Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto
Esityslista 25.05.2026/Asianro 3

Asianumero 168/14.00.00/2026

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto 25.05.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus

  Tiivistelmä:

-          Työttömien määrä on kasvanut 5,4 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna

-          Avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi

-          Espoon työllisyysaste on suurista kaupungeista korkein, ja työttömyysaste matalin joulukuun 2025 tilastojen valossa

-          Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyyden kasvuvauhti on ollut korkeinta toisen asteen koulutuksen omaavilla ja perusasteen varassa olevilla ja hitainta korkeakoulutetuilla

-          Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edelleen, mutta kasvuvauhti on laskusuuntainen

  Esityksen pohjana ovat maaliskuun 2026 viralliset tiedot.

Työnhakijoita Espoo-Kauniaisten työllisyysalueella oli maaliskuussa 2026 yhteensä 30 977, joista työttömiä työnhakijoita 19 252. Työttömien määrä on kasvanut 5,4 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Työnhaun aloituksia, mutta myös päättymisiä on enemmän kuin vuosi sitten. Virta yli 3 kuukautta kestäneisiin työttömyyksiin on vähentynyt selvästi maaliskuussa 2026 viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut erityisen voimakkaasti, 25,3 %, ja alle 30-vuotiaiden 13 %. Yli 55-vuotiailla kasvu oli 3,8 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli 8 017, mikä on 15,9 % enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut. Työnhaun keskimääräinen kesto on 74 viikkoa, mikä on viisi viikkoa enemmän kuin vuosi sitten.

Koulutustaustan mukaan tarkasteltuna eniten työttömiä ja lomautettuja on toisen asteen koulutuksen suorittaneilla (7 269), korkeakoulutetuilla työttömiä oli 6 780 ja perusasteen varassa 3 247. Työttömyys on kasvanut kaikilla koulutusasteilla. Vastavalmistuneita työttömiä oli 1 106. Yli vuoden työttömänä olleita oli 8 017 ja vieraskielisiä työttömiä 8 136. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 1 964. Työttömyys on alueella kasvanut, mutta kasvu on hidastunut verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin ja koko maan tilanteeseen.

Espoo-Kauniaisissa työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut, mutta avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt merkittävästi. Työllisyysaste Espoo-Kauniaisissa on ollut vuoden 2025 aikana korkein kesäkuussa (72,3 %) ja matalin joulukuussa (69,8 %). Koko Suomen työllisyysaste oli joulukuussa 2025 70,1 % ja työttömyysaste 13,6 %. Espoon työllisyysaste on suurista kaupungeista korkein, ja työttömyysaste matalin joulukuun 2025 tilastojen valossa.

Esityksessä tarkastellaan myös työllisyys- ja työttömyysasteita kansalaisuuden mukaan. Muiden kuin Suomen kansalaisten työllisyysaste on selvästi matalampi (n. 52 %) kuin suomalaisten (n. 75 %), ja työttömyysaste selvästi korkeampi (n. 28 % vs. n. 10 %). Kun taas tarkastellaan ulkomaalaisten työttömien osuutta työvoimasta, on se Espoo-Kauniaisissa matalampi kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maan keskiarvossa.

Työttömien työnhakijoiden määrän kehitys vuodesta 2023 vuoteen 2026 osoittaa, että määrät ovat pysyneet viime kuukausina lähes ennallaan, mutta kasvu viime vuoteen verrattuna on ollut 5,4 %. Koko maassa kasvu oli 7,0 % ja suurissa kaupungeissa 8,1 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kasvu on ollut nopeinta alle 30-vuotiailla (13,1 %). Yli 50-vuotiaiden työttömyyden kasvuvauhti on ollut laskussa alkuvuodesta 2025 lähtien, ollen maaliskuussa 2026 noin 3,4 %.

Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömyyden kasvuvauhti on ollut korkeinta toisen asteen koulutuksen omaavilla (8,5 %), perusasteen varassa olevilla 4,1 % ja hitainta korkeakoulutetuilla (2,6 %). Nuorten työttömien alle 30-vuotiaiden työnhaun kesto on pysynyt lähes ennallaan (34 viikkoa), mutta pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on kasvanut 16,4 %. Toisen asteen koulutuksen omaavien nuorten työttömyys on noussut eniten (19,7 %), kun taas korkeakoulutetuilla nuorilla työttömyys on laskenut (-1,2 %).

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nuorten, alle 30-vuotiaiden työttömien joukossa korostuvat myyjien, palvelualan, erityisasiantuntijoiden, rakennusalan ja hoivapalvelualan työnhakijat. Vieraskielisten työttömien osuus kaikista työttömistä oli 42,3 %. Vieraskielisillä korostuu korkea-asteen koulutus, ja heidän työttömyytensä on laskenut korkeakoulutetuilla (-1,8 %), mutta noussut toisen asteen (+10,8 %) ja perusasteen (+1,8 %) koulutustaustan omaavilla.

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edelleen, mutta kasvuvauhti on laskusuuntainen. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noin 8 000 ja kasvua on erityisesti korkeakoulutetuilla (20,7 %) ja toisen asteen koulutetuilla (16,4 %). Pitkäaikaistyöttömiä on lähes kaikissa ikäluokissa, ja heistä suurin osa on ollut työttömänä 53–78 viikkoa, mutta yli 1 000 henkilöllä yli 5 vuotta. Rakennetyöttömyys on kasvanut erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden osalta.

Lakisääteisten palvelujen piirissä oli helmikuussa 2026 yhteensä 6 368 henkilöä, ja aktivointiaste oli 24,9 %. Eniten henkilöitä on työvoimakoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa, joissa myös määrät ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna. Kuntouttavassa työtoiminnassa on myös hienoista kasvua. Palveluista työllistyminen 3 kuukauden kuluessa palvelun päättymisestä vaihtelee: esimerkiksi palkkatuella työllistyneitä on 51 %, työvoimakoulutuksessa 25 % ja omaehtoisessa opiskelussa noin 23 %. Näihin lukuihin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tietopohja on tuore ja sen käytettävyys vaatii pidempää seurantaa tiedon luotettavuuden varmistamiseksi.

Lähteet: Tilastokeskus ja KEHA-keskus työnvälitystilasto, Tilastokeskus, erillistilaus, Tietoalusta Mylly.

Oheismateriaalissa 2 on kuvattu tarkemmin eri työllisyys- ja työttömyysasteiden eroja.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi