Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 26.08.2026/Asianro 3

Asianumero 1714/12.00.01/2026

Kasvun ja oppimisen lautakunta 26.08.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Narvo-Akkola Merja

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Yhteenveto

Mika-Erik Walls ja 13 muuta kaupunginvaltuutettua ovat 20.4.2026 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoon kaupunki:

1. selvittää, miten turvaruokaan liittyvät tarpeet on tällä hetkellä tunnistettu ja huomioitu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
2. kartoittaa, millaisia käytäntöjä muissa kunnissa on käytössä turvaruoan mahdollistamiseksi
3. laatii ohjeistuksen tai toimintamallin, jolla varmistetaan, että lapselle voidaan tarvittaessa tarjota yksinkertainen, turvalliseksi koettu ruokavaihtoehto koulupäivän aikana
4. varmistaa, että koulun henkilöstöllä on riittävä tieto ja osaaminen tunnistaa tilanteet, joissa lapsi jää syömättä aistisäätelyn tai muun syömiseen liittyvän haasteen vuoksi sekä
5. huomioi turvaruokaan liittyvät ratkaisut osana oppimisen tuen kokonaisuutta ja oppilaan hyvinvoinnin tukemista ja
6. pyytää asiasta mahdollisesti tarvittavat lausunnot (Nuorisovaltuusto, Espoon vammaisneuvosto, kasvun ja oppimisen lautakunta jne.).

Lausunto valtuustoaloitteeseen

Lausunto on valmisteltu kasvun ja oppimisen toimialan suomenkielisen varhaiskasvatuksen, suomenkielisen perusopetuksen ja ruotsinkielisten sivistyspalvelujen tulosyksikön sekä toimialan esikunnan ja Espoon kaupungin ruokapalveluiden yhteistyönä.

Espoon vammaisneuvosto antoi lausunnon valtuustoaloitteeseen kesäkuussa 2026. Vammaisneuvosto kannattaa valtuustoaloitetta, jossa esitetään, että turvaruoka huomioitaisiin Espoon varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Vammaisneuvoston lausunto on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Myös Espoon nuorisovaltuusto antoi lausunnon valtuustoaloitteeseen elokuussa 2026. Myös nuorisovaltuusto tukee aloitetta turvaruoan huomioimisesta Espoon varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Nuorisovaltuuston lausunto on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Lausunto käsitellään kasvun ja oppimisen lautakunnassa 26.8.2026 ja Svenska rum -lautakunnassa 27.8.2026.

Valtuustoaloitteessa pyydetään

1. selvittämään, miten turvaruokaan liittyvät tarpeet on tällä hetkellä tunnistettu ja huomioitu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.

Turvaruoalla tarkoitetaan terveydellisin perustein myönnettävää ruokavaliota, jota käytetään silloin, kun lapsella on sellaisia syömisen haasteita, ettei hän pysty syömään tarjolla olevia aterioita. Turvaruoka turvaa lapsen riittävän ravinnon ja energiansaannin, jotta hän jaksaa toimia ja oppia päivän aikana.

Turvaruoka myönnetään aina asiantuntijan yksilöllisen arvion perusteella, eikä sitä voi saada ilman terveydenhuollon arviota. Lapsen ravinnonsaantia ja ruokavalion laajenemista tulee seurata ammattilaisen ohjauksessa, jotta ruokavalio ei tarpeettomasti kavennu ja lapsen kasvu ja kehitys etenevät normaalisti.

Espoossa niin kutsuttua turvaruokaa on saanut erityisruokavalioilmoituksella ja siihen liitetyllä terveydenhuollon ammattilaisen todistuksella. Vuodesta 2017 lähtien varhaiskasvatuksessa on erityisruokavalioilmoituksen liitteeksi käynyt myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan lausunto. Prosessia, kuten lähetekäytäntöjä on tarkennettu yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja Espoon ruokapalveluiden kanssa kevään 2026 aikana.  Keväällä 2026 käytäntöjä yhtenäistettiin ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat eivät jatkossa kirjoita turvaruokalausuntoja, mutta voivat tehdä saatekirjeen ravitsemusterapeutille turvaruoan tarpeesta.

Varhaiskasvatuksen osalta käytännöt ovat muilta osin vakiintuneet. Perusopetuksessa saumattoman yhteistyön turvaamiseksi koulujen prosessi tarkistetaan kesän 2026 aikana, ja tiedotetaan kouluille alkusyksystä 2026.

2. kartoittamaan, millaisia käytäntöjä muissa kunnissa on käytössä turvaruoan mahdollistamiseksi.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa on voimassa LUVN:n laatimat yhteiset ohjeistukset, mutta kuntakohtaisesti pieniä eroja lähetekäytännöissä saattaa ilmetä. Jokaisella perheellä on kuitenkin mahdollisuus pyytää lähetettä LUVN:n ravitsemusterapiaan turvaruoan tarpeen arvioimiseksi neuvola- ja kouluterveydenhuollosta.   Myös Helsingissä ja Vantaalla tarvitaan terveydenhuollon lausunto turvaruoan saamiseksi.

3. laatimaan ohjeistuksen tai toimintamallin, jolla varmistetaan, että lapselle voidaan tarvittaessa tarjota yksinkertainen, turvalliseksi koettu ruokavaihtoehto koulupäivän aikana.

Tällainen ohjeistus on luotu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimesta. Turvaruoan tarve arvioidaan aina ravitsemusterapeutin tai erityissairaanhoidon toimesta, ja perhe toimittaa saadun lausunnon ruokapalveluiden tarjoajalle.

4. varmistamaan, että koulun henkilöstöllä on riittävä tieto ja osaaminen tunnistaa tilanteet, joissa lapsi jää syömättä aistisäätelyn tai muun syömiseen liittyvän haasteen vuoksi.

Koulujen henkilökunnan ja perheen välinen yhteistyö ja tiedonkulku on tässä tärkeää. Mikäli huoli syömisestä herää koulun henkilökunnalla, he ovat yhteydessä huoltajiin ja ohjaavat lapsen/nuoren tarvittaessa kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Terveydenhoitaja tekee tarvittaessa lähetteen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Koulujen henkilöstölle on tarjottu koulutusta syömisen haasteisiin liittyen 2.10.2025, ja koulutuksia on mahdollista tarjota jatkossakin, jos tarvetta tulee.

5. huomioimaan turvaruokaan liittyvät ratkaisut osana oppimisen tuen kokonaisuutta ja oppilaan hyvinvoinnin tukemista.

Jos lapsi tarvitsee varhaiskasvatuksessa turvaruokaa, varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee yhdessä huoltajien kanssa saatteen hyvinvointialueen ravitsemusterapeutille. Ravitsemusterapeutti tekee lausunnon lapsen tarvitsemasta turvaruoasta ja varhaiskasvatusyksikköön tilataan kyseistä ruokaa lapselle.

Perusopetuksessa kouluterveydenhoitaja tekee lähetteen ravitsemusterapeutille, ja mikäli turvaruokalausunto saadaan, lapsen/ nuoren huoltaja toimittaa lausunnon sekä ruokapalvelun tuottajalle, että koulun henkilökunnalle, jotka seuraavat syömistä ja ovat tarvittaessa kotiin yhteydessä.

Tarvittaessa voidaan myös oppilaan ja huoltajan luvalla koota oppilaskohtainen moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jossa keskustellaan huoltajan ja lapsen/nuoren kanssa kokonaistilanteesta yhdessä tilanteen kannalta oleellisten henkilöiden kanssa (kuten esim. terveydenhoitaja, erikoissairaanhoito, luokanopettaja, ruokapalveluiden edustaja).

6. pyytää asiasta mahdollisesti tarvittavat lausunnot (Nuorisovaltuusto, Espoon vammaisneuvosto, kasvun ja oppimisen lautakunta jne.).

Lausunnot Nuorisovaltuustolta sekä Espoon vammaisneuvostolta ovat kokonaisuudessaan tämän lausunnon oheismateriaaleina.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi