Liikunta- ja hyvinvointilautakunta
Esityslista 11.06.2026/Asianro 9

Asianumero 1310/10.03.02/2025

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta 11.06.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuustoaloite

Valtuutetut Inka Hopsu ja Henna Partanen sekä 24 muuta valtuutettua ovat jättäneet 24.3.2025 valtuustoaloitteen uuden uimahallin rakentamisesta Espooseen.

Aloitteessa tuodaan muun muassa esiin, että nykytilanteen mukaan uimahallien mitoitusperiaate on 60 000 asukasta / uimahalli (sis. Tapiola ja Espoonlahti). Väestöennusteen mukaan seuraava uimahalli tarvitaan jo vuonna 2032. Tälle uudelle, seitsemännelle uimahallille ei ole vielä valittu tonttia. Espoonlahden uimahallihankkeen yhteydessä kävi ilmi, että uuden uimahallin kaavoituksessa, hankesuunnitelman tekemisessä ja rakentamisessa menee arviolta vähintään seitsemän vuotta. Tämän vuoksi uudelle hallille tulisi alkaa jo kartoittaa tonttia.

Aloitteessa esitetään, että:

1. Aloitetaan tarveselvitys seitsemännen uimahallihankkeen osalta.
2. Kartoitetaan vaihtoehtoisia sijainteja ja tontteja seitsemännen uimahallin sijainniksi, niin että se vahvistaa eri puolilla Espoota asuvien uintimahdollisuuksia.
3. Tuodaan uimahallihankkeen toteutusaikataulu linjattavaksi kaupunginhallitukseen.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Espoon uimahalliverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena suhteessa kaupungin väestönkasvuun, saavutettavuuteen ja palvelutarpeeseen pitkällä aikavälillä. Espoossa on tällä hetkellä uimahallit kaikissa suurissa aluekeskuksissa, ja palveluverkko on rakennettu siten, että hallit sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Tapiolan uimahallin peruskorjauksen valmistuminen sekä Espoonlahden nykyisen uimahallin korvaaminen uudella uintikeskuksella tukevat olemassa olevan verkon toimivuutta ja jatkuvuutta.

Väestönkasvu edellyttää kuitenkin ennakoivaa suunnittelua. Espoon väestö kasvaa ennusteiden mukaan keskimäärin noin 6 500 asukkaalla vuodessa, mikä tarkoittaa noin 65 000 asukkaan lisäystä kymmenen vuoden aikana.  Tämä lisää uimahallipalveluiden kysyntää erityisesti lasten ja nuorten uinninopetuksessa sekä kuntalaisten arjen liikkumisessa. Uimahallien mitoitusta on perusteltua tarkastella väestöpohjaan suhteutettuna siten, että yksi uimahalli palvelee noin 60 000 asukasta, ja palveluverkon riittävyyttä arvioidaan erityisesti saavutettavuuden näkökulmasta noin kolmen kilometrin säteellä.

Uimahallien suunnittelussa ja investoinneissa on otettava huomioon pitkä elinkaari sekä verkon toimivuus myös peruskorjausten aikana, jolloin yksittäisten hallien poissaolo lisää muiden kohteiden kuormitusta. Lisäksi kesäkauden huoltojaksot sekä luonnonvesien käyttöä rajoittavat tekijät, kuten sinilevätilanne, korostavat hallien ja maauimaloiden merkitystä luotettavana ja ympärivuotisena liikuntapalveluna.

Espoonlahden alueelle suunniteltu uusi uintikeskus muodostaa keskeisen osan tulevaa palveluverkkoa. Laaja uintikeskus kattaa erittäin voimakkaasti kasvavan Espoonlahden suuralueen, mukaan lukien Kaitaan ja Finnoon alueiden tarpeet.

Erityisen tärkeää on, että hanke toteutetaan suunnitellussa laajuudessa ja siihen sisällytetään syvä monitoimiallas sekä maauimala. Näin muodostuva kokonaisuus vahvistaa merkittävästi koko Länsi-Espoon ja laajemmin koko kaupungin vesiliikuntapalveluiden kapasiteettia, parantaa palveluiden saavutettavuutta sekä tasapainottaa käyttöä eri toimipisteiden välillä ympäri vuoden.

Erityisesti maauimaloiden osalta on syytä huomioida nykyisen Leppävaaran maauimalan erittäin suuri suosio. Lämpiminä ja aurinkoisina kesäpäivinä maauimala täyttyy asiakkaista ja käyttöaste nousee käytännössä kapasiteetin ylärajoille. Tämä osoittaa selvästi, että ulkovesiliikunnan kysyntä on Espoossa erittäin korkeaa ja nykyinen kapasiteetti on ajoittain riittämätön.

Espoonlahteen toteutettava uusi maauimala on tästä näkökulmasta välttämätön lisä kaupungin palveluverkkoon. Se vähentää yhden kohteen kuormitusta, tasaa käyttöä eri puolille kaupunkia ja ennen kaikkea parantaa palveluiden saavutettavuutta nopeasti kasvavassa Espoossa, jossa väestöpohja laajenee voimakkaasti eri alueilla samanaikaisesti. Laaja uintikeskus yhdessä maauimalan kanssa toimii myös kesäaikana tärkeänä korvaavana kapasiteettina muiden hallien huoltojaksojen aikana ja vähentää yksittäisten hallien kuormittumista.

Mikäli Espoonlahden uintikeskus toteutetaan Liikunta- ja hyvinvointilautakunnan 5.2.2026 hyväksymän tarveselvityksen mukaisesti riittävän laajana kokonaisuutena, voidaan uuden uimahallin rakentamisen tarvetta aikatauluttaa myöhemmäksi. Tällöin uuden uimahallin rakentamista voidaan perustellusti siirtää 2040-luvulle saakka edellyttäen, että väestönkasvu jatkuu ennustetulla uralla myös vuoteen 2040 ulottuvassa tarkastelussa ja palveluverkkoa kehitetään kokonaisuutena. Vastaavasti mikäli Espoonlahden hankkeen laajuus jäisi suppeammaksi, kasvaa paine uuden uimahallin toteuttamiseen aikaisemmassa vaiheessa.

Espoonlahden uintikeskuksen toteutuessa esitetyllä laajuudella ja eri uintilajien kilpailuolosuhteet huomioiden, voi seuraavan uimahallin suunnittelu perustua alueelliseen tarpeeseen ilman kilpauinnin olosuhdevaatimuksia.

Kaupungin eri kasvukeskukset, kuten Kera, Suurpelto Suur-Kauklahti muodostavat pitkällä aikavälillä potentiaalisia sijaintivaihtoehtoja uudelle uimahallille. Näiden alueiden tarkempi priorisointi tulee kuitenkin tehdä ajantasaisiin väestöennusteisiin, saavutettavuuteen ja koko pääkaupunkiseudun uimahalliverkkoon perustuen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Espoon uimahalliverkon kehittämisessä keskeistä on pitkäjänteinen, ennakoiva suunnittelu, jossa huomioidaan väestönkasvu, palveluiden saavutettavuus ja verkon kokonaistasapaino. Espoonlahden uuden uintikeskuksen toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa syvine monitoimialtaineen ja maauimaloineen on tämän kokonaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeä toimenpide. Sen toteutuessa laajana kokonaisuutena voidaan uuden uimahallin rakentamista siirtää myöhemmälle ajankohdalle, arviolta 2040-luvulle, ilman että palvelutaso heikkenee, mikäli väestökehitys etenee ennakoidun mukaisesti myös pidemmällä aikavälillä.

Päätöshistoria

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto 23.03.2026 § 32

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Inka Hopsun ja Henna Partasen sekä 24 muun valtuutetun 24.3.2025 jättämään valtuustoaloitteeseen uuden uimahallin rakentamisesta Espooseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely 

Partanen Sammallahden kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Partasen ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston hyväksyneen sen.

Päätös

Konserni- ja tilajaosto:

Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi