Liikunta- ja hyvinvointilautakunta
Esityslista 11.06.2026/Asianro 5

Asianumero 2158/02.08.00/2026

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta 11.06.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta antaa esityksen Kaupunkitekniikan infrahankkeiden investointitarpeista 2027-2036. Talouden tasapainotus- ohjelmasta johtuen lausunto annetaan Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukaisesti. Kaupunkitekniikan keskusta on informoitu, että asiaa käsitellään liikunta- ja hyvinvointilautakunnan kokouksessa 11.6.2026.

Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on Urheilupuistot ja -keskukset – määräraha. Urheilupuistot ja -keskukset - esitys on vuosien 2027-2034 osalta Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukainen. Kustannuksiltaan suurimmille liikunnan rakentamishankkeille esitetään hankekohtaisia erillismäärärahoja. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintialueista on esitetty kiireellisimmät kohteet. Tulevaisuuden laajoista urheilu- ja liikunta-alueista on esitetty kaavoitusta ja yleissuunnittelua vaativat kohteet.

Liikunnan ja urheilun tulosyksikön ja kaupunkitekniikan keskuksen välinen sopimus

Liikuntalautakunta tekee tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti Urheilupuistojen ja -keskusten sekä liikuntaa koskevien muiden infrahankkeiden hanke-esityksen. Kaupunkitekniikan keskus laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kaupunkitekniikan keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä.

Liikunnan infrahankkeiden investointimäärärahat

Urheilupuistot ja -keskukset-, Urheilupuistojen kunnallistekniikka- ja Kotiseudun ulkoilupolut – määrärahat sisältyvät Asukasviihtyisyyttä parantavien hankkeiden määrärahoihin. Liikuntapaikkojen perusparantaminen – määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Lisäksi eri taseyksiköiden ja kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahoilla on toteutettu joitain liikuntakohteita. Gräsanniityn (Telaniitty) liikuntakenttä ja lähiliikuntapaikat toteutetaan maankäyttösopimusrahoilla.

Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.

Tapiolan urheilupuiston kehittämiseen on oma määrärahansa. Uusien kenttien ja muiden alueiden rakentaminen on käynnissä. Niiden arvioidaan valmistuvan 2030.

Urheilupuistot ja -keskukset

Vuoden 2026 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti espoolaisten asumisviihtyvyyttä parannetaan rakentamalla viheralueita, puistoja, raitteja, liikunta-alueita ja ulkoilureittejä. Urheilupuistot-projektien kautta rakennetaan ja parannetaan urheilupuistoja ja niiden kunnallistekniikkaa. Toteutettavien projektien pohjana on liikunta- ja hyvinvointilautakunnan esitys urheilupuistojen ja -keskusten sekä venesatamien ja perusliikuntapaikkojen rakentamisen ja parantamisen investointitarpeista.

Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha on Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukaisesti 950 000 euroa / vuosi vuosina 2027-2029 ja 2 700 000 euroa / vuosi vuosina 2030-2036. Vuoden 2026 määrärahalla toteutetaan Laaksolahden urheilupuiston skeittipaikka ja Toppelundinrannan ulkokuntosali.

Urheilupuistojen kunnallistekniikka – määräraha on Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukaisesti 800 000 euroa vuonna 2027 ja 300 000 euroa / vuosi vuosina 2028-2036. Määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa kuten pysäköintialueita.

Ulkoilureitit ja puistot

Talousarviokirjan mukaisesti Asukasviihtyisyyttä parantaviin kustannuspaikkoihin sisältyy lisäksi Kotiseudun ulkoilupolut-määräraha, jolla toteutetaan ulkoilureittejä. Määräraha on Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukaisesti 800 000 € / vuosi vuosina 2027-2029 Vuoden 2029 jälkeen ei ole esitetty määrärahaa.

Puistojen rakentamis- ja peruskorjausmäärärahalla toteutetaan myös joitain lähiliikuntakohteita.

Liikuntapaikkojen perusparantaminen

Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahaa käyttää liikunta- ja hyvinvointilautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha on Kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukaisesti 1 800 000 euroa vuonna 2027 ja 2 000 000 euroa vuosina 2028-2036. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "Perusparannusmäärärahalla kunnostetaan mm. ulkoilusaarten keittokatoksia, uimarantoja, uimalaitureita, liikuntakenttien aitoja ja valoja, uusitaan tekonurmia sekä parannetaan ulkoilureittejä.”

Vuonna 2026 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla:

• Leppävaara urheilupuisto tekonurmi 2 uusiminen
• Leppävaara Stadionin luonnonnurmen lämmitysjärjestelmä
• Laaksolahden koripallokentän pinnoitus
• Mankkaanpuron koulu hiekkatekonurmi (yhteishanke koulun vanhempainyhdistyksen kanssa)
• Auroran koulun hiekkatekonurmi (yhteishanke koulun vanhempainyhdistyksen kanssa)
• Laurinlahden uimalaiturin uusiminen
• Leppävaara lumetusjärjestelmän laajentaminen
• Suurpellon krikettikentän rakentamisen aloitus
• Oittaan rullahiihtoradan laajennus
• Hansavalkaman ulkokuntosalin laajennus
• Satama-alueiden kunnostusta
• Liikuntakenttien valojen, aitojen ja täyteaineiden uusimista sekä erilaisia korjaustöitä

Liikunta- ja ulkoiluolosuhteet vaativat säännöllistä peruskorjausta ja kehittämistä. Määrärahalla pystytään turvaamaan olosuhteiden laatu ja turvallisuus. Kaupungin hallinnoimia tekonurmia on 50 kpl, määräraha ei riitä niiden uusimiseen siinä aikataulussa, kuin niiden elinkaaren mukainen uusiminen edellyttää.

Tekonurmien uusimisohjelma

Jalkapalloseurojen käytössä olevien tekonurmien käyttöikä on noin 10 vuotta käyttöasteesta riippuen. Kaupungin jalkapallotekonurmikenttiä on noin 30 kpl. Lisäksi jalkapalloseurojen toteuttamia kenttiä on 9 kpl. Seuraavan 10 vuoden aikana tulee kaupungin jalkapallotekonurmia uusia noin 8 milj. euron edestä, jotta kenttien laatutaso säilyy ja pelikentät täyttävät FIFA:n olosuhdevaatimukset.

Hiekkatekonurmia kaupungin toteuttamina on 20 kpl. Niiden käyttöikä on noin 15 vuotta. Seuraavan 10 vuoden aikana niitä tulee uusia noin 1,8 milj. euron edestä.

Liikunnan ja urheilun perusparannusmääräraha ei riitä tekonurmien uusimisohjelman toteuttamiseen kokonaisuudessaan. Espoolaisten jalkapalloseurojen kanssa keskustellaan yhteistyöstä, jolla voidaan turvata jalkapallo-olosuhteiden laadun varmistaminen ja olosuhteiden kehittäminen.

Esitys urheilupuistot ja -keskukset vuosille 2027-2036

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta antaa liitteiden mukaisen esityksen Urheilupuistot ja -keskukset – määrärahalla toteutettavista kohteista vuosille 2027-2036. Esitys sisältää esimerkiksi virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia pienpelikenttiä, kuntoportaita, skeittialueita sekä muita lähiliikunta-alueita. Vuodesta 2030 alkaen ohjelmaan on lisätty myös isompia kenttä- / kentän peruskorjaushankkeita, jonka kyseisen vuoden määräraha mahdollistaa.

Aiemmin rakentamisohjelmassa on esitetty Puolarmaarin liikuntapuiston lähiliikunta-aluetta toteutettavaksi Puolarmaarin ulkoilukeskuksen yhteyteen. Espoon asemakaavayksikkö on kuitenkin informoinut, että aluetta ei voida toteuttaa alueella sijaitsevan pohjavedenottamon ja luontoarvojen vuoksi. Laajemman alueen asemakaavoitus on kesken ja toiminnoille yritetään etsiä paikat.

Kustannuksiltaan merkittävien liikuntahankkeiden, kuten urheilupuistojen ja satamien toteuttamiseksi on esitetty hankekohtaisia erillismäärärahoja. Mikäli Urheilupuistot ja -keskukset – määräraha on jatkossa riittävän suuri, voidaan nämä isot liikuntahankkeet sisällyttää jatkossa tähän ohjelmaan.

Esitys vuodelle 2027

Iivisniemen koulun nykyinen kivituhkapintainen kenttä (Hyljelahdenkenttä) muutetaan hiekkatekonurmikentäksi, joka soveltuu esimerkiksi pesäpallon ja jalkapallon pelaamiseen. Kentän talviaikaista luistelukäyttöä parannetaan asentamalla kentälle tekojääputkisto. Kentän aidat uusitaan ja kentän yhteyteen sijoitetaan näkösuoja-aidan sisään tekojään jäähdytyskoneiston ja jäänhoitokoneen tilat. Lisäksi alueelle toteutetaan juoksusuora, koripallon heittoalue sekä leikki- ja liikunta-aiheisia asfalttimerkintöjä.

Esitys vuosille 2028 ja 2029

Vuosien 2028–2029 määräraha esitetään käytettäväksi Latokasken urheilupuistoon rakennettavan tekonurmi-/tekojääkentän toteuttamiseen. Latokasken liikuntakeskus Oy: lla on suunnitteluvaraus liikuntahallin toteuttamiseen Latokasken urheilupuistoon. Suunnitelmat ovat yleissuunnitelman mukaisia. Tekonurmi-/tekojääkentän käyttäjien puku-pesutilat, kylmäenergiatila ja konetallitila sekä henkilökunnan tila esitetään sijoitettavaksi toteutettavan liikuntahallin yhteyteen.

Mikäli Latokasken kenttähanke ei toteudu suunnitellussa aikataulussa, sen sijaan vuodesta 2028 alkaen toteutetaan Espoonlahden lämmitettävän tekonurmikentän peruskorjaus.

Esitys vuodelle 2030

Espoonlahden lämmitettävän tekonurmikentän peruskorjaus sisältää lämmitettävän jalkapallokentän ja putkiston peruskorjauksen sekä uuden tekonurmen. Lisäksi valaisintolpat tulee siirtää kauemmas pelialueesta.

Hansavalkaman liikuntapuistoon rakennetaan uusi liikuntakenttä. Lisäksi rakennetaan/kunnostetaan lähiliikunta-alueita esimerkiksi pienpelikenttiä ja jumppa-/käyttönurmea. Myös pysäköintialuetta tulee laajentaa.

Esitys vuodelle 2031

Espooseen toteutetaan esteetön liikuntapuisto, joka sijaitsee keskeisellä paikalla, mieluiten lähellä julkista tai kaupallista palvelua. Esteetön liikuntapuisto sisältää esimerkiksi:

• esteettömän ulkokuntosalin
• erilaisia kuntoiluun, tasapainon kehittämiseen ja kuntouttamiseen suunniteltuja välineitä mm. aistitehtäviä muistisairaille
• lasten leikki-/liikkumispisteitä, joista osa soveltuu myös pyörätuolia käyttävälle

Esteettömän liikuntapuistoon tulee olla mahdollista saapua esteettömästi eri kulkutavoilla. Puiston yhteydessä on le-saattopaikat ja le-autopaikat. Esteettömyydessä tulee huomioida laajasti liikkumis- ja toimimisrajoitteet ja aistiesteettömyys. Lisäksi on huomioitava, että puistossa olevat mahdolliset portit ovat sillä korkeudella, että pyörätuolia käyttävä vanhempi tai lyhytkasvuinen ylettyy avaamaan portin tai mahtuu aukoista sisään. Puisto on varustettu erilaisille käyttäjäryhmille soveltuvin opastein.

Keski-Espoon lämmitettävän tekonurmikentän peruskorjaus sisältää lämmitettävän jalkapallokentän ja putkiston peruskorjauksen, kaukolämpöliittymän sekä uuden tekonurmen. Lisäksi valaisintolppien perustukset vahvistetaan.

Olarinniityn liikuntapuistoon toteutetaan lähiliikunta-alueita kuten pienpelikenttiä, ulkokuntosali, yleisurheilualue ja jumppa-/käyttönurmea.

Esitys vuosille 2032-2036

Esityksessä on virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia uusia liikunta-alueita ja nykyisten liikunta-alueiden peruskorjauksia. Määrärahalla esitetään toteutettavaksi mm. urheilukenttien peruskorjauksia, kuntoportaita, ulkokuntosaleja, skeittialueita ja muita lähiliikunta-alueita. Kohteita valittaessa huomioidaan alueellinen tasapaino, väestöennusteet sekä rakentamisolosuhteet. Vuosien 2035 ja 2036 esitykset ylittävät nykyisen määrärahan.

Esitys hankekohtaisista erillismäärärahoista isoihin urheilupuisto- ja satamahankkeisiin

Espoon asukasluvun kasvaessa uusien liikunta- ja ulkoilupaikkojen kysyntä lisääntyy. Olemassa olevat liikunta- ja ulkoilupaikat vaativat kunnostusta ja peruskorjausta. Alla olevat hankkeet ovat kustannuksiltaan mittavia ja ylittävät merkittävästi vuosittaisen Urheilupuistot ja keskukset – määrärahan, joten niille esitetään erillismäärärahaa. Hankkeiden toteutustapaa tulee selvittää lisäksi esimerkiksi monituottaja-/kumppanuusmallia hyödyntäen.

Erillismäärärahaa tarvitsevat urheilupuistohankkeet:

• Latokasken urheilupuisto noin 20 milj. euroa. Latokaskenniitystä on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Yleissuunnitelma sisältää useita isoja liikuntakenttiä, pienpelikenttiä sekä muita lähiliikunta-alueita. Alueen reunaan on suunnitteilla yksityinen liikuntahalli ja tekojää-/tekonurmikenttä. Muun urheilupuiston toteuttamista tulee edistää ja suunnitelmia tarkentaa tarvittaessa.
• Leppävaaran Monikonaukean tekonurmikentät noin 7 milj. euroa. Leppävaaran urheilupuiston länsireunaan Monikonaukealle on suunniteltu kaksi uutta tekonurmikenttää, jotka voi yhdistää isoksi kriketti- ja baseballkentäksi.

Erillismäärärahaa tarvitsevat satamahankkeet:

• Otsolahden sataman kunnostus ja satama-altaan ruoppaus. Otsolahden sataman rantapenkere ja kulkuväylät tulee peruskorjata. Satama-allas on madaltunut ja tarvitsee ruoppausta, jotta satama-allasta voidaan käyttää myös jatkossa veneiden säilytykseen. Sataman ja satama-altaan laaja kunnostus vaatii erillistä määrärahaa. Otsolahden satama on ensimmäinen espoolainen satama, joka on kaavailtu ns. Ekosatamaksi. Sataman uusitut laiturit A-B ja C-laiturit ovat materiaaliltaan kokonaan kierrätettävissä ja näin ollen mahdollistaa laiturin osien uusiokäytön. Sataman huonokuntoisia laitureita on saatu uusittua vasta kolme kappaletta ja tarve on vielä kahdelle laiturille ja satama-altaan peräpoijuille ja reunakivetyksille. Laitureita on uusittu esimerkiksi Koneet ja kalusto – määrärahalla.
• Haukilahden venesataman ruoppaukset. Haukilahden venesataman ruoppauksen kustannukset voivat olla jopa 8 miljoonaa euroa. Hanke on esitetty toteutettavaksi esimerkiksi Kaupunkitekniikan keskuksen maankäyttösopimus-määrärahoilla.  Vanhojen laitureiden purku ja uusien laitureiden rakentaminen on esitetty toteutettavaksi Koneet ja kalusto – määrärahalla. Kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa.

Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja ja niiden rahoittaminen vuotuisesta Urheilupuistot ja -keskukset - määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen/viivästymisen. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Venesatamien laitureiden korjausvelkaa on tällä hetkellä yli 1,5 km (n. 12 laituria). Korjausvelkaa kurotaan umpeen kunnostusohjelmalla. Ohjelma sisältää kaupungin omarahoitusta mutta myös venekerhojen kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta monet laiturit ja muut rakenteet ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren riskin käyttäjille ja taloudellisen riskin laitureissa pidettäville veneille. Kaupunki on myös osaltaan vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Laitureita uusittaessa siirrytään samalla ekologisempaan vaihtoehtoon.

Esitys muista kunnallisteknisistä tarpeista

Urheilupuistojen kunnallistekniikka - määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa kuten pysäköintialueita. Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö esittää tärkeimmiksi kohteiksi:

• Latokasken urheilupuiston toteuttamisen vaatimat kunnallistekniset työt. Latokasken urheilupuistoon on suunnitteluvaraus liikuntahallihankkeelle. Hankkeen onnistumiseksi kaupungin tulee tehdä kunnallisteknisiä ratkaisuja pysäköinnin, huleveden, kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen osalta. Liikuntahallia eikä urheilupuistoa voida toteuttaa ilman kaupungin omia kunnallisteknisiä toimia alueella.
• Hansavalkaman liikuntapuiston huoltotilat ovat tällä hetkellä vain kesäaikaan käytössä johtuen pelkästään kesäaikaisista vesi- ja viemäriratkaisuista. Urheilupuistoon tulee rakentaa vesi- ja viemäriratkaisut, joilla kentän käyttäjille saadaan ympärivuotisesti toimivat puku-, pesu- ja wc-tilat.
• Oittaan ulkoilualueen lisäpysäköintialueet. Oittaan ulkoilualueen jatkuvasti kasvava ympärivuotinen kävijämäärä aiheuttaa tarpeen lisäpysäköintialueelle. Oittaan asemakaavoitus ja lopullisen pysäköintiratkaisun rakentaminen tulee kestämään vuosia. Väliaikaisratkaisut pysäköinnin suhteen ovat tarpeen.
• Venesatamien sähköjen syöttökaapeleiden uusimistyöt. Venesatamien sähkön käyttö ja tarve on lisääntynyt mm. akkukäyttöisten veneiden lisäännyttyä. Espoon satamat ovat vanhoja ja niiden sähkön syöttökaapelit ovat alitehoisia, joten niiden kapasiteetti ei enää riitä tarvittavalle sähkömäärälle. Satamien syöttökaapelit ja sähköpääkeskukset tulee uusia ajanmukaisiksi ja turvallisiksi. Haukilahden sataman ruoppauksen ja B-laitureiden uusinnan yhteydessä on uusittava B-laitureiden sähkönsyöttökaapelit. Muiden satamien tarpeet tulee kartoittaa erikseen.

Esitys seuraavista toteutettavista ulkoilureiteistä

Kaupungin investointiohjelmaan sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut" (KUP) - määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Viimeisintä ohjelmaa ei ole vahvistettu ja reittien rakentamista harkitaan yksittäin. Tekninen lautakunta hyväksyy reittien tarkemmat suunnitelmat. Vuoden 2029 jälkeen ei ole esitetty määrärahaa. Turvallisten ja laadukkaiden ulkoilureittien varmistamiseksi tarvitaan ulkoilureittien yleissuunnitelman päivitys sekä rahoituksen osoittaminen myös tuleville vuosille.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelma

Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetään ulkoilureittien yhteystarpeet, määritellään uusiin yhteystarpeisiin perustuvat ulkoilureittien pääväylästö sekä esitetään tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja pitkän aikavälin rakentamisohjelma uusille ulkoilureittiyhteyksille.

Parhaillaan rakennettavat hankkeet:

• Hepokorpi-Oittaa ulkoilureitti
• Ingaksenmetsä ulkoilureitti

Rakentamisen tavoitevuosi 2027:

• Kaitaankalliot ja Vesitorpanpuiston ulkoilureitti
• Vahtirinne-Sotaleskensilta ulkoilureitti
• Keskuspuiston maastopyöräreitit

Suunnittelun aloitus vuonna 2026:

• Seiliniitty- Seilipuisto- Mankkaanpuronnotko ulkoilureitti ja latupohja KUP B72P
• Tuohipuisto-Koivusyrjä ulkoilureitti ja latupohja KUP B72N 
• Kulloonmäki – Åspnänssviken – Haapaniemi ulkoilureitti (KUP B70J, B73E)
• Hepmortinreitti ulkoilureitti ja latuphja, jatko

Seuraavia mahdollisia suunnittelukohteita

• Soukankalliot - Hanikka ulkoilureitti KUP B681
• Kantokaskenkallio KUP710
• Kehä III–Nikuniitty- Nikunmäki-Niipperintie ulkoilureitti ja latupohja KUP B696, B735
• Aitanurmi-Haapaniemenranta-Ronikko -Isojärvenranta- Tallimestarintie, ulkoilureitti ja latupohja KUP B73E
• Walleeninpuisto-Kulloonmäenpelto-Ronikko  KUP 70J
• Juvanranta, ulkoilureitti ja latupohja KUP B73G 
• Gumbölen latupohja välille golfkenttä-Karhusuo KUP B68S
• Tervamäki-Tervametsä-Pitkäniitty, ulkoilureitti + latu KUP69B
• Karhulaakso, ulkoilureitti KUPB706
• Nöykkiönlaakso -Latokaskenniitty ulkoilureitti
• Kasavuoren reitti

Esitys suunnittelu- ja kaavoituskohteista

Liikunnan palveluverkkosuunnitelmia (virkistysvisiot, pasmat, urheilupuistoselvitys, lähiliikuntapaikkaohjelma, skeittiohjelma) on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Kaupunkitekniikan keskus tekee esitetyistä liikunta-alueista suunnitelmat ja hakee tarvittavat luvat. Esitysten mukaiset liikunta-alueet tulee huomioida myös kaavoituksessa.

Uusia tai päivitettäviä suunniteltavia laajoja liikuntarakentamisalueita ja -ohjelmia ovat:

• Hansavalkaman liikuntapuiston laajennus, Vanttilan urheilupuistot ja Kauklahden suuralueen muut liikuntapaikat. Kauklahden suuralueen urheilupuistojen ja -hallien sijainnit tulee selvittää.  Kaupunkisuunnittelukeskus on esittänyt Kauklahden alueen urheilupuiston rakentamista Vanttilaan. Hansavalkama laajenee liikuntapuistona. Hansavalkaman liikuntapuistoon rakennetaan uusi liikuntakenttä. Lisäksi rakennetaan/kunnostetaan lähiliikunta-alueita esimerkiksi ulkokuntosalialue, pienpelikenttiä ja jumppa-/käyttönurmea. Myös pysäköintialuetta tulee laajentaa. Huolto- ja pukutilarakennuksen, pysäköinnin ja liikuntahallirakentamisen paikat tulee selvittää. Kaupunkisuunnittelukeskus on esittänyt lisäksi osaa liikuntatoiminnoista sijoitettavaksi esimerkiksi Myntinsyrjään. Espoon keskuksen ja Kauklahden virkistysvision laadinta alkaa syksyllä 2026.
• Frisbeegolfohjelma. Frisbeegolfin suosio kasvaa jatkuvasti. Sopivien eri tasoisten frisbeegolfratojen määrittämiseksi ja sopivien alueiden varaamiseksi tähän käyttöön tulee laatia kaupunkitasoinen frisbeegolfohjelma.
• Olarinniityn liikuntapuisto. Liikuntapuistoa on tarkoitus laajentaa ja toteuttaa mm. lähiliikunta-alueita kuten pienpelikenttiä, ulkokuntosali, yleisurheilualue ja jumppa-/käyttönurmea. Liikuntapuiston puku- ja huoltotilat sekä pysäköinti tulee ratkaista.
• Saarnilaakson liikuntapuisto. Alueellisesti tärkeän Saarnilaakson liikuntapuiston suunnittelu tulee aloittaa. Liikuntapuistoon tarvitaan mm. iso liikuntakenttä (tekojäävaraus), huolto- ja pukutilarakennus ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita. Saarnilaakson yläkoulu on kasvamassa peruskorjauksen yhteydessä Espoon suurimmaksi yläkouluksi. Myös koulu tarvitsee liikuntatunneilleen laadukkaammat olosuhteet.
• Kivenlahden lähiliikuntapuiston laajennus. Kivenlahdenkentän ympärille toteutetaan mahdollisuuksien mukaan toinen kenttä ja lähiliikunta-alue. Alueelle toteutetaan lähivuosina myös korvaava pukuhuonerakennus.
• Finnoon liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä, skeittialue sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä alueelle rakennettavan koulun tarpeisiin.
• Säterinniityn liikuntapuiston laajennus sisältäen toisen liikuntakentän ja lähiliikunta-alueen laajennuksen.
• Kiviruukin liikuntapuisto. Alueellisesti tärkeän Kiviruukin liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa 1-2 isoa liikuntakenttää (sisältäen tekojään), huolto- ja pukutilarakennus, ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Keran liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa mm. iso liikuntakenttä sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä tulevien koulujen tarpeisiin. Asemakaavan kanssa tehdyn selvitystyön perusteella iso liikuntakenttä voidaan todennäköisesti toteuttaa Kutojantielle ja lähiliikunta-alueet Karaniitylle.
• Suurpellon urheilupuistoon on tarkoitus toteuttaa 1-2 isoa liikuntakenttää (sisältäen tekojään), huolto- ja pukutilarakennus, ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Viiskorven urheilupuistoon on tarkoitus toteuttaa useita urheiluhalleja, useita isoja liikuntakenttiä (sisältäen tekojään), huolto- ja pukutilarakennus, ulkokuntosali, pienpelikenttiä, skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita. Alueelle on myös suunniteltava pysäköintialue.
• Kalajärven liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä, huolto- ja pukutilarakennus, ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Oittaan ulkoilualue. Oittaan alueesta tehdyn Ideasuunnitelman pohjalta tulee laatia tarkemmat suunnitelmat alueesta. Suunnitelman tulee sisältää uimaranta- ja virkistyspalvelut, alueen latuverkosto, lähiliikunta-alueet sekä pysäköinnin ratkaisut. Olemassa olevat liikunta-alueet (liikuntakentät, kuntoradat, frisbeegolf ym.) on säilytettävä ja osoitettava paikat käyttäjämäärän kasvun edellyttämille uusille alueille. Alueen asemakaavoitustyö on alkanut.
• Matinkylän urheilupuiston eteläosien yleissuunnitelma (Rantametsä). Urheilupuiston eteläpuolisesta puistoalueesta tulee tehdä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tulee sisältää puistoalueen lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä pyrkiä yhdistämään luontevasti urheilupuisto ja Matinkylän uimaranta.
• Pasmat, virkistysvisiot, urheilupuistoselvitys ja muut Espoon maankäytön suunnitelmat sisältävät lisäksi muita uusia urheilu-, liikunta- ja lähiliikuntapuistoja ja vanhojen liikunta-alueiden kehittämistä asuinalueiden väestömäärien kasvaessa. Uusista liikunta-alueista tulee laatia suunnitelmat ja alueet tulee huomioida kaavoituksessa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi