Kaupunginhallitus
Esityslista 17.08.2026/Asianro 19

Asianumero 2664/11.03.00/2026

Kaupunginhallitus 17.08.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus Valtuustokysymys

 Valtuutettu Jouni J. Särkijärvi on tehnyt 26.5.2026 valtuustokysymyksen koskien sitä, onko kaupungin tavoitteena vähentää vai lisätä mehiläistarhausta Espoossa ja olisiko paikallaan laatia mehiläisalan ammattilaisten kanssa ohje tarhojen sijoittamisesta kaupungin omistamalla maalla.

Valtuustokysymyksessä tuodaan mm. esiin, että mehiläistarhaus vahvistaa ekosysteemipalveluja, ruokaturvaa ja paikallistaloutta. Kaupungeissa tarhamehiläiset parantavat puistojen, kaupunkiviljelmien ja hedelmäpuiden pölytystä, tukevat viherrakenteen ekologista toimivuutta ja vahvistavat asukkaiden luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Monet kaupungit ovatkin jo ottaneet mehiläispesiä osaksi kaupunkiluonnon hoitoa ja ympäristökasvatusta.

 Vastaus valtuustokysymykseen

Kaupunki tunnistaa mehiläistarhauksen positiivisen merkityksen esimerkiksi pölytyksen ja paikallisen elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Kaupungin tonttiyksikkö onkin säännönmukaisesti tehnyt sopimuksia mehiläispesien sijoituspaikoista kaupungin omistamille maa-alueille useiden mehiläistarhausta harjoittavien toimijoiden kanssa. Tarhaajat ovat oma-aloitteisesti yhteydessä tonttiyksikköön sijoituspaikkoihin liittyvissä asioissa, eikä kaupungin tonttiyksikön puolesta ole tunnistettu tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin tällaisen toiminnan määrän lisäämiseksi taikka vähentämiseksi.

Kaupungin on kuitenkin kaikessa toiminnassaan noudatettava huolellisuutta ja monitahoista harkintaa. Siksi myös kaupungin mailla tapahtuvan mehiläistarhauksen tulee perustua huolelliseen sijoitteluun ja hyvään yhteistyöhön alueiden muiden toimintojen ja käyttäjien kanssa.

Tarhapaikan soveltuvuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti huomioiden ympäristön muu käyttö sekä mahdolliset häiriötekijät. Tonttiyksikön noudattama käytäntö on ollut, että sijoittamislupia mehiläispesille ei pääsääntöisesti ole myönnetty päiväkotien, koulujen tai leikkipuistojen välittömään läheisyyteen. Kulkureitteihin ja oleskelualueisiin nähden on suosittu riittävää suojaetäisyyttä, lähtökohtaisesti vähintään 30 metriä. Noin 100 metrin etäisyyttä muista toiminnoista on pidetty pääsääntöisesti aina riittävänä, koska käytännön kokemusten perusteella silloin yleensä vältetään mahdollinen negatiivinen palaute muilta alueen käyttäjiltä. Mehiläispesät tulee merkitä asianmukaisesti, ja kaupungin alueille sijoitettavien tarhojen yhteyteen tulee sijoittaa toimintaa koskeva infokyltti.

Kaupungin käsitys on, että asianmukaisesti hoidetut mehiläispesät sopeutuvat kaupunkiympäristöön yleensä hyvin, eivätkä ne aiheuta haittaa ympäristön muulle käytölle. Mikäli toiminnasta kuitenkin saadaan poikkeuksellisesti palautetta esimerkiksi aggressiivisista mehiläisistä, voidaan tarhapaikan soveltuvuus arvioida uudelleen ja tarvittaessa pesät siirtää toimintaan paremmin soveltuvaan paikkaan.

Kaupunki edistää vastuullista kaupunkimehiläistarhausta edellä sanotulla tavalla siten, että kaupungin maalla toimittaessa pyritään varmistamaan yhteisesti toimivaksi koettu kaupunkiympäristö. Kaupunki pitää perusteltuna jatkaa edellä viitattujen mehiläistarhausta koskevien käytänteiden ja ohjeiden kehittämistä rakentavassa yhteistyössä kaupungin omien asiantuntijoiden ja tarhaajien kanssa. Selkeät ja ymmärrettävät käytänteet helpottavat eittämättä uusien tarhapaikkojen osoittamista ja yhteensovittamista muun kaupunkiympäristöön kuuluvan toiminnan kanssa

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi