Liikunta- ja hyvinvointilautakunta
Esityslista 11.06.2026/Asianro 10

Asianumero 2202/14.00.00/2026

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta 11.06.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuustokysymys

Valtuutettu Mikko Lievonen ja 29 muuta valtuutettua ovat jättäneet 18.5.2026 valtuustokysymyksen koskien kriketin harjoittelu- ja kilpailumahdollisuuksien kehittämisestä Espoossa.

Valtuustokysymyksessä todetaan, että kriketti on Englannista lähtöisin oleva joukkuelaji, jonka suosio on kasvanut Suomessa 2000-luvulla, erityisesti monikansallisen harrastajakunnan myötä. Espoossa on noin 2000–3000 harrastajaa ja neljä seuraa, mutta lajille sopiva ulkokenttä puuttuu toistaiseksi. Tilanne paranee näillä näkymin, kun Suurpeltoon rakennetaan tilapäinen kenttä vuoteen 2027 mennessä.

Allekirjoittaneet valtuutetut kysyvät:

1. Mitä mahdollisuuksia Espoo näkee kriketin tunnettuuden lisäämiseksi ja

harrastajamäärien kasvattamiseksi Suurpellon krikettikentän valmistumisen myötä?
 

2. Mitä suunnitelmia kaupungilla on kriketin harjoittelu- ja kilpailumahdollisuuksien varmistamiseksi Espoossa 2030-luvulla, kun Suurpellon tilapäisen kentän alue otetaan rakennuskäyttöön?

3. Mikä olisi kriketin vaatimukset täyttävän pysyvän tekonurmikentän arvioitu investointikustannus ja rakentamisaikataulu, joko nimenomaisesti kriketille suunniteltuna kenttänä tai useiden lajien käyttöön soveltuvana monitoimikenttänä?

Vastaus valtuustokysymykseen

Nykytilanne

Kriketti on Espoossa selvästi kasvava liikuntalaji, jonka harrastajakunta on monikulttuurinen ja laajeneva. Lajia harrastetaan tällä hetkellä tekonurmikentillä eri puolilla kaupunkia, erityisesti Olarin ja Kilon tekonurmikentillä.

Espoossa ei tällä hetkellä ole kriketin vaatimukset täyttävää varsinaista kilpailukenttää, mikä rajoittaa lajin harjoitus- ja kilpailutoiminnan järjestämistä asianmukaisissa olosuhteissa. Harjoitus- ja kilpailutoimintaa voidaan kuitenkin järjestää sovelletuissa olosuhteissa.

Kaupungin, krikettiseurojen ja lajiliiton välillä on käyty useita keskusteluja lajin olosuhteiden kehittämisestä, mikä osoittaa sekä lajin vahvaa kasvupotentiaalia että osapuolten sitoutumista tavoitteelliseen yhteistyöhön.

Kaupungin yleisissä kehittämislinjauksissa on tunnistettu myös uusien lajien, kuten kriketin, kasvava merkitys osana monimuotoista ja osallistavaa liikuntakulttuuria, joka vastaa muuttuvan kaupunkirakenteen tarpeisiin.

Krikettikentän rakentamiselle on selkeät liikuntapoliittiset ja toiminnalliset perusteet. Lajin harrastajamäärä on kasvanut Espoossa nopeasti, ja Espoossa on noin 400 lisenssipelaajaa. Krikettiseuroja on Espoossa n. 15 ja näistä 2-3 seuraa kuuluu krikettiliittoon. Harrastajia näissä seuroissa on n. 880 joista n. 530 on aikuisia ja alle 21-vuotiaita on n. 350.

Nykyiset harjoitus- ja kilpailuolosuhteet eivät vastaa lajin tilavaatimuksia, sillä krikettiä joudutaan pelaamaan pääosin jalkapallokentillä, jotka ovat lajin kannalta liian pieniä. Tarpeeksi ison kentän toteuttaminen parantaa mahdollisuuksia järjestää harjoitus- ja kilpailutoimintaa turvallisesti, laadukkaasti ja ennakoitavasti. Samalla hanke tukee kaupungin tavoitetta kehittää liikuntapaikkaverkkoa asukkaiden tarpeiden mukaisesti, edistää yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia ja vahvistaa liikunnan kautta tapahtuvaa osallisuutta ja kotoutumista.

Espoo-tarina painottaa kaupungin kehittämistä kestävänä, osallistavana ja asukaslähtöisenä kaupunkina, jossa hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tavoitteita. Liikuntapalvelujen ja liikuntaolosuhteiden kehittäminen tukee näitä tavoitteita vahvistamalla asukkaiden hyvinvointia, edistämällä aktiivista arkea sekä mahdollistamalla monipuoliset harrastus- ja osallistumismahdollisuudet eri väestöryhmille. Myös uusien ja kasvavien lajien huomioiminen osana liikuntapaikkaverkon suunnittelua on Espoo-tarinan mukaista, sillä se tukee kaupungin monimuotoisuutta, osallisuutta ja kykyä vastata muuttuvan kaupungin tarpeisiin.

Suurpellon kriketin harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden toteuttaminen

Espoon kaupunki on käynnistänyt toimet krikettikentän toteuttamiseksi Suurpeltoon. Tavoitteena on rakentaa alueelle noin kymmeneksi vuodeksi tilapäinen kenttä, joka vastaa nykyiseen tarpeeseen ja parantaa lajin olosuhteita merkittävästi ennen alueen myöhempää asuntorakentamista.

Kaupungin tavoitteena on edistää hanketta vaiheittain siten, että kenttä voidaan ottaa käyttöön keväällä 2027.

Hanke toteutetaan kaupungin ja krikettiliiton yhteistyönä. Kentän hallinnointi kuuluu kaupungille. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan liikunnan ja urheilun perusparannusmäärärahoista. Rakentamisen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan hieman yli 200 000 euroa.

Suurpellon kenttä parantaa merkittävästi kriketin harjoitus- ja kilpailuolosuhteita Espoossa sekä mahdollistaa kilpailutoiminnan nykyistä laajemman järjestämisen. Kenttä luo edellytykset keskittää valtaosa lajin harjoitus- ja kilpailutoiminnasta Suurpeltoon, mikä vahvistaa toiminnan laatua, ennakoitavuutta ja järjestämisen edellytyksiä.

Kriketin harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden kehittäminen jatkossa

Suurpellon kenttä on luonteeltaan määräaikainen ratkaisu, minkä vuoksi kriketin pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää jatkossa pysyvien ja tarkoituksenmukaisten ratkaisujen suunnitelmallista tarkastelua.

Yksi mahdollinen sijoituspaikka on Leppävaaran urheilupuisto, jossa kahden suunnitellun jalkapallokentän yhdistäminen voisi mahdollistaa krikettikentän toteuttamisen. Lisäksi Latokasken urheilupuiston asemakaava mahdollistaa laajan liikunta-alueen toteuttamisen, mikä luo edellytyksiä sijoittaa alueelle myös krikettikenttä.

Yhteenveto

Espoo on tunnistanut kriketin kasvavan merkityksen osana kaupungin liikuntakulttuuria ja käynnistänyt toimenpiteitä lajin harjoitus- ja kilpailuolosuhteiden kehittämiseksi. Suurpellon krikettikenttä muodostaa tässä työssä merkittävän avauksen, joka parantaa lajin harjoitus- ja kilpailuolosuhteita olennaisesti jo lyhyellä aikavälillä.

Pitkällä aikavälillä kriketin olosuhteiden kehittäminen kytkeytyy osaksi kaupungin liikuntapaikkaverkon suunnitelmallista kehittämistä, jossa huomioidaan harrastajamäärän kehitys, tilatarpeet sekä taloudelliset reunaehdot kokonaisuutena.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi