Asianumero 1104/12.01.01/2026

Kasvun ja oppimisen lautakunta 25.03.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Lautakunta päättää vuosittain maalis-huhtikuussa koulukohtaisista lähikouluoppilaiden enimmäismääristä, uusista vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokista ja perusopetukseen valmistavan opetuksen luokista. Oppilaskohtaiset päätökset tehdään näiden enimmäisoppilasmäärien ja luokkien puitteissa noudattaen lautakunnan hyväksymiä perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevia linjauksia ja/tai erikseen päättämiä oppilasvalintaperusteita.

Nyt päätettäväksi tulevat lukuvuoden 2026–2027 koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät 7. luokalle ja vuosiluokille 7–9 perustettavat uudet vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokat ja perusopetukseen valmistavan opetuksen luokat. Koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät 1. luokalla sekä vuosiluokille 1–6 perustettavat uudet luokat/ryhmät tuodaan lautakunnalle päätettäväksi 22.4.2026.

Painotetun opetuksen, kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti), englanninkielisen opetuksen ja ruotsin kielikylpyopetuksen järjestämisestä 7. luokalla sekä niihin valittavien oppilaiden määristä Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt 12.11.2025 § 282 lukuvuoden 2026–2027 oppilaaksiottoa koskevien ennakoivien päätösten yhteydessä. Oppilasvalinnat on tehty kyseisessä päätöksessä olevien koulukohtaisten enimmäisoppilasmäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.

Lautakunnan toimivalta on määrätty Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 4 luvun 12 §:n kohdassa 2.

Lainsäädäntö

Opetus tulee järjestää kunnassa perusopetuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn mukaan siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pykälän 2 momentin mukaisesti kunta osoittaa oppivelvolliselle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan.

Opetusryhmät tulee muodostaa perusopetuslain 30 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Perusopetuslain 4 a luvussa säädetään oppimisen ja koulunkäynnin tuesta ja perusopetuksen oppimäärästä poikkeamisesta. Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaan oppilaalla, jolla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukena 20 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja 20 c §:n 2 momentissa tarkoitettuja oppilaskohtaisia tukitoimia. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat opettajan antama yleinen tukiopetus ja opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat oppilaskohtainen erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa ja 31 §:n 1 momentin nojalla oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet. Oppilaskohtaiset tukitoimet järjestetään perusopetuslain 20 d §:ssä tarkoitetun arvion ja 20 f §:ssä tarkoitetun päätöksen perusteella oppilaan etu huomioon ottaen ensisijaisesti oppilaan omassa perusopetuslain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa.

Perusopetuslain 20 g §:n 1 momentin mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä kuitenkin edellyttää, voidaan eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa opetusryhmässä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Pykälän 2 momentissa säädetään ryhmäkoosta tilanteissa, joissa ryhmässä on oppilaita, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokassa. Pykälän 3 momentissa säädetään ryhmäkoosta erityisluokanopettajan opettamassa erityisluokassa ja 4 momentissa säädetään opetusryhmän koosta, jos opetuksessa on perusopetuslain 20 i §:ssä tarkoitetussa opetuksessa olevia oppilaita (oppilaalla oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite).

Oppilaaksiotto lähikouluun

Lukuvuoden 2026–2027 oppilaaksiotto lähikouluun on valmisteltu opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan 26.11.2025 § 290 hyväksymien perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti huomioiden edellä mainittu opetuslainsäädäntö ja lautakunnan 12.11.2025 § 280 päättämät 7. luokkien toteutuvat A-kielten ryhmät. Kunkin koulun 7. luokalle osoitettavien oppilaiden enimmäismäärä perustuu rehtoreiden kanssa käytyihin neuvotteluihin. Oppilasmäärät pitävät sisällään yleisopetuksen ryhmiin sijoittuvat oppilaat ja ne oppilaat, joiden tuki toteutetaan lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä, joustavin opetusjärjestelyin, pienryhmäopetuksessa tai koulun omista oppilaista muodostetussa erityisluokassa.

Oppilaaksioton sijoitusehdotusta laadittaessa on huomioitu koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit. Opetusryhmien muodostamisessa on pyritty siihen, että ryhmät ovat opetuksellisesti mielekkään kokoisia ja taloudellisesti muodostettuja.

Opetusryhmät eivät muodostu yläkouluissa tasakokoisiksi, koska koulujen sijainti, A-kielet, oppilaiden koulumatkat ja huoltajien esittämät lähikoulutoiveet vaikuttavat ryhmien muodostumiseen. Lisäksi yläkouluun osoitettavien oppilaiden määrään vaikuttaa samassa kiinteistössä toimivien lukioiden opiskelijamäärät.

Päätösehdotuksen mukaisessa oppilaaksiotossa huoltajien esittämistä lähikoulutoiveista jää toteutumatta noin 7%. Lähikoulutoiveita jää toteutumatta pääasiassa siksi, että koulujen tilat ja opetuksen asianmukainen järjestäminen eivät mahdollista suuremman oppilasmäärän ottamista aloittaviin ryhmiin. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti lähikoulutoivetta ei myöskään ole mahdollista toteuttaa, mikäli sen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille ylimääräisiä koulumatkakustannuksia tai se kohdistuu toisella oppilasalueella sijaitsevaan kouluun.

Koulujen opetusryhmät pyritään pitämään mahdollisimman tasakokoisina ja koulujen tilat mahdollisimman tasaisella täyttöasteella. Koulukohtaisia oppilasmääriä ei tästä syystä ylitetä muiden kuin niiden perusopetuslain 6 §:n mukaista lähikoulupaikkaa tarvitsevien oppilaiden osalta, jotka eivät ole olleet tiedossa asian valmisteluhetkellä. Sen sijaan perusopetuslain 28 §:n nojalla toissijaiseen kouluun yleisopetuksen ryhmään hakevalla oppilaalla rehtori ei voi ylittää lautakunnan päättämää oppilasmäärää.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan 30.10.2024 § 193 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan rehtori/koulunjohtaja päättää koulunsa osoittamisesta perusopetuslain 6 §:n mukaiseksi lähikouluksi. Rehtori/koulunjohtaja päättää myös perusopetuslain 20 c §:n mukaisista oppilaskohtaisista tukitoimista, eli tuen järjestämisestä yleisopetuksen opetusryhmässä, joustavin ryhmittelyin tai koulun omista oppilaista muodostetussa erityisluokassa mikäli kyseessä on muu, kuin vaativan tuen oppilas.

Oppilaaksiotto erityisluokille

Oppilaille annettava tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaalle osoitettavassa lähikoulussa oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tarvittaessa oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Opetuksessa voidaan hyödyntää erilaisia joustavia opetusryhmiä, pienryhmäopetusta tai kyseisen koulun oppilaista muodostettuja erityisluokkia. Rehtori on toimivaltainen perustamaan koulun omien oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti erityisluokkia vahvistaen lähikouluperiaatetta.

Siltä osin, kun vaativan tuen vammaisopetuksen oppilaan oppilaskohtainen tuki ei ole toteutettavissa tämän edunmukaisesti edellä mainitulla tavalla, voidaan oppilaalle osoittaa oppilaan tuen tarpeet huomioiva vaativan tuen erityisluokkapaikka toisesta koulusta.

Vaativan tuen erityisluokkapaikka osoitetaan oppilaan omalta asuinpaikan mukaiselta oppilasalueelta. Poikkeuksena on, että Espoonlahden oppilasalueen vaativan tuen vaikeimmin kehitysvammaisten toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden opetus järjestetään muilla oppilasalueilla, kunnes kyseisellä oppilasalueella on toiminta-alueittain opiskelevien vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen järjestämiseen soveltuvat hoidolliset opetustilat.

Vaativan tuen erityisluokkapaikan osoittaminen kuuluu Kasvun ja oppimisen lautakunnan 30.10.2024 § 193 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan aluepäällikölle.

Lukuvuoden 2026–2027 uusien vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkien perustamista ja oppilaaksiottoa koskeva ehdotus on valmisteltu opetuksen tuen koulutussuunnittelijoiden, aluepäälliköiden ja rehtoreiden yhteistyönä konsultoiden muita asiantuntijoita tarvittavin osin.

Valmistelussa on huomioitu seuraavat asiat:

-          Edellä mainittu koulupaikan määräytymistä, opetusryhmien muodostamista ja oppilaskohtaisen tuen järjestämistä koskeva opetuslainsäädäntö

-          Vaativan tuen erityisluokkaa tarvitsevien vammaisoppilaiden määrä

-          Kouluissa jo toimivien vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkien vapaat oppilaspaikat

-          Koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit

-          Lautakunnan 12.11.2025 § 280 päättämät 7. luokkien toteutuvat A-kielten ryhmät

-          Se, että oppilaiden oppilaskohtainen tuki on toteutettavissa heidän etunsa ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti.

Päätösehdotuksen mukaisesti esitetään perustettavaksi kolme uutta vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkaa. Vammaisopetuksen erityisluokilla tarkoitetaan esimerkiksi vaativaa autismiopetusta, lievästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisten opetusta sekä vaikeasti kehitysvammaisten opetusta toiminta-alueittain. Nämä opetusmuodot vaativat tietyn alan erityisosaamista sekä erityistä huomiota oppimisympäristön fyysisissä ja pedagogisissa rakenteissa. Erityisluokat osoitetaan lautakunnan 11.11.2020 § 207 hyväksymien perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti.

Mikäli uusia vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkia tarvitsee myöhemmin perustaa, voi perusopetuksen johtaja päättää oppilasmäärien muutoksista aiheutuvista tarkennuksista nyt tehtävään lautakunnan lukuvuosittaiseen oppilaspaikkapäätökseen. Perusopetuksen johtajan toimivalta on määrätty lautakunnan 30.10.2024 § 193 hyväksymässä suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvassa ratkaisuvallassa eli ns. delegointipäätöksessä.

Oppilaaksiotto perusopetukseen valmistavaan opetukseen

Lukuvuoden 2026–2027 perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkien perustamista ja oppilaaksiottoa koskeva ehdotus on valmisteltu huomioiden aikaisempien vuosien oppilasmäärät ja pääkaupunkiseudun väestöennuste.

Päätösehdotuksen mukaisesti esitetään perustettavaksi 12 ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkaa (RVAL).

Oppilaaksiotto painotettuun ja vieraskieliseen opetukseen

Perusopetuksen oppilailla on mahdollisuus hakea perusopetuslain 28 §:n nojalla muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Espoossa tällaisia perusopetuslain 28 §:n nojalla haettavia opetusmuotoja ovat mm. painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomi-englanti) ja ruotsin kielikylpyopetus. Em. opetusmuotoihin valittavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät on tullut päättää kouluittain ennalta, jotta huoltajia on voitu tiedottaa niistä asianmukaisesti hakuohjeiden yhteydessä ennen lukuvuotta 2026–2027 koskevan haun alkamista.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt 12.11.2025 § 282 lukuvuoden 2026–2027 oppilaaksiottoa koskevien ennakoivien päätösten yhteydessä painotetun opetuksen, kaksikielisen opetuksen (suomi-englanti), englanninkielisen opetuksen ja ruotsin kielikylpyopetuksen järjestämisestä sekä niihin valittavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääristä. Oppilasvalinnat on tehty näiden lukumäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt 26.11.2026 §293 ruotsin kielikylpyopetuksen oppilasvalintaperusteiden yleislinjauksissa, että Espoossa ruotsin kielikylpyopetuksessa 6. luokalla opiskelevat saavat jatkaa kyseisessä opetuksessa 7. luokan alusta alkaen perusopetuksen loppuun asti, edellyttäen, että hakulomakkeella on ilmoitettu hakutoiveeksi kaikki opetusta tarjoavat koulut. Valintaperusteisiin lisättiin myös sisarusperuste. Haukilahden koulun kielikylpyopetukseen 25 hakijaa, jotka kaikki tulee valita kriteerien perusteella. Näin ollen kasvun ja oppimisen lautakunta päättää, että Haukilahden koulussa on, ennakkotiedoista poiketen 25 oppilaspaikkaa, jotta valintakriteerin mukaiset valinnat voidaan tehdä.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on päättänyt 11.3.2026 § 49, että Pohjois-Tapiolan koulussa järjestetään ilmaisutaitopainotettua opetusta 7. luokalla lukuvuonna 2026–2027. Pohjois-Tapiolan koulun ilmaisutaitopainotettuun opetukseen on valittavissa 15 hakijaa, joten lautakunnan päätti erikseen opetuksen järjestämisestä.

Oppilaskohtaisten päätösten tiedoksianto

Oppilaskohtaiset päätökset annetaan tiedoksi huoltajien hakulomakkeella valitsemalla tavalla. Päätöspäivä on 8.4.2026, jolloin päätös julkaistaan Wilmassa tai postitetaan kouluilta. Vaativan tuen oppilaiden tukea koskevat päätökset sekä yläkoulun sairaalakoulupäätökset postitetaan 8.4.2026. Lähikoulun rehtorin tekemät oppilaskohtaisen tuen päätökset postitetaan viimeistään 29.5.2026.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi