Liikunta- ja hyvinvointilautakunta
Esityslista 05.02.2026/Asianro 8

Asianumero 4339/00.01.02/2025

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta 05.02.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Elinvoimajohtaja Heinaro Mervi

Käsittely 

Päätös

Selostus Tiivistelmä:

• Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on kunnan ydintehtävä ja osa lakisääteisiä velvoitteita.

• Hyvinvointisuunnitelma ohjaa tavoitteita ja toimenpiteitä valtuustokausittain, ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

• Painopisteet: yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen.

• Tavoitteet ja mittarit on määritelty eri ikäryhmille sekä koko väestölle.

• Suunnitelma perustuu lakiin, Espoo-tarinaan, aiempiin hyvinvointikertomuksiin ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Hyvinvoivat kaupunkilaiset ovat niin elinvoimaisen kunnan kuin hyvinvointialueen edellytys. Asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen on yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä sisältyen kaikkiin kaupungin lakisääteisiin tehtäviin. Kaupungin tavoitteena on tarjota mahdollisuudet ja puitteet aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään sekä turvalliseen ja viihtyisään toimintaympäristöön kaiken ikäisille ja toimintakykyisille kaupunkilaisille. Kaupungissa edellytyksiä hyvinvoinnille ja terveydelle luovat niin koulutus-, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus, liikennejärjestelyt, kotouttamisen ja työllisyyden tukeminen sekä monet muut kunnan tehtävät.

Kuntalain (410/2015) mukaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on kunnan perustehtävä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kuntia edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) määritellään laajasti kunnan tehtäviä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointisuunnitelma on kuntastrategian osa, joka kuvaa valtuustokausittaisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Hyvinvointisuunnitelma voi sisältää myös muita vapaaehtoisia tai lakisääteisiä hyvinvointia tukevia suunnitelmia.

Kunta on vastuussa laajan hyvinvointikertomuksen tekemisestä kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ovat osa kunnan strategista johtamista. Ne ovat työvälineitä, joilla suunnitellaan, seurataan, arvioidaan ja raportoidaan kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu viimeksi edellisellä valtuustokaudella vuosille 2022–2025. Tälle valtuustokaudelle tehtävän hyvinvointisuunnitelman valmistelu on ollut käynnissä, ja hyvinvointisuunnitelman laatimisen prosessi käsiteltiin kaupungin johtoryhmässä 13.5.2025.

Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2026–2029

Hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 -julkaisu on lain edellyttämä laaja hyvinvointisuunnitelma. Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelman painopisteet pohjautuvat laajassa hyvinvointikertomuksessa 2022–2025 nousseisiin huoliin (yksinäisyys, turvattomuus ja mielen hyvinvoinnin haasteet). Huolta aiheuttavat ilmiöt on käännetty hyvinvointisuunnitelmassa tavoitteiksi: yksinäisyyden vähentämisen sijasta tavoittelemme yhteisöllisyyttä, turvattomuuden vähentämiseksi turvallisuuden edistämistä ja mielen hyvinvoinnin haasteiden vähentämisen sijasta tavoittelemme mielen hyvinvoinnin vahvistamista. Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi on valittu kolme painopistettä; 1. Yhteisöllisyyden lisääminen, 2. Turvallisuuden edistäminen ja 3. Mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Jokaiselle hyvinvointisuunnitelman painopisteelle on määritelty tavoitteet sekä mittarit vuosittaiseen seurantaan ja pidemmän aikavälin seurantaan.

Julkaisun alussa kuvataan hyvinvointisuunnitelman kytköstä Espoo-tarinaan, taustaa ja valmistelua Tämän jälkeen kuvataan ilmiöitä, jotka nousivat hyvinvointikertomuksesta hyvinvointisuunnitelman painopisteiksi. Hyvinvointisuunnitelman lopussa on koottuna tavoitteet ja mittarit ikäkausiryhmittäin, HYTE-kerroin sekä yhteistyö hyvinvointialueen kanssa.

Valtuustokaudelle on valmisteltu ikäryhmittäiset hyvinvointisuunnitelmat, joihin on kirjattu tavoitteet ja mittarit. Hyvinvointisuunnitelma noudattaa Espoo-tarinan linjaa tavoitteiden, toimenpiteiden ja mittareiden osalta. Erillisiä toimenpiteitä ei ole kuvattu, sillä tulosyksiköt kuvaavat oman toimintansa käyttösuunnitelmissa, jotka tähtäävät valtuustokausittaisten tavoitteiden ja sitä kautta myös hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumiseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vastaa lastensuojelulain (417/2007) 12 § edellyttämää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi laadittavaa suunnitelmaa. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma on samalla vanhuspalvelulain 5§ edellyttämä suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi. Espoossa halutaan lisäksi tehdä vapaaehtoinen aikuisväestön hyvinvointisuunnitelma.

Länsi-Uudenmaan alueellista hyvinvointisuunnitelmaa on hyödynnetty Espoon hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden määrittelyssä. Tämä on ollut tärkeää niin yhteistyön vahvistamisen kannalta kuin myös suunnitelmien linkittymisen tasolla.

Osaksi laajaa hyvinvointisuunnitelmaa on kytketty myös muita hyvinvoinnin edistämisen kaupunkitasoisia, alueellisia ja kansallisia hyvinvointisuunnitelmaa ohjaavia suunnitelmia ja ohjelmia. Näitä ovat mm. turvallisuusohjelma, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, valmisteilla oleva kotoutumisohjelma sekä ehkäisevän päihdetyön suunnitelma, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointisuunnitelma 2023–2025 ja Kansallinen Terveydeksi-ohjelma 2030.

Tavoitteena on ollut rakentaa Espoo-tarinaa tukeva ja näkyväksi tekevä koko kaupungin hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet on kohdennettu erikseen lapsille ja nuorille, aikuisväestölle sekä ikääntyneille. Lisäksi on kaikkia ikäryhmiä koskevia tavoitteita. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet saavutetaan arjessa tehtävällä työllä, jonka toimeenpanosta eri tulosyksiköt ja yhteistyökumppanit vastaavat. Vuosittaiset mittarit kertovat, liikutaanko toimenpiteiden osalta oikeaan suuntaan.

Vuoden 2023 alusta on otettu käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli hyte-kerroin. Hyte-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa sitä, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi kuntien tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Suunnitelmat ovat keskeinen väline, joilla johdetaan ja kehitetään eri ikäryhmiä koskevaa hyvinvointityötä Espoossa ja tällä valtuustokaudella on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että hyvinvointisuunnitelma on tiiviimpi osa Espoon strategiaa ja tulosyksiköiden tavoitteen asetantaa.

Hyvinvointisuunnitelma hyväksytään valtuustossa. Laaditun hyvinvointisuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain ja raportoidaan valtuustolle. Hyvinvointisuunnitelman raportointi tehdään osana tilinpäätöstä. Valtuustokauden lopussa laaditaan laaja hyvinvointikertomus koko valtuustokauden ajalta.

Lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteet

Lisäämme yhteisöllisyyttä

1. Jokainen lapsi ja nuori kokee kuuluvansa joukkoon.

2. Jokainen lapsi ja nuori kokee tulevansa kohdelluksi arvostavasti.

Vahvistamme turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta

3. Nuorten turvallisuuden tunne ja turvallisuus vahvistuvat

4. Aikuisten valmiudet kohdata arvostavasti lapsia ja nuoria vahvistuvat

Vahvistamme mielen hyvinvointia

5. Lasten ja nuorten riippuvuudet vähenevät.

6. Lasten ja nuorten kokemus omasta hyvinvoinnistaan vahvistuu.

7. Nuorten usko omiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin on vahvistunut

Aikuisväestön hyvinvointityön tavoitteet

Lisäämme yhteisöllisyyttä

8. Jokainen aikuinen kokee kuuluvansa joukkoon ja tulevansa kohdelluksi arvostavasti.

Vahvistamme turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta

9. Asuinympäristöt ovat viihtyisiä ja siistejä.

10. Aikuiset kokevat päivittäisen elämänsä turvalliseksi

Vahvistamme mielen hyvinvointia

11. Aikuisväestö saa tietoa päihteiden riskikäytöstä ja niiden vaikutuksista

      hyvinvointiin.

12. Elämänlaatunsa hyväksi kokeneiden aikuisten määrä kasvaa.

13. Elintapaohjaukseen tulleiden asiakkaiden määrä kasvaa.

Ikääntyneiden hyvinvointityön tavoitteet

Lisäämme yhteisöllisyyttä

14. Jokainen ikääntynyt kokee kuuluvansa joukkoon ja tulevansa

      kohdelluksi arvostavasti.

Vahvistamme turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta

15. Ikääntyneiden kaatumistapaturmat vähenevät.

16. Ikääntyneet kokevat päivittäisen elämänsä turvalliseksi.

Vahvistamme mielen hyvinvointia

17. Ikääntyneiden toimintakyky säilyy tai paranee.

18. Ikääntyneet kokevat elämänlaatunsa hyväksi.

19. Alkoholia liikaa käyttävien ikääntyneiden osuus vähenee.

Kaikkia ikäryhmiä koskevat tavoitteet

20. Espoon kaupungin uudet rakennukset ovat esteettömiä.

21. Kuntalaiskäytössä olevien tilojen määrä kasvaa

22. Espoolaiset kokevat elinympäristönsä turvallisemmaksi

      ja esteettömäksi.

23. Kaikilla espoolaisilla on mahdollisuus kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttämiseen omalla asuinalueellaan

24. Espoon osallisuusmalli on käytössä kaikissa kaupungin tulosyksiköissä.

Hyvinvointisuunnitelman kokoaminen

Hyvinvointikertomuksen -ja suunnitelman kokoamisesta vastaa toimialojen asiantuntijoista koostuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijaryhmä. Ikäryhmittäisten hyvinvointisuunnitelmien kokoamisesta vastaavat kolme poikkihallinnollista ikäryhmittäistä hyvinvointityön ohjausryhmää: lasten ja nuorten, työikäisten sekä ikääntyneiden hyvinvointityön ohjausryhmä. Hyvinvointityön kokonaisuuden johtamisesta vastaavat kaupungin johtoryhmä sekä kaupunkitasoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä.

Asukkaiden näkemyksiä on koottu syksyn 2025 aikana järjestetyissä työpajoissa. Työssä on huomioitu myös Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksia syksyltä 2024. Työpajoja järjestettiin eri ikäisille kuntalaisille, järjestöille, vanhus- ja vammaisneuvostolle, nuorisovaltuustolle sekä kaupungin asiantuntijoille. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työstäminen on tehty laajassa yhteistyössä lasten ja nuorten hyvinvointityön eri toimijoiden kanssa. Mukana on ollut sivistystoimen toimialoilta asiantuntijoita ja johtoa. Kokonaisuutta on ollut valmistelemassa kaikkien toimialojen ja tulosalueiden johtajat ja johtoryhmät. Strategia- ja kehysjohtajan kanssa on tarkasteltu hyvinvointisuunnitelman linjaa Espoo-tarinan kanssa.

Hyvinvointisuunnitelma tullaan kääntämään ruotsin kielelle kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen.

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta on käsitellyt Espoon kaupungin hyvinvointisuunitelman 2026–2029 luonnosta kokouksessaan 27.11.2025 §23.

Käsittely muissa toimielimissä

Hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 on käsitelty joulu- ja tammikuun aikana liikunta- ja hyvinvointilautakunnassa, kasvun ja oppimisen lautakunnassa, svenska rum -lautakunnassa, kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa, kaupunkisuunnittelulautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Kulttuuri- ja nuorisolautakunnassa päätösehdotukseen tehtiin alla eriteltyjä muutosehdotuksia. Muissa lautakunnissa päätösehdotukset hyväksyttiin esitetyn mukaisesti.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Kasvun ja oppimisen lautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 28.1.2026. kokouksessaan. Lautakunta lausui, että Espoon kaupungin hyvinvointisuunnitelma on valmisteltu laajasti ja poikkihallinnollisesti eri toimijoiden kesken. Kasvun ja oppimisen toimialalla työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehdään toimialan yksiköissä jatkuvasti, ja hyvinvointityö sisältyy varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin. Toimialan näkökulmasta asetetut tavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ovat keskeisiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista ohjataan ja seurataan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän toimesta.

Lisäksi lautakunta totesi, että lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää kehittää ja tehdä säännöllistä yhteistyötä kunnan, hyvinvointialueen, järjestöjen sekä poliisin kanssa. Erityisesti oppilashuoltopalveluiden osalta toivottiin tiivistä yhteistyötä palveluiden parantamiseksi.

Lautakunta piti tärkeänä, että hyvinvointisuunnitelman toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kieli- ja kulttuurivähemmistöihin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien sekä neuroepätyypillisten ja vammaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Kouluissa hyväksi todettua yhteisöohjaajamallia lautakunta pitää jatkossakin tärkeänä osana hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisen kouluyhteisön edistämistä.

Nämden Svenska rum

Svenska rum -lautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 29.1.2026. kokouksessaan ja lausui yhdenmukaisesti Kasvun ja oppimisen lautakunnan kanssa hyvinvointisuunnitelmasta.

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 16.12.2025. kokouksessaan. Kulttuuri- ja nuorisolautakunta antaa lausuntonaan tukensa hyvinvointisuunnitelman painopisteille ja korostaa erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden, mielen hyvinvoinnin ja tulevaisuudenuskon vahvistamista kulttuurin ja nuorisotyön keinoin. Päätösehdotukseen tehtiin seuraavat muutokset:

Kulttuuri- ja nuorisolautakunta lausui, että hyvinvointisuunnitelman kolme painopistettä – yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen – ovat keskeisiä myös kulttuuri- ja nuorisopalveluiden näkökulmasta. Lautakunta korostaa erityisesti kaikkien espoolaisten mahdollisuutta kulttuuri- ja liikuntapalveluiden saatavuuteen omalla asuinalueellaan ja näkee, että hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden tulee konkreettisesti näkyä myös kulttuuri- ja nuorisopalveluiden toiminnassa. Lautakunta kehotti huomioimaan hyvinvointisuunnitelman mittareissa lasten ja nuorten kokemukset kulttuuri- ja nuorisopalveluista.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta

Ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 29.1.2026. kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Ympäristö- ja rakennuslautakunta totesi liikunta- ja hyvinvointilautakunnalle, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa suunnitelman suhteen.

Tekninen lautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 10.12.2025. kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Tekninen lautakunta totesi liikunta- ja hyvinvointilautakunnalle, ettei lautakunnalla ole huomautettavaa suunnitelman suhteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2026 14.1.2026. kokouksessaan ja merkitsi asian tiedoksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta kuitenkin lausui liikunta- ja hyvinvointilautakunnalle tiedoksi, että kaupunkisuunnittelun ja alueiden kehittämisen kannalta olisi hyödyllistä, jos hyvinvointisuunnitelman mittareita raportoitaisiin soveltuvin osin ja tiedon saatavuuden mukaan myös alueellisesti, erityisesti viihtyvyyteen, turvallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja liikuntamahdollisuuksiin liittyen.

Vammaisneuvosto

Hyvinvointisuunnitelma toimitettiin vammaisneuvostoon lausunnoille 1.12.2025 ja vammaisneuvosto toimitti lausuntonsa 20.1.2026.

Vammaisneuvosto toteaa lausunnossaan, että vammaiset ja muut toimimisrajoitteiset tulee huomioida hyvinvointisuunnitelmassa omana kohderyhmänään. Lausunnossa korostetaan erityisesti esteettömyystyön painoarvoa. Lausunto huomioiden hyvinvointisuunnitelmaan nostettiin tekstiosuus, jossa todetaan muun muassa vammaisten ja muiden vähemmistöryhmiin kuuluvien kuntalaisten erityinen huomioiminen toimenpiteitä tehtäessä.

Vanhusneuvosto

Hyvinvointisuunnitelma toimitettiin lausunnoille vanhusneuvostoon 1.12.2025 ja vanhusneuvosto toimitti lausuntonsa 14.12.2025.

Vanhusneuvosto toteaa, että Hyvinvointisuunnitelmassa ei määritellä toimenpiteitä vaan todetaan, että eri hallinnonalojen arkityön tuloksena syntyy tuotoksia, jotka eri toimijoiden kanssa yhteistyössä saavat aikaan vaikuttavuutta eli kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistumista. Neuvosto pitää uutta hyvinvointisuunnitelman toteuttamistapaa kannatettavana. Neuvosto on erityisen ilahtunut siitä, että hyvinvointitavoitteiden toteutumista eri arvioida ainoastaan tekemisen kautta vain myös vaikuttavuudella.

Vanhusneuvosto esittää, että esteettömyysvaatimuksien tulee täyttyä muissakin julkisen palvelujen rakennuksissa (kuten kirjastoissa ja virastoissa), ei ainoastaan Espoon kaupungin uusissa rakennuksissa, vaikka rakennuksen omistaisi yksityinen yritys. Yksityisten yritysten osalta Espoon kaupungilla ei ole päätäntävaltaa toisten omistamiin tiloihin. Neuvosto kiinnittää myös huomiota, että hyvinvointisuunnitelmassa ei arvioida eri alueiden hyvinvoinnin eriytymistä alueellisesta tai segregaatiokehityksen näkökulmasta. Lisäksi neuvosto esittää, että ikääntyneiden suunnitelmassa ikäryhmät tulisi jakaa kolmeen osaan toimintakyvyn edellytysten muuttuessa.

Vanhusneuvosto esittää, että ikääntyneiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamiseksi suunnitelmassa tarkasteltaisiin kattavasti ikäystävällisen kunnan periaatteiden toteuttamista päätöksenteossa ja toiminnassa sekä ikäneuvolan käynnistämistä yhdessä hyvinvointialueen kanssa.

Vanhusneuvosto esittää lisäyksiä tavoitteiden saavuttamista tukeviin panoksiin ja tuotoksiin: Hyvinvointisuunnitelman päätavoitteeseen (s.8) ”Espoolaiset kokevat olevansa osa yhteisöjä omana itsenään” tulisi lisätä 7. alatavoite ”Jokaisella espoolaisella on mahdollisuus osallistua ja saada mielipiteensä huomioiduksi päätöksenteossa.” Tavoitteisiin ja mittareihin ”yksinäisyyden vähentämiseksi ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi”, (s.17). tulisi lisätä kaikkien ikäryhmien kohdalle tavoite: ”Espoon osallistumismalli on käytössä kaikissa kaupungin hallintokunnissa”. Mittari voisi olla ”Järjestettyjen asukastilaisuuksien, asukaspaneelien, yms. määrän kehitys”. Vanhusneuvosto esittää konkreettisia lisäyksiä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaan liittyen eri mittareihin. Lausunnon pohjalta hyvinvointisuunnitelmaan on nostettu Espoon osallisuusmallin käyttöönottaminen kaikissa tulosyksiköissä sekä siihen valittu mittariksi järjestettyjen asukastilaisuuksien tai muiden osallistavien toimenpiteiden määrän kehitys.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2026–2029 esiteltiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa 18.11.2025 ja toimikunta esitti tuolloin kommenttinsa suunnitelmasta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta esittää, että saavutettavuus tulisi huomioida myös esteettömyyden rinnalla, sillä käsitteet eivät kata toisiaan. Toimikunta ehdottaa mittareiden osalta seuraavia lisäyksi: lasten ja nuorten uhkapeliriippuvuuden mittaus kouluterveyskyselystä, jotta Veikkauksen pelimonopolin loppumisen vaikutukset olisivat nähtävissä. Toimikunta kiinnittää huomioita myös siihen, että aikuisväestön riippuvuuksiin liittyvän tiedonjaon arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota määrän lisäksi myös laatuun. Lisäksi toimikunta kiinnitti huomioita muutamaan sanavalintaan, joiden korjaukset huomioidaan hyvinvointisuunnitelmassa. Erillisessä valmisteilla olevassa Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa pystytään kuvaamaan eri vähemmistö- ja väestöryhmien tilannetta tarkemmalla tasolla ja suunnitelmaan tullaan kirjaamaan myös tavoitteita ja toimenpiteitä tälle valtuustokaudelle.

Lausunnon pohjalta on huomioitu tiedonjaon laatu sekä rahapelaamiseen liittyvä mittari, jotka on lisätty hyvinvointisuunnitelmaan.

Nuorisovaltuusto

Nuorisovaltuustolta pyydettiin lausunto lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 3.12.2025 ja nuorisovaltuusto toimitti kommentit suunnitelmasta 16.12.2025 sähköpostitse. Nuorisovaltuusto kiitti hyvinvointisuunnitelman valmistelua ja oli tyytyväinen, että nuorten näkökulma on siinä hyvin huomioitu. Samalla he esittivät toiveen kuulla esittelyä etenemisestä sekä mahdollisesti tulosyksiköiden käyttösuunnitelmien yhteenvedosta koskien hyvinvointisuunnitelman tavoitteita.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi