Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 29.04.2026/Pykälä 64

Lausunto Lupa- ja valvontavirastolle Espoon kaupungin ympäristölupahakemuksesta, betonijätteen varastoinnin ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa, Finnoo, LVV-U/19741/2026

Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii Espoon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa Lupa- ja valvontavirastolle Espoon kaupungin ympäristölupahakemuksesta LVV-U/19741/2026 seuraavan lausunnon. Lausunnossa ei oteta kantaa toiminnan kaavanmukaisuuteen.

Varastointitarve

Hakemuksen täydennyksessä on perusteltu viiden vuoden varastointiaikaa muun muassa sillä, että infrarakennushankkeet ovat suunnittelun ja rakentamisen osalta pitkäkestoisia ja kestävät useita vuosia. Lisäksi betonimurskeen mahdollinen hyödyntäminen ympäristöluvalla vie aikaa.

Lautakunta ehdottaa, että hakija esittää perusteena varastointitarpeelle alustavan laskelman siitä, kuinka kyseinen BeM II ja BeM III -laatuluokan betonimurske hyödynnetään viidessä vuodessa kaupungin infrarakentamisessa ja onko kyse lähialueen rakentamisesta. Jos hyödyntäminen osin vaatii ympäristöluvan, se tarkoittaa, että kyse ei ole tavanomaisesta MARA-asetuksella tehtävästä maarakentamisesta.

Melu, pöly, liikenne

Hankealueen ympäristö on vuosia voimakkaan rakentamisen kohteena aiheuttaen asukkaille rasitusta. Lautakunta katsoo, että hankkeesta aiheutuvien päästöjen vaikutuksia tulee arvioida myös sen valossa.

Hankkeesta ei saa aiheutua meluhaittaa asutukseen ja muuhun ympäristöön. Hankealueen viereinen Finnoviken on valtakunnallisesti arvokas lintukosteikko (IBA-alue) ja viitasammakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi Finnovikenin kosteikolle ei saa 1.4. – 15.8 välisenä aikana kantautua erittäin häiritsevä melua. Melussa tulee huomioida liikennöinti toiminta-alueella ja toiminta-alueen ulkopuolelle. On myös huomioitava, että lastauksesta aiheutuu melua, vaikka se ei ole iskumaista.

Hankkeesta ei saa aiheutua pölyhaittaa asutukselle ja Finnovikenin kosteikolle. Suunnitelmaa pölyntorjunnasta tulee tarkentaa huomioiden ajanjaksot, jolloin toiminta-alueella ei ole henkilökuntaa. Pölyntorjunnassa on huomioitava myös liikennöinti toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Toiminta-alueelta ei saa aiheutua hienoaineksen leviämistä kaduille muun muassa kuljetusten takia. Kuormien pölyäminen on estettävä. 

Finnoon allasta kiertää luontopolku, jonka reunalla on kaksi lintutornia. Nämä ovat runsaassa käytössä. Luontopolulla ja lintutorneissa vierailee paljon koulu- ja päiväkotiryhmiä (huonolle ilmanlaadulla herkkiä ryhmiä). Lautakunta katsoo, että luontopolulle ei saa aiheutua luonnonrauhaa rikkovaa melua eikä pölyämistä.

On huomioitava, että Finnovikenin kosteikkoon joutunutta pölyä ei pysty siivoamaan, koska lintujen ja viitasammakoiden elinympäristöä suojaavaa kasvustoa ei voi poistaa. Lisäksi Finnoon altaassa olevaa vettä ei saa laadultaan huonontaa, sillä linnut ruokailevat altaalla ja altaassa on viitasammakoiden kutua.

Hakemuksen mukaan betonimurskeen poiskuljetukseen tarvittava liikennemäärä on 4 300–3 200 kuorma-autoa. Lautakunta toteaa, että lukumäärässä näyttää olevan virhe, vaikka suuruusluokka olisi oikea.

Pintavedet

Hakemuksen mukaan lähin pintavesi on Djupsundsbäckenin puro alueen koillispuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Lautakunta korjaa, että hakemuksen karttapiirrosten perusteella Djupsundsbäcken on lähimmillään 30 metrin etäisyydellä varastokasoista. Lautakunta toteaa lisäksi, että kaupungin johtokartoissa näkyy toiminta-alueella sadevesiviemäreitä. Mahdolliset sadevesiviemärit sadevesikaivoineen voivat edistää hulevesien pääsyä puroon.

Lautakunta toteaa, että Djubsunsbäcken on luonnontilaisen kaltainen puro. Se laskee Finnobäckeniin, johon nousee uhanalainen taimen. Finnobäcken laskee paikallisesti ekologisesti merkittävälle vedenalaiselle meriluontoalueelle (PEMMA-alue), jossa on havaittu meriuposkuoriaisia.

Hakemuksen mukaan varastointialueen valumavesiin voi aiheutua kiintoainekuormitusta ja betonin varastoinnin aikana pH-arvon nousua. Sade- ja hulevedet kuitenkin imeytyvät maaperään. Varastointikasojen ympärille tehdään yhtenäinen painanne, jolla varmistetaan, että hulevesiä ei kulkeudu varastointialueen ulkopuolelle eikä vesistöön. Painanteeseen ei arvioida kertyvän vettä niin paljon, että niiden määrää ja laatua voisi tarkkailla. Aistinvaraisesti tarkkaillaan, että painanteesta ei muodostu purku-uomia alueen ulkopuolelle. Lautakunta katsoo, että aistinvaraiset tarkkailut eivät ole riittäviä. Djupsunsbäckenistä on tarkkailtava vähintään veden pH-arvoa. On tarkistettava, että varastointipaikasta ei ole sadevesiviemäriyhteyksiä puroon.

Polttoainepäästöt maaperään ja vesiin

Hakemuksen täydennyksen mukaan betonimurskeen kuormauksen aikana alueella työskentelee vain kaivinkone tai pyöräkuormaaja, sekä kuorma-auto. Työkoneet tankataan tankkausautosta, alueen ulkopuolella tai tilapäisistä polttoainesäiliöistä. Hakemuksen mukaan alueella käytetään kaksoisvaipallisia tai suoja-altaalla varustettuja polttonestesäiliöitä. Mahdollisen huollon ajaksi työalueelle levitetään tarvittaessa imeytysmatto estämään mahdollisten vuotojen pääsy maaperään. Lautakunta katsoo, että betonimurskeen varastointipaikasta ei tulisi syntyä tarpeettomasti varikkoa viiden vuoden ajaksi. Tankkaukset ja huollot on tehtävä nestetiiviillä pinnoitteella tai maaperä on suojattava vastaavan tasoisella rakenteella. Polttoainevarkauksien aiheuttamat onnettomuudet on estettävä. Polttoainevuodot on oltava kokonaan kerättävissä ja ne eivät saa päästä vesistöihin.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti muutoksin.