Kasvun ja oppimisen lautakunta
Esityslista 22.04.2026/Asianro 5

Asianumero 1391/12.01.00/2026

Kasvun ja oppimisen lautakunta 22.04.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Lautakunta päättää vuosittain maalis-huhtikuussa koulukohtaisista lähikouluoppilaiden enimmäismääristä, uusista vaativan tuen erityisluokista ja perusopetukseen valmistavan opetuksen luokista. Oppilaskohtaiset päätökset tehdään näiden enimmäisoppilasmäärien ja luokkien puitteissa noudattaen lautakunnan hyväksymiä perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevia linjauksia ja/tai erikseen päättämiä oppilasvalintaperusteita.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on 25.3.2026 § 58 päättänyt lukuvuoden 2026–2027 seitsemännen vuosiluokan koulukohtaisista enimmäismääristä ja vuosiluokille 7–9 perustettavista uusista erityisluokista ja perusopetukseen valmistavan opetuksen luokista.

Nyt päätettäväksi tulevat lukuvuoden 2026–2027 ensimmäisen vuosiluokan koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät ja yleisopetuksen pääsääntöiset oppilasmäärät vuosiluokilla 2–6 sekä vuosiluokille 1–6 perustettavat vaativan tuen erityisluokat ja vuosiluokille 3–6 perustettavat perusopetukseen valmistavat luokat.

Englanninkielisen opetukseen, kaksikielisen opetukseen (suomi-englanti), ruotsin kielikylpyopetukseen sekä montessoriopetukseen ensimmäiselle ja kolmannelle luokalle perustettavista opetusryhmistä sekä niihin valittavien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääristä lautakunta on päättänyt 12.11.2025 § 208. Oppilasvalinnat on tehty lautakunnan päättämien enimmäisoppilasmäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät kouluittain annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.

Lautakunnan toimivalta on määrätty Espoon kaupungin hallintosäännössä.

Lainsäädäntö

Opetus tulee järjestää kunnassa perusopetuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn mukaan siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pykälän 2 momentin mukaisesti kunta osoittaa oppivelvolliselle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan.

Opetusryhmät tulee muodostaa perusopetuslain 30 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Perusopetuslain 4 a luvussa säädetään oppimisen ja koulunkäynnin tuesta ja perusopetuksen oppimäärästä poikkeamisesta. Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaan oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukena 20 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilaskohtaisia tukitoimia. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään perusopetuslain 20 d §:ssä tarkoitetun arvion ja 20 f §:ssä tarkoitetun päätöksen perusteella oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa perusopetuslain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa.

Perusopetuslain 20 g §:n 1 momentin mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä kuitenkin edellyttää, voidaan eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa opetusryhmässä. Pykälän 2 momentissa säädetään ryhmäkoosta tilanteissa, joissa ryhmässä on oppilaita, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Pykälän 3 momentissa säädetään ryhmäkoosta erityisluokanopettajan opettamassa erityisluokassa ja 4 momentissa säädetään opetusryhmän koosta, jos opetuksessa on perusopetuslain 20 i §:ssä tarkoitetussa opetuksessa olevia oppilaita (oppilaalla oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite).

Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Näiden opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä.

Oppilaaksiotto lähikouluihin

Lukuvuoden 2026–2027 ensimmäisen vuosiluokan oppilaaksiotto lähikouluihin on valmisteltu lautakunnan 26.11.2025 § 290 hyväksymien perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti huomioiden edellä mainittu lainsäädäntö sekä koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit.

Kunkin koulun ensimmäiselle luokalle lähikouluun otettavien oppilaiden enimmäismäärä perustuu rehtoreiden ja koulunjohtajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Oppilasmäärät pitävät sisällään yleisopetuksen ryhmiin sijoittuvat oppilaat ja oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvää tukea tarvitsevat oppilaat, joiden tuki toteutetaan lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä, joustavin opetusjärjestelyin tai koulun omista oppilaista muodostetussa erityisluokassa.  

Opetusryhmien muodostamisessa on pyritty siihen, että ryhmät ovat opetuksen asianmukaisen järjestämisen näkökulmasta mielekkään kokoisia ja taloudellisesti muodostettuja.

Yleisopetuksen opetusryhmät eivät muodostu kouluissa tasakokoisiksi, koska koulujen sijainti, alueilla asuvien oppilaiden koulumatkat ja huoltajien esittämät lähikoulutoiveet vaikuttavat ryhmien muodostumiseen.

Päätösehdotuksen mukaisessa oppilaaksiotossa huoltajien esittämistä lähikoulutoiveista jää toteutumatta jonkin verran alle 8 %. Lähikoulutoiveita jää toteutumatta ensisijaisesti siksi, että koulujen tilat ja opetuksen asianmukainen järjestäminen eivät mahdollista suuremman oppilasmäärän ottamista aloittaviin ryhmiin. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti lähikoulutoivetta ei myöskään ole mahdollista toteuttaa, mikäli sen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille ylimääräisiä koulumatkakustannuksia tai se kohdistuu toisella oppilasalueella sijaitsevaan kouluun.

Koulujen opetusryhmien koot pyritään pitämään mahdollisimman tasaisina ja koulujen tilat tasaisella täyttöasteella. Koulukohtaisia oppilasmääriä ei tästä syystä ylitetä muiden kuin niiden perusopetuslain 6 §:n mukaista lähikoulupaikkaa tarvitsevien oppilaiden osalta, jotka eivät ole olleet tiedossa asian valmisteluhetkellä. Rehtori tai koulunjohtaja voi ylittää lautakunnan päättämän oppilasmäärän perustellusta syystä lähikoulupaikkaa tarvitsevalla oppilaalla, joka ei ole ollut tiedossa asian valmisteluvaiheessa. Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi oppilaan muutto Espooseen tai Espoon sisällä toiselle oppilasalueelle.

Yleisopetuksessa vuosiluokilla 1–2 opetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti korkeintaan 25 oppilaasta ja vuosiluokilla 3–6 opetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti korkeintaan 32 oppilaasta. Kaikkien yleisopetuksen vuosiluokkien osalta rehtori tai koulunjohtaja voi ylittää lautakunnan päättämän oppilasmäärän perustellusta syystä perusopetuslain 6 §:n mukaista lähikoulupaikkaa tarvitsevalla oppilaalla. Ylittäminen on perusteltua esimerkiksi silloin, kun alueelle muuttaa oppilas, jolla ei ole vielä lähikoulua ja jolle tulee sellainen osoittaa. Perusopetuslain 28 §:n nojalla toissijaiseen kouluun yleisopetuksen ryhmään hakevalla oppilaalla rehtori tai koulunjohtaja ei voi sen sijaan ylittää lautakunnan päättämää oppilasmäärää.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan 21.05.2025 § 100 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan rehtori tai koulunjohtaja päättää koulunsa osoittamisesta perusopetuslain 6 §:n mukaiseksi lähikouluksi. Näiden oppilaiden osalta rehtori tai koulunjohtaja tekee myös perusopetuslain 20 f §:n mukaisen tuen päätöksen, kun kyseessä on muu kuin vaativan tuen oppilas.

Oppilaaksiotto erityisluokille

Oppilaille annettava tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaalle osoitettavassa lähikoulussa oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tarvittaessa oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia joustavia opetusryhmiä, pienryhmäopetusta tai kyseisen koulun oppilaista muodostettuja erityisluokkia. Rehtori/koulunjohtaja on toimivaltainen perustamaan koulun omista oppilaista heidän tuen tarpeiden mukaisia erityisluokkia.

Siltä osin, kun vaativan tuen oppilaan oppilaskohtainen tuki ei ole toteutettavissa tämän edun mukaisesti edellä mainitulla tavalla, voidaan oppilaalle osoittaa oppilaan tuen tarpeet huomioiva vaativan tuen erityisluokkapaikka toisesta koulusta.

Vaativan tuen erityisluokkapaikka osoitetaan oppilaan omalta asuinpaikan mukaiselta oppilasalueelta. Poikkeuksena on, että Espoonlahden oppilasalueen vaativan tuen vaikeimmin kehitysvammaisten toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään muilla oppilasalueilla. Koulutulokkaat, nykyiset 1.vuosiluokan oppilaat sekä Espoonlahden oppilasalueelle muuttavat oppilaat sijoitetaan Matinkylä-Olari-Tapiolan oppilasalueelle. Nykyiset Espoonlahden oppilaat jatkavat opiskelua omissa nykyisissä vaativan tuen erityisluokissaan. Edellä kuvattu toimintatapa on voimassa, kunnes Espoonlahden oppilasalueella on opetuksen järjestämiseen soveltuva opetustilat toiminta-alueittain opiskeleville vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille.

Vaativan tuen erityisluokkapaikan osoittaminen kuuluu kasvun ja oppimisen 21.05.2025 § 100 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan aluepäällikölle.

Lukuvuoden 2026–2027 uusien vaativan tuen erityisluokkien perustamista ja oppilaaksiottoa koskeva ehdotus on valmisteltu opetuksen tuen koulutussuunnittelijoiden, aluepäälliköiden ja rehtoreiden yhteistyönä konsultoiden muita asiantuntijoita tarvittavin osin.

Valmistelussa on huomioitu seuraavat asiat:

Päätösehdotuksen mukaisesti esitetään perustettavaksi viisi uutta vaativan tuen erityisluokkaa. Vaativan tuen erityisluokilla tarkoitetaan esimerkiksi vaativaa autismiopetusta, lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten opetusta sekä vaikeasti kehitysvammaisten opetusta toiminta-alueittain. Nämä opetusmuodot vaativat tietyn alan erityisosaamista sekä erityistä huomiota oppimisympäristön fyysisissä ja pedagogisissa rakenteissa. Erityisluokat osoitetaan lautakunnan 26.11.2025 § 290 hyväksymien perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti.

Mikäli uusia vaativan tuen erityisluokkia tarvitsee myöhemmin perustaa, voi perusopetuksen johtaja päättää oppilasmäärien muutoksista aiheutuvista tarkennuksista nyt tehtävään lautakunnan lukuvuosittaiseen oppilaspaikkapäätökseen. Perusopetuksen johtajan toimivalta on määrätty lautakunnan 26.11.2025 § 290 hyväksymässä suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvassa ratkaisuvallassa eli ns. delegointipäätöksessä.

Oppilaaksiotto perusopetukseen valmistavaan opetukseen

Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään oppilaiden omissa lähikouluissa ja alueellisesti muodostettavissa luokissa (RVAL). Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Päätösehdotuksen mukaisesti perustettavaksi tulee 10 alakoulun valmistavan opetuksen luokkaa (RVAL) vuosiluokille 3–6. Valmistavan opetuksen luokkien määrä on arvioitu aikaisempien vuosien oppilasmäärien, viimeisen vuoden aikaisen muuttajamäärän ja pääkaupunkiseudun väestöennusteen perusteella. Oppilaaksioton valmistelussa on huomioitu lautakunnan 27.11.2024 § 212 päätös valmistavan opetuksen järjestämisestä inklusiivisesti alkuopetuksessa. Päätöksen mukaan lukuvuodesta 2025–2026 alkaen vuosiluokilla 1–2 perusopetukseen valmistava opetus järjestetään Espoossa aina inklusiivisesti oppilaan omassa lähikoulussa (IVAL).

Espoon suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti valmistavan opetuksen luokan enimmäisoppilasmäärä on 12 oppilasta.

Oppilaaksiotto painotettuun opetukseen, vieraskieliseen opetukseen ja montessoriopetukseen

Oppivelvollisilla on mahdollisuus hakea perusopetuslain 28 §:n nojalla muuhun kuin lähikouluun. Espoossa tällaisia kyseisen säännöksen nojalla haettavia opetusmuotoja ovat painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomi-englanti), ruotsin kielikylpyopetus ja montessoriopetus. Näihin opetusmuotoihin valittavien oppilaiden koulukohtaiset vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät on tullut päättää ennalta, jotta huoltajia on voitu tiedottaa niistä asianmukaisesti hakuohjeiden yhteydessä ennen lukuvuoden 2026–2027 haun alkamista.

Lautakunta on 12.11.2025 § 208 päättänyt lukuvuodeksi 2026–2027 ensimmäiselle ja kolmannelle luokalle perustettavista painotetun, vieraskielisen ja montessoriopetuksen opetusryhmistä sekä kuhunkin opetukseen valittavien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääristä. Oppilasvalinnat on tehty näiden lautakunnan päättämien ryhmien ja oppilasmäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.
 

Toissijaiseen kouluun valittavien määrän rajaaminen Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueella

Espoon keskuksen alueella ennakoidaan, että alueella tulee olemaan tavanomaista enemmän hakemuksia toissijaiseen kouluun. Alueelle muuttaa lukuvuoden aikana usein paljon uusia oppilaita, ja heidän mahtumisensa lähikouluihin tulee turvata. Ryhmämuotoisesta valmistavasta opetuksesta siirtyy myös lukuvuoden aikana paljon oppilaita yleisopetuksen ryhmiin, ja heidänkin mahtumistansa lähikouluihin on tärkeä ennakoida. Näistä syistä ryhmäkoot alueen kouluissa on tärkeää pitää maltillisina.

Jotta ryhmät eivät täyty toissijaiseen kouluun hakevilla oppilailla, on toissijaiseen kouluun valittavien määrää syytä rajata. Tästä syystä lautakunnalle ehdotetaan, että Jalavapuiston, Kirkkojärven, Kirstin, Sunan ja Tuomarilan kouluissa ei vuosiluokilla 1–6 voida toissijaiseen kouluun valinnoilla ylittää vuosiluokilla 1–2 22 oppilaan määrää, eikä vuosiluokilla 3-6 24 oppilaan määrää.

Vanttilan koulun määräaikaiset lähikoulupäätökset

Kurttilaan on suunnitteilla uusi alakoulu, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa syksyllä 2027 Vanttilan koulun tiloissa. Koulun oman rakennuksen arvioidaan valmistuvan syksyksi 2028.

Kurttilan alueella asuvat lapset käyvät tällä hetkellä Vanttilan koulua. Keväällä 2027 kaikille Vanttilan koulussa sillä hetkellä ensimmäisellä luokalla oleville oppilaille tehdään uudet lähikoulupäätökset joko Vanttilan tai Kurttilan kouluun, joten nyt Vanttilan kouluun otettaville koulutulokkaille tehdään päätökset määräaikaisina vuodeksi. Ennen uusien päätösten tekemistä lasten huoltajilta tullaan kysymään lähikoulutoivetta, joita toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaskohtaisten päätösten tiedoksianto

Oppilaskohtaiset koulupaikkapäätökset tehdään 24.4.2026. Päätökset annetaan huoltajille tiedoksi Perusopetuksen 1. luokalle ilmoittautuminen -lomakkeella valitulla tavalla. Päätös julkaistaan 24.4.2026 Wilmassa tai se postitetaan 24.4.2026. Päätöksen toimitustavaksi on voinut valita vain toisen näistä.
 

Valmistavan opetuksen päätökset postitetaan huoltajille 24.4.2026.

Vaativan tuen erityisluokkien oppilaiden tukea koskevat päätökset postitetaan huoltajille 24.4.2026. Lisäksi vaativan tuen oppilaille postitetaan samanaikaisesti päätös vaativan tuen erityisluokan osoittamisesta.

Lähikoulupäätöksen 24.4.2026 saavien koulutulokkaiden mahdolliset tukea koskevat päätökset postitetaan huoltajille viimeistään 29.5.2026.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi