen kuuluu HSY:n hallituksen toimivaltaan.
Liittymismaksun yksikköhintaa korotetaan TTS kaudella 2027–2029 siten, että kerrostalojen ja muiden kiinteistötyyppien korotus on 2–10 % välillä. HSY:n tavoitteena on saavuttaa asteittain TTS-kaudella liittymismaksujen kustannusvastaavuus suhteessa aluerakentamisen kustannuksiin.
HSY:n toimintamenot vuonna 2027 ovat 231,5 milj. euroa, joka on 3,9 milj. (1,7 %) euroa enemmän kuin vuoden 2026 ennusteessa. Toimintamenojen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja merkittävimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset. Vuonna 2027 toimintakuluista noin 52 % koostuu palveluiden ostoista, IT-kuluista, asiantuntijapalveluista sekä rakentamis- ja kunnossapitopalveluista. Henkilöstökulujen osuus on noin 26 %, materiaalihankintojen 15 % sekä muiden kulujen 7 %.
Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä vuoden 2027 toimintakate on 324,6 milj. (58,7 %) euroa, kun sen vuonna 2026 ennustetaan olevan 300,8 milj. (57,3 %) euroa. Ero johtuu suurelta osin myyntituottojen arvioidusta kasvusta vuonna 2027.
Nettorahoituskulut vuonna 2027 ovat 79,1 milj. euroa. Jäsenkuntien perimä peruspääoman korko on budjetoitu 1,5 % suuruisena PKS-omistajalinjauksen mukaisesti (ks. konserni- ja tilajaosto 8.6.2026 § 71).
Talousarviovuoden 2027 tilikauden tulos on 61,4 milj. euroa ylijäämäinen (2028: 72,5 milj. euroa, 2029: 79,2 milj. euroa).
Tulorahoitus ei riitä täysin kattamaan investointeja ja nykyisten lainojen lyhennyksiä, joten suunnitelmakaudella HSY nostaa edelleen uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 283 milj. euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella kuitenkin yhteensä noin 395 milj. euroa. Kokonaisuutena pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä vähenee.
Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti HSY perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Espoon kuntaosuus, jolla rahoitetaan HSY:n seutu- ja ympäristötiedon toimintaa, on 1,186 milj. euroa vuonna 2027. Osuus kasvaa noin 2,8 % vuoden 2026 talousarviosta. Vuoden 2027 kuntaosuuden tasoa alentaa aikaisempien vuosien ylijäämän käyttö. Jäsenkuntien kuntaosuuksilla katetaan se osuus, jota ei voida kattaa kyseisen tulosalueen muilla myyntituotoilla tai ulkopuolisella hankerahoituksella.
Investoinnit
Suunnitelmakauden vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n keväällä 2026 laatimaan 20 vuoden investointiohjelmaan, josta yhtymäkokous päättää marraskuussa 2027. Vuonna 2027 investoinnit ovat yhteensä 216,6 milj. euroa, josta vesihuollon investoinnit ovat 196,9 milj. euroa ja jätehuollon 17,5 milj. euroa.
Vesihuollon investointien taso säilyy suunnitelmakaudella korkealla tasolla johtuen pääosin jäsenkuntien edelleen korkeana säilyvästä infrastruktuuri-investointien tasosta. Lisäksi HSY:n omien investointien osalta korostuvat verkostosaneeraukset sekä turvattu juomavesi -teemaan liittyvät hankkeet. HSY:n tavoitteena on määrätietoisesti nostaa saneerausinvestointien määrää vuositasolla. Keskeisiä projekteja ovat vesihuoltotunnelit, verkostosaneeraukset sekä veden- ja jätevedenkäsittelyn kehittäminen. Lisäksi käynnistyvät suuret infrahankkeet, kuten raitiotiet, sekä Ilmalan vesitornin saneeraus.
Jätehuollossa investoinnit kohdistuvat alue- ja käsittelypalveluiden ylläpitoon, ympäristölupavelvoitteiden täyttämiseen sekä toiminnan turvallisuuden ja ympäristökestävyyden varmistamiseen. Suunnitelmakaudella toteutetaan Sortti-asemien ja käsittelylaitosten vuosittaisia korjaus-, ylläpito- ja kalustoinvestointeja sekä varaudutaan uuden Sortti-aseman toteutukseen.
Toiminta ja tavoitteet
Vuonna 2027 verkostoon pumpatun vesimäärän (tuotettu vesimäärä) määrän arvioidaan olevan 94,6 milj. m3 ja laskutettavan vesimäärän 78,1 milj. m3. Jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan olevan yhteensä 152,5 milj. m3 vuonna 2027.
Vuonna 2027 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 9,2 milj. jäteastiatyhjennystä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin 370 000 tonnia. Jätteen energiakäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä noin 207 000 tonnia. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa käsitellään jätteitä yhteensä noin 238 000 tonnia.
Seutu- ja ympäristötiedon toiminta perustuu jäsenkuntien tarpeisiin ja toiveisiin palveluista ilmastotyössä, ilmansuojelutyössä ja tietoyhteistyössä.
HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2027–2029 tavoiteasetanta perustuu HSY:n hallituksen esittämään Strategiaan 2035 (s. 6) sekä PKS-omistajaohjaustavoitteisiin (s. 7). Kullekin mittarille on asetettu vuosikohtainen tavoitetaso.
Lähes kaikki pääkaupunkiseudulla yhteistyössä neuvotellut omistajaohjaustavoitteet (ks. oheismateriaali) sisältyvät asetettuine tavoitearvoineen HSY:n valmistelemaan strategiaan ja näin ollen myös alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2027 asetettuihin tavoitteisiin. PKS-omistajaohjaustavoitteista strategian mittareihin eivät kuulu käyttömenojen tuottavuusindeksi sekä ympäristövaikutusten vähentämisen lisätoimenpiteiden (typpioksiduulipäästöjen vähentäminen) käyttöönotto ja uusien toimenpiteiden kartoittaminen. Nämä tavoitteet sisältyvät kuitenkin toiminta- ja taloussuunnitelmaan omistajaohjaustavoitteina, ja HSY on suunnitellut toimintaansa näiden mukaisesti.
2. Jätehuollon investointiohjelma 2027–2046, vesihuollon investointiohjelma 2027–2046 sekä verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026 -selvitys
Jätehuollon investointiohjelma sisältää jätehuollon suunnitellut investoinnit vuosille 2027–2046 ja sen kokonaisinvestoinnit ovat n. 329,2 milj. euroa (edellinen investointiohjelma 298,7 milj. euroa). Jätehuollon 20 vuoden investointiohjelman vuosittainen investointitaso on keskimäärin noin 16,5 milj. euroa painottuen jakson alkupuoliskolle. Investointiohjelma koostuu kolmeen pääkokonaisuuteen jakautuvista viidestätoista investointikorista. Pääkokonaisuudet ovat aluepalvelulähtöiset investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut toimintaa mahdollistavat investoinnit. Investointiohjelman laadintaa ovat ohjanneet valmisteilla oleva HSY:n strategia vuoteen 2035 sekä vuonna 2024 tehty jätehuollon investointien tarpeiden kartoitus.
Vesihuollon investointiohjelma sisältää suunnitellut investoinnit vuosille 2027–2046. Investointiohjelma on toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) investointiosuuden valmistelun perusta. Investointiohjelman laadinnan pohjana ovat olleet mm. HSY:n strategia 2035 – luonnos, vuonna 2024 valmistuneet investointitarpeiden kartoitukset sekä erillinen vuonna 2026 valmistunut verkostojen tila ja saneeraustarpeet – selvitys, jossa on koostettu selvityksen laatimishetken käsitys HSY:n verkosto-omaisuuden nykytilasta ja siitä, miten tilan arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa.
Sekä jätehuollon että vesihuollon investointiohjelmien vaikuttavuutta tarkastellaan kolmen teeman kautta, jotka ovat toimintavarmuus, asiakas ja ympäristö.
Perussopimuksen mukaisesti HSY pyytää investointiohjelmista lausunnot jäsenkunnilta ennen niiden hyväksymistä syysyhtymäkokouksessa.
HSY:n strategia 2035
HSY:n hallitus on valmistellut uuden strategian kaudelle 2027–2035.
Strategian visio on ”Yhdessä teemme maailman kestävimmän kaupunkiseudun” ja missio eli toiminta-ajatus on ”Tuotamme vesi- ja jätehuollon palveluja sekä seudullista tietoa kaikissa olosuhteissa”. Strategiset painopisteet ovat turvallisuus, talous ja vastuullisuus. Alustavat arvot ovat vastuullisesti, luotettavasti ja yhteistyössä.
Strategian mukaan HSY turvaa arjen kaikissa olosuhteissa. Espoo-tarinan mukaan "huolehdimme turvallisuudesta ja varaudumme poikkeusolojen tarpeisiin" sekä "varaudumme ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin hyödyntäen luontopohjaisia ratkaisuja". Strategian toteuttamisen keinot vastaavat molempia Espoo-tarinan kirjauksia.
Strategian mukaan HSY varmistaa pysyvän talouden tasapainon, ja sen saavuttamisen perusperiaatteet vastaavat myös Espoo-tarinassa tunnistettuja keinoja: investointeja rahoitetaan vahvemmin tulorahoituksella ja tuottavuutta parannetaan teknologian avulla ja työskentelytapoja uudistamalla. HSY:lle asetetuissa PKS-omistajaohjaustavoitteissa painotetaan tuottavuutta, talouden tasapainoa ja vesihuollon toimivuutta, joiden osalta omavaraisuuden parantaminen ja riittävät verkostojen saneerausinvestoinnit näkyvät myös HSY:n strategiassa.
Valmistellun strategian mukaan HSY rakentaa vastuullista tulevaisuutta. Keinot tukevat Espoo-tarinan saavuttamista: ilmasto- ja ympäristöpäästöjä sekä lähiympäristöhaittoja vähennetään, luonnon monimuotoisuutta lisätään, hankintojen vastuullisuutta lisätään ja asukkaiden kestäviä elämäntapoja tuetaan. Keinot tukevat myös PKS-omistajaohjaustavoitetta sekajätteen määrän vähentämisestä.
Strategiaan sisältyy yksitoista KPI-mittaria ja niille on asetettu vuosittaiset tavoitetasot vuosille 2027–2030 sekä vuodelle 2035. Kuusi näistä mittareista toimii myös PKS-omistajaohjaustavoitteiden mittareina: toimintamenot/asukas, saneerausinvestoinnit, omavaraisuusaste, kasvihuonekaasupäästöt, sekajätteen määrä ja asiakastyytyväisyys.
Strategiassa kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismääräksi vuodelle 2027 on asetettu 73 000 tonnia, ja se perustuu HSY:n nykyiseen laskentatapaan. Vuodelle 2027 asetetun PKS-omistajaohjaustavoitteen mukainen kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärä on 84 000 tonnia, ja se perustuu HSY:n aiemmin ilmoittamaan laskentatavan muutokseen, joka nostaa HSY:n laskennallista päästötasoa 11 000 tonnia/vuosi. Todettakoon, että strategian tavoite ja PKS-omistajaohjaustavoite ovat kuitenkin tavoitetasoltaan samat.
Toimivalta: Hallintosäännön I osan 2. luvun 4 §:n 4. kohdan mukaan konserni- ja tilajaosto antaa lausunnot yhteisöille näiden taloussuunnitelmista ja -arvioista ja on näin ollen toimivaltainen antamaan lausunnon HSY:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Konserni- ja tilajaosto on toimivaltainen antamaan lausunnot myös vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmiin sekä verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026 -selvitykseen, sillä hallintosäännön I osan 2. luvun 4 §:n 5. kohdan mukaisesti jaosto lopulta päättää toimiohjeen antamisesta yhtymäkokoukseen, jossa näistä asioista tehdään varsinaiset päätökset.
Päätöshistoria
Liitteet
1 | HSY:n lausuntopyyntö HSY:n alustavasta toiminta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2027–2029, jätehuollon investointiohjelmasta 2027–2046, vesihuollon investointiohjelmasta 2027–2046, verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026 -selvityksestä sekä HSY:n strategiasta 2035 |
2 | Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2027-2029 |
3 | Vesihuollon investointiohjelma 2027-2046 |
4 | Jätehuollon investointiohjelma 2027-2046 |
5 | Verkostojen tila ja saneeraustarpeet 2026 |
6 | HSYn strategia 2035 -luonnos |
Oheismateriaali
- | Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) PKS-omistajaohjaustavoitteet vuodelle 2027 |
Tiedoksi
HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä |
|
| Edellinen asia | Seuraava asia |