Tekninen lautakunta
Esityslista 26.08.2026/Asianro 11

Asianumero 3841/10.03.01/2025

Tekninen lautakunta 26.08.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkitekniikan johtaja Tanska Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valituksen kohteena on Espoon kaupungin teknisen lautakunnan 22.4.2026 päätös § 39 Lintukorven katu- ja puistosuunnitelman hyväksymisestä.

Valituksen sisältö:

Muutoksenhakija vaatii, että Espoon kaupungin teknisen lautakunnan päätöstä muutetaan siltä osin, kun sen koskee alueen kuivatusta ja vesihuoltoa.

Valittaja vaatii, että kuivatusratkaisu toteutetaan siten, että valittajan kiinteistölle koituva haitta poistetaan ja kuivatusratkaisu toteutetaan rakennettavan Töyhtötiaisentien katurakenteessa. Valittaja vaatii myös, että hulevesien johtaminen valittajan kiinteistölle lopetetaan ja että kuivatus toteutetaan siten, että kiinteistölle ei synny lammikoitumista tai seisovaa vettä.

Valittaja vaatii myös päätöksen 22.4.2026 § 39 täytäntöönpanon keskeytettäväksi siltä osin, kun se koskee kuivatus- ja vesihuoltoratkaisuja, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Lainkohdat:

Alueidenkäyttölaki 7 luku 50 §, 12 luku 83 §, 84 §, 85 § ja 25 luku 190 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 41 § ja 43 §.

Vastaus: 

Espoon kaupungin tekninen lautakunta kiistää vaatimukset ja pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Valituksessa ei väitetä, että katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymistä koskeva päätös olisi lainvastainen, syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätöksen tekijä olisi ylittänyt toimivaltansa. Valituksen pääasiallinen sisältö kohdistuu siihen, että katu- ja puistosuunnitelma ei sisällöllisesti vastaa kaikilta osin muutoksenhakijan toivomaa. Siten valitus kohdistuu pääosin siihen, kuinka viranomaiselle lain nojalla kuuluvaa harkintavaltaa katu- ja puistoalueen suunnittelussa on käytetty.

Vastauksen perustelut:

Lainsäädännöllinen tausta

Alueidenkäyttölain 7 luku 50 § koskee asemakaavaa. Alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten sekä ohjata maankäyttöä ja rakentamista.

Alueidenkäyttölain 12 luku 83 §:n mukaan yleinen alue, katualue, liikennealue ja virkistysalue on asemakaavassa osoitettu. Katualue käsittää asemakaavassa osoitetun katualueen laitteineen ja rakenteineen.

Alueidenkäyttölain 12 luku 84 §:ssä säädetään kadunpidosta. Se käsittää muun muassa kadun suunnittelemisen ja rakentamisen. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle.

Alueidenkäyttölain 12 luku 85 §:ssä säädetään kadun rakentamisesta. Katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:ssä säädetään katusuunnitelmasta. Katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Katu- ja puistosuunnitelman edellytykset ja asemakaavan mukaisuus

Valituksenalainen katu- ja puistosuunnitelma sijoittuu kokonaan voimassa olevien asemakaavojen Lintukorpi I, Lintukorpi II, Lintukorpi II A ja Lintukorpi II B mukaiselle katualueelle.

Kyse on melko tiiviisti rakennetusta pientaloalueesta. Pääosa tonttikaduista on avo-ojin reunustettuja, sorapintaisia kapeita katuja. Hankkeessa saneerataan Lintukorven olemassa olevat kadut ja kevyen liikenteen väylät asemakaavan mukaisiksi. Kadut ja jalkakäytävät asfaltoidaan ja varustetaan reunakivillä sekä rakennekerrokset uusitaan. Kaduille rakennetaan hulevesiviemärit ja uusitaan muu vesihuoltoverkosto. Myös katuvalaistus uusitaan.

Viserryspuisto VP-alueelle toteutetaan uusi kivituhkapintainen puistoraitti valaistuksineen sekä hulevesien viivytysallas.

Kottaraisentie, Töyhtötiaisentie, Sinitiaisentie, Viserrystie, Pakastiaisentie, Pakastiaisenkuja, Tiaisentie, Sinitiaisentie, pieni osa Viserryspolusta, osa Peukaloisenpolusta ja osa Kuusitiaisentiestä ovat tonttikatuja.

Katri Valan polku, Viserryspolku ja osa Peukaloisenpolusta ja osa Kuusitiaisentiestä ovat kevyen liikenteen väyliä. Viserryspuiston läpi kulkeva Lintupolku on puistoraitti.

Kottaraisentielle, Sinitiaisenkujalle ja Peukaloisenpolun alkupäähän ei tule jalkakäytävää, muille kaduille tulee.

Sinitiaisentie ja Tiaisentie ovat Lintukorven pääyhteyksiä alueen ulkopuoliseen liikenneverkkoon. Katujen ajoneuvoliikenne on pääosin alueen asukas- ja työmatkaliikennettä, kevytliikenne puolestaan alueen asukas-, päiväkoti-, koulu-, ja palvelutalojen liikennettä.

Suunnittelualueeseen liittyvien Lintuparventien ja Lintuvaarantien liikenne v. 2024 on ollut noin 4300–4700 ajoneuvoa/vrk.

Katualueelle rakennetaan koko aluetta palvelevia vesihuolto-, tietoliikenne- ja energiaverkon linjoja. Ajoradan ja kevyen liikenteen väylien kuivatusta varten rakennetaan hulevesiviemäröinti. Katujen osien pituuskaltevuudet ovat riittävät toimivalle pintakuivatukselle. Tiaisentien katualueelle sijoitetaan myös painanne hulevesiä varten.

Viserryspuistoon rakennetaan katujen kuivatusta ja kiinteistöjä palvelevaa hulevesiviemäri ja viivytysaltaaksi tarkoitettu hulevesiallas. Maastonmuotojen vuoksi hulevesiviemäriä ei saada sijoitettua katujen alle. Samassa yhteydessä toteutettava Lintupolkuraitti seuraa pääosin viemärin linjausta. Hulevesialtaan avulla hallitaan ja viivytetään alueella muodostuvia hulevesiä ja parannetaan hulevesien laatua ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta.

Kadun ja puiston rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2027 aikana.

Vuorovaikutus katu- ja puistosuunnitelman laadinnan aikana

Valituksenalaisen katu- ja puistosuunnitelman laadintamenettelyn aikana on osallisia kuultu alueidenkäyttölain mukaisesti. Osa suunnittelualueen katusuunnitelmista on ollut nähtävillä 6.–20.3.2017 ja niihin on tuolloin saatu muistutuksia. Nähtävillä olon jälkeen katusuunnitelmien laatiminen keskeytettiin, koska katujen rakentamiselle ei ollut osoitettu rakentamisrahaa lähivuosille. Katusuunnitelmat otettiin uudelleen käsittelyyn vuonna 2025. Kaikki katusuunnitelmaehdotukset (myös vuonna 2017 ensimmäisen kerran nähtävillä olleet, että vuonna 2025 laaditut) olivat nähtävillä 1.–15.12.2025. Nähtäville asettamisesta tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Nähtäville asettamisesta kuulutettiin Espoon kaupungin nettisivuilla 26.11.2025 osoitteessa www.espoo.fi/fi/palvelut/kuulutukset.

Nähtävillä olon jälkeen Sinitiaisentielle tehtiin teknisiä korjauksia ja Sinitiaisentien loppuosuutta muutettiin uusin jalkakäytäväratkaisuin.

Katu- ja puistosuunnitelmaluonnokset kaduista Töyhtötiaisentie, Kuusitiaisentie, Tiaisentie, Sinitiaisentie sekä Viserryspuisto ja Lintupolku olivat asukkaiden tutustuttavana ota kantaa-palvelussa 15.–29.10.2025. Näiden lisäksi katujen Kottaraisentie, Katri Valan polku, Viserryspolku, Sinitiaisenkuja, Pakastiaisenkuja, Viserrystie, Pakastiaisentie ja Peukaloisenpolku katusuunnitelmat olivat nähtävillä 1.–15.12.2025.

Katusuunnitelmaehdotuksista jätti muistutuksen 16 kiinteistönomistajaa. (Kaksi kiinteistönomistajaa jätti kaksi muistutusta, joten muistutuksia on yhteensä 18 kpl).

Muistutukset koskivat pääasiassa Viserryspuiston ja Lintupolun rakentamista, Viserrystien jalkakäytävää ja Töyhtötiaisentien jalkakäytävän siirtoa.

Vastaus katu- ja puistosuunnitelmaa koskevaan valitukseen

Valittajan kiinteistön halki kulkeva avo-oja on ojitusyhteisön perustama vuodelta 1953. Veden johtaminen kiinteistön kautta perustuu voimassa olevaan rasiteoikeuteen. Kun aiemmin yhteiseksi oja-alueeksi muodostettu alue siirtyi 1.3.1977 lain nojalla kiinteistön omistukseen, säilyi muiden osakaskiinteistöjen oikeus käyttää aluetta veden johtamiseen. Osakaskiinteistöille perustettiin samalla pysyvä rasiteoikeus, joka turvaa veden johtamisen ojan kautta myös nykyisin.

Espoon kaupunki on yksi tämän ojitusyhteisön osakas ja oikeutettu käyttämään avo-ojaa veden johtamiseen.

Vesilain 5 luvun 8 § mukaan hyödynsaajan tai hyödynsaajien on pidettävä oja kunnossa siten kun 7 §:ssä säädetään. Kun ojitusta varten on perustettu ojitusyhteisö, yhteisön on huolehdittava ojan kunnossapidosta.

Töyhtötiaisentie on nykyisin rakentamaton, hiekkapintainen katualue, jolla ei ole hulevesiviemäröintiä. Kadulta ei nykytilanteessa johdeta hulevesiä suoraan valittajan kiinteistöllä sijaitsevaan avo-ojaan. Kadulta voi kuitenkin valua avo-ojaan vähäisiä määriä pintavesiä.

Katusuunnitelman yhteydessä Töyhtötiaisentielle rakennetaan hulevesiviemäri kadun pintakuivatusta varten. Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä Kasimirinkujan kautta Kasimir Leinon puiston avo-ojajärjestelmään. Kadun pintavedet kerätään ritiläkaivoihin kadulle rakennettavien pituus- ja sivukaltevuuksien avulla. Lisäksi kadulle rakennettavat reunakivet estävät veden valumista kadulta viereisille kiinteistöille.

Lintukorven puistoon on vuosina 2018–2019 rakennettu hulevesiallas. Altaalta rakennetaan uusi tulvatilanteet huomioon ottaen mitoitettu DN 600 -hulevesiviemäri Töyhtötiaisentielle. Uuden hulevesiviemärin toteuttaminen vähentää valittajan kiinteistön kohdalla sijaitsevaan avo-ojaan kohdistuvaa hulevesikuormitusta.

Alueella sijaitsevien nykyisten putkistojen vuoksi Töyhtötiaisentielle ei voida rakentaa suurempaa hulevesiviemäriä. Hulevesialtaan toiminnan varmistamiseksi on kuitenkin tarpeen säilyttää DN 600 -ylivuotoyhteys valittajan kiinteistöllä sijaitsevaan avo-ojaan. Mikäli altaan ylivuotoa ei voitaisi johtaa avo-ojaan poikkeuksellisissa tilanteissa, voisi tästä aiheutua tulvimisriski hulevesialtaan vaikutusalueella sijaitseville kiinteistöille Lintukorven puistossa. Ylivuotoputken lähtökorkeus suunnitellaan mahdollisimman korkeaksi, jotta ylivuotoa avo-ojaan tapahtuisi vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Punavarpusenkujan hulevedet johdetaan pääosin Lintukorven puiston hulevesialtaaseen, jossa niiden virtaamaa viivytetään. Kadun hulevesiä joudutaan kuitenkin johtamaan noin 38 metrin matkalta avo-ojaan. Punavarpusenkujan avo-ojan ja Töyhtötiaisentien väliset nykyiset kaivot poistetaan, minkä jälkeen vedet ohjataan Töyhtötiaisentien uuteen hulevesijärjestelmään. Lisäksi Lintukorven puistosta avo-ojaan johdettavat vedet siirretään uuteen DN 600 -hulevesiviemäriin, joka rakennetaan Töyhtötiaisentielle.

Lintukorven kaatopaikka

Lintuvaarassa sijaitsevalle entiselle Lintuvaaran kaatopaikalle (ollut toiminnassa vuosina 1965–1972) on tehty kunnostustoimenpiteitä, jotka perustuvat Uudenmaan ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen No YS 759/7.11.2000 (Dnro 0197Y0105-111). Kaatopaikka suljettiin pintarakentein vuosien 2017–2018 välisenä aikana. Sulkemistoimet on hyväksytty Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnolla 1.2.2019. Nykyisin alue on virkistyskäytössä ja paikalla sijaitsee koirapuisto.

Kunnostettua kaatopaikkaa on edelleen tarkkailtu kunnostuksen jälkeen. Jälkitarkkailusta on tehty tarkkailusuunnitelma ja sen on hyväksynyt valvova viranomainen. Jälkitarkkailuun kuuluu vesien ja kaatopaikkakaasujen sekä rakenteiden ja jätetäytön painumien tarkkailu. Veden laadun tarkkailuun kuuluu pohjaveden ja jätetäytön sisäisen veden, suotoveden ja pintaveden tarkkailu. Tarkkailun kaksi pintavesipistettä sijaitsevat kaatopaikan laskuojassa lähempänä kaatopaikkaa kuin valittajan kiinteistöä.

Tarkkailusta laaditaan vuosittain raportti, joka toimitetaan viranomaisille (valvova viranomainen nykyisin Lupa- ja valvontavirasto ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuskeskus). Tarkkailutulosten perusteella vesillä ei ole todettu terveysvaikutuksia tai käsittelytarvetta.

Lopuksi

Edellä esitettyjen seikkojen valossa sekä valituksenalaiseen päätökseen ja sen perusteluihin ja selvityksiin viitaten Espoon kaupungin tekninen lautakunta katsoo, ettei valituksessa ole esitetty syitä, joiden perusteella päätöstä tulisi kumota tai sitä tulisi muuttaa. Päätös perustuu voimassa olevaan asemakaavan ja riittäviin selvityksiin sekä täyttää katu- ja puistosuunnitelmalle säädetyt edellytykset. Espoon kaupungin tekninen lautakunta pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valituksen.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi