Kaupunginhallitus
Esityslista 09.02.2026/Asianro 15

Asianumero 3637/12.01.08/2025

Kaupunginhallitus 09.02.2026  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Narvo-Akkola Merja

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Valtuutetut Henna Kajava ja Liina Taussi ovat 15.9.2025 tehneet valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteessa todetaan mm. seuraavaa:

-          Espoossa on nollatoleranssi koulukiusaamiselle, mutta väkivaltaisuus kouluissa on lisääntynyt. Kansainvälisten tutkimusten mukaan koulukiusaaminen ja -väkivalta on suurin syy nuorten tekemiin itsemurhiin.

-          Espoon koulut ovat velvollisia tekemään oman toimintasuunnitelmansa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi. Keinot ja suhtautuminen ovat jossain määrin erilaisia eri kouluissa.

-          Väkivaltateon selvittäminen ja väkivallantekijän huoltajien osallistuminen keskusteluun on ajoittain haasteellista, ellei asiassa ole tehty rikosilmoitusta.

-          Viime valtuustokaudella on päätetty yksimielisesti, että koulukiusaajan on tarpeen vaatiessa vaihdettava koulua – ei uhrin.

-          Koulusta erottaminen on toimi, jota edellytetään ilmeisesti rangaistuksena väkivallantekijälle ennen järeämpiin toimiin, kuten kouluvaihtoon ryhtymistä. Erottamista käytetään kuitenkin hyvin harvoin, ja jotkut oppilaat voivat kokea koulusta erottamisen jopa palkkiona.

Valtuustoaloitteessa esitetään, että

1.       Espoossa ryhdytään aloitteessa mainittuihin toimiin kouluväkivallan kitkemiseksi ja ehkäisemiseksi sekä kouluväkivallan uhrien suojaamiseksi
2.       hyvistä käytänteistä ja onnistumisista asiassa hankitaan tietoa muualta Suomesta sekä mahdollisesti myös muualta Euroopasta.

Kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäiseminen

Lähtökohdat

Perusopetukseen osallistuvalla on perusopetuslain 29 §:n mukainen oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja 30 § 1 mom. mukainen oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta. Saman lain 35 § 2 mom. mukaan oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Toisen asteen opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön säädetään lukiolain 40 §:ssä, ja opiskelijan käyttäytymistä koskevasta velvollisuudesta säädetään lukiolain 30 §:ssä.

Opetuksen järjestäjän ensisijainen tavoite on kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäiseminen. Työrauhaa ja kaikille turvallista oppimisympäristön pyritään turvaamaan koulujen järjestyssäännöillä, opettajien antamalla ohjauksella ja palautteella, yhteistyöllä, yhteisellä vastuunotolla ja huolenpidolla sekä pedagogisia ratkaisuja kehittämällä.

Perusopetuksen oppilaiden epäasialliseen tai väkivaltaiseen käytökseen puuttumiseksi on käytössä perusopetuslain 35 a §:n ja 35 §:n mukaisten kasvatustoimien ohella 36 § ja 36 a-i § säädettyjä turvaamis- ja kurinpitotoimenpiteitä. Turvaamistoimia ovat oppilaan määrääminen poistumaan, luokasta tai tilasta poistaminen, oppilaan opetukseen osallistumisen epääminen, esineiden tai aineiden haltuunotto, tavaroiden tarkastaminen sekä haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen. Kurinpidollisia toimenpiteitä ovat oppilaan määrääminen tekemään kotitehtäviään, oppilaan määrääminen jälki-istuntoon, kirjallisen varoituksen antaminen ja määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Toisella asteella on käytettävissä lukiolain 41-48 §:issä säädetyt turvaamis- ja kurinpitotoimenpiteet, jotka ovat osin samat kuin perusopetuksessa.

Opetushallitus on antanut opetuksen järjestäjille käytännön ohjeita ja tukimateriaalia turvallisuussuunnitteluun ja -johtamiseen sekä kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemiseen. Opetushallitus on myös julkaissut sivuillaan konkreettisia malleja kokonaisturvallisuuden suunnitteluun, riskien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä suunnitelmien yhteensovittamiseen ja käyttöönottamiseen.

Toimintatavat Espoossa
 

Valtuustoaloitteessa todetaan, että Espoossa on käytössä erilaisia toimintatapoja ja ohjeistuksia väkivallan ehkäisemiseksi sekä väkivaltatilanteisiin reagoimiseksi. Toimintatavat voivat olla siksi oppilaitoksissa erilaiset.

Kaikille lapsille ja nuorille on tärkeää tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostavasti kohdatuksi. Kouluun kiinnittyminen ja hyväksyvä toimintakulttuuri ennaltaehkäisee häiriötä ja väkivaltaista käyttäytymistä. Joukkoon kuulumisen tunne sekä yhteyden kokeminen muita yhteisön jäseniä kohtaan vähentää kaikkea epäasiallista käytöstä. Aikuisten näyttämä esimerkki hyvistä käytöstavoista, toisen huomioimisesta ja kannustamisesta ohjaa lapsia ja nuoria inhimilliseen ja empaattiseen käyttäytymiseen. Myös yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää. Opetussuunnitelmissa on kuvattu, miten oppijoiden kouluun kiinnittymistä tuetaan osana koulupäivää sekä oppilaitoksen rooli huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön rakentamisessa. Oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa oppilaitokset täsmentävät omaa toimintaansa.

Oppilaiden rakentavan käyttäytymisen ohjaamisessa ja vahvistamisessa avaintekijä on oppilaan tuntemus. Oppilailla on erilaiset voimavarat ja haasteita, jotka tulisi arjessa huomioida. Oppilaan kykyä tunnistaa ja hallita omia tunteita voidaan tukea muun muassa hyvän vuorovaikutuksen, turvallisten aikuisten, ennakoitavien tilanteiden ja rauhallisen fyysisen ympäristön avulla.

Espoon koulut ja oppilaitokset tarvitsevat kasvurauhan turvaamiseen koko ympäröivän yhteiskunnan tuen. Esimerkiksi perusopetuslakiin tehdyt muutokset ja oppilaitoksissa käyttöön otetut mobiililaitteiden käytön rajoitukset ovat osaltaan muokkaamassa kasvuympäristöä sellaiseksi, että lapset ja nuoret eivät joudu näkemään omalle kehitystasolleen sopimatonta mediasisältöä. Lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä ei ole säännöksiä puhelinten ja mobiililaitteiden kiellosta, käytöstä tai säilytyksestä, mutta oppilaitokset voivat kuitenkin järjestyssäännöissään määrätä niiden käytöstä opetuksen aikana. Moni espoolainen lukio on kieltänyt mobiililaitteiden käytön oppitunneilla.

On tunnettua, että osattomuuden kokemukset, näköalattomuus sekä taloudelliset ja terveydelliset haasteet kasvuympäristössä altistavat häiriökäyttäytymiselle. Varmistamalla, että kaikki perheet pystyvät tarjoamaan lapsilleen tasapainoisen lapsuuden, mahdollisuudet osallistua rakentavaan vapaa-ajan tekemiseen ja harrastaa, kitketään väkivaltaisuuden juurisyitä.

Opiskeluhuolto tukee oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia oppilaitoksien arjessa sekä edistää huoltajien ja oppilaitoksien yhteistyötä. Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville. Espoossa on yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma kaikille yksiköille, jota yksiköt täydentävät omilla tarkennuksillaan lukuvuosisuunnitelmissa. Opiskeluhuoltosuunnitelman yhtenä liitteenä on Yhdessä vahvaksi yhteisöksi - suunnitelma kiusaamista, väkivaltaa, häirintää ja syrjintää vastaan.

Suunnitelma koskee varhaiskasvatusta, esiopetusta, perusopetusta ja lukiokoulutusta. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää soveltuvin osin myös muissa espoolaisten lasten ja nuorten käyttämissä palveluissa, esimerkiksi perusopetuksen iltapäivätoiminnassa. Tässä suunnitelmassa kuvataan kiusaamisen, väkivallan, häirinnän ja syrjinnän määrittely, ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet näihin puuttumiseksi. Lisäksi kuvataan toimenpiteitä, joilla voidaan tukea kiusattua, ja tehdä yhteistyötä huoltajien, opiskeluhuollon ja muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Suunnitelmassa on linjattu, että jokaisessa koulussa kuvataan toimintatapa kiusaamiseen, väkivaltaan, häirintään ja syrjintään puuttumiseen (Puuttumisen portaat), jotka löytyvät kunkin oppilaitoksen nettisivuilta.

Espoon kouluilla ja oppilaitoksilla on lisäksi opetussuunnitelman liitteenä lakisääteinen suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä. Toimenpiteet perustuvat perusopetus- ja lukiolakiin, jotka mahdollistavat myös määräaikaisen erottamisen vakavissa tai toistuvissa rikkomuksissa. Somekiusaamiseen Espoossa on oppijoiden ja opettajien käytössä Someturva-palvelu. Lisäksi pitkittyneissä ja vakavissa kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa ovat koulujen apuna Aseman lasten K-0 -työntekijät (2 henkilöä) ja jalkautuvat yhteisöohjaajat (2 henkilöä).

Espoossa väkivaltatilanteisiin on varauduttu ja tilanteissa toimimiseen on laadittu kaupunkikohtaisia toimintaohjeita. Työsuojelun Essi-sivuilta on saatavilla kootusti ohjeita ja materiaaleja, joita koulut ja oppilaitokset voivat hyödyntää oman toimintansa suunnittelussa ja tilanteiden ennakoinnissa. Oppilaitokset voivat laatia väkivaltatilanteiden varalle yhteisen pohjan mukaisen työpaikkakohtaisen menettelytapaohjeen, jossa huomioidaan esimerkiksi ennakoivat toimenpiteet, toimintaohjeet ja vastuut.

Oppilaskohtaisesti voidaan yhteistyössä huoltajien kanssa tehdä oppilaskohtainen turvallisuussuunnitelma ja tarvittaessa liittää se osaksi oppilaskohtaisen tuen suunnitelmaa. Työsuojelu on tuottanut oppaan, jossa on kuvattu tyypillisimpiä väkivaltatilanteita ja keinoja niiden hallintaan erityisesti varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Opas on saatavilla https://tarkeissatoissa.fi/katso/opas-vakivaltatilanteiden-hallintaan-varhaiskasvatuksessa-ja-opetuksessa.

Kasvun ja oppimisen toimialan turvallisuustyöryhmä on valmistellut yhtenäisiä toimintaohjeita koulujen turvallisuuskysymyksiin erityisesti toimintakorttien avulla, jotka ovat rehtoreiden käytössä sisäistä ohjeistusta varten. Turvallisuustyöryhmä koostuu kaikkien toimialan alaisisten tulosyksikön edustajista.

Valmistelussa olevassa Espoon hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2026-2029 on painopisteinä mm. turvallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen. Kouluissa ja oppilaitoksissa seurataan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvostavan kohtaamisen, joukkoon kuulumisen tunteen, turvallisuuden tunteen ja turvallisuuden vahvistumisen osalta. Toimenpiteitä näiden tavoitteiden toteutumiseksi suunnitellaan tulosyksiköissä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon etäkahvilassa (esiopetuksen, koulujen ja lukioiden sekä opiskeluhuollon henkilökunnalle) on 22.1.2026 ollut aiheena väkivaltaisesti käyttäytyvät lapset ja nuoret, jossa on ollut saatavissa tietoa lapsen ja nuoren väkivaltaisen käytöksen taustatekijöitä ja ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta ja opiskeluhuollon tuesta sekä väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen ja nuoren kanssa toimimisesta, yhteisön turvallisuuden tukemisesta ja ennakoinnista. Tallenne on henkilökunnan katsottavissa.

Poliisin kanssa tehdään tiiviisti yhteistyötä. Kaikille peruskoulun 7. luokan oppilaille järjestetään vuosittain (lokakuussa) Länsi-Uudenmaan poliisin valistuskonsertti, jossa aiheina mm. rikokset ja päihteet sekä kiusaaminen ja väkivalta. Kasvun ja oppimisen toimialan johtajille järjestetään vuosittain turvallisuusiltapäivä, jonka vetovastuussa on Espoon kaupungin poliisikoordinaattori ja Länsi-Uudenmaan poliisi.

Alle kouluikäisten ja koulun oppilaiden väkivaltaisen käyttäytymisen palvelupolkukuvauksia ollaan valmistelemassa kasvun ja oppimisen toimialan sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) kanssa.

Nykyinen turvallisuustilanne kouluissa

Valtuustoaloitteessa todetaan, että väkivaltaisuus kouluissa on lisääntynyt.

Kouluterveyskyselyssä keväällä 2025 espoolaisten oppilaiden kokema viikoittainen kiusaaminen oli pysynyt jotakuinkin samoissa lukemissa kuin 2023. Vuosiluokilla 4-5 vähintään viikoittaista kiusaamista oli kokenut 9 % oppilaista (2023: 9 %), vuosiluokilla 7-8 kiusaamista vähintään kerran viikossa oli kokenut 7 % oppilaista (2023: 8 %), ja lukion vuosikurssien 1-2 opiskelijoista 2 % (2023: 2 %). Ulkomaalaistaustaiset pojat olivat kokeneet selvästi eniten viikoittaista kiusaamista, vuonna 2025 vuosiluokkien 8-9 pojista 15-16 %.

Kokemus fyysisestä uhasta on hieman laskenut ala- ja yläkoulujen oppilaiden osalta, mutta noussut lukiolaisilta kysyttäessä. Alakoulussa vuosiluokkien 4-5 oppilaista 17 % (2023: 18 %) kertoi kokeneensa fyysistä uhkaa vuoden aikana. Yläkoulun vuosiluokkien 8-9 oppilaista fyysistä uhkaa kertoi kokeneensa 17 % (2023: 19 %). Fyysistä uhkaa kokeneiden lukiolaisten määrä on noussut vuoden 2023 9 %:sta vuonna 2025 12 %:iin. Fyysinen uhka tarkoittaa tilannetta, jossa oppilaalta on varastettu tai yritetty varastaa käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla sillä, tai oppilasta on uhattu vahingoittaa fyysisesti, tai oppilasta on lyöty tai potkittu. Vastaajien kokema fyysinen uhka on voinut tapahtua koulussa tai vapaa-ajalla. Lukiolaisten kohdalla vapaa-ajan merkitys saattaa korostua, koska vuoden 2025 kouluterveyskyselyssä lukiolaisista vain yksi prosentti vastasi kokeneensa koulussa edellä mainittuja eri väkivallan muotoja. Vuoden 2025 pääkaupunkiseudun opiskelijakyselyssä toisen vuosiluokan opiskelijoille 97 prosenttia opiskelijoista koki, että he voivat käydä lukiota turvallisesti.

Henkilökunnan työsuojelulle tekemistä väkivalta- ja uhkatilanneilmoituksista selviää, että henkilökuntaan kohdistuneet väkivaltatilanneilmoitukset ovat olleet selvässä kasvussa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024. Suomenkielisessä perusopetuksessa vuonna 2025 tehtiin 2883 ilmoitusta (2024: 1665 ilmoitusta) ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa 186 ilmoitusta (2024: 99 ilmoitusta). Toisen asteen koulutuksessa ja nuorisopalveluissa määrä on vähentynyt vuonna 2024 tehdyistä 70 ilmoituksesta vuonna 2025 34 ilmoitukseen.

Peruskoulun oppilaan erottaminen

Valtuustoaloitteessa todetaan, että koulusta erottamista edellytetään rangaistuksena väkivallantekijälle ennen järeämpiin toimiin, kuten kouluvaihtoon ryhtymistä. Erottamista käytetään kuitenkin hyvin harvoin, ja jotkut oppilaat voivat kokea koulusta erottamisen jopa palkkiona.

Perusopetuksen oppilaan määräaikaisesta erottamisesta säädetään perusopetuslain 36 § 2 mom., 36 a §, 36 h §:ssä. Oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi, jos rikkomus on vakava tai oppilas jatkaa epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan. Teko tai laiminlyönti on aina yksilöitävä, ja ennen päätöksen tekemistä oppilaalle ja huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräaikaisesta erottamisesta annettavaan päätökseen tulee kirjata toimenpiteet, ja määräaikaisesti erotetulle oppilaalle tulee järjestää opetusta, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Oppilaalle ja oppilaan huoltajalle varataan tilaisuus osallistua suunnitelman laatimiseen. Oppilaalle tulee järjestää tarvittava oppilashuolto.

Oppilaan määräaikaisesta erottamisesta päättää Espoon kaupungin hallintosäännön mukaan koulun johtokunta. Määräaikaisella erottaminen on kurinpidollisista toimenpiteistä vakavin, ja toimenpidettä harkittaessa on otettava huomioon teon laatu, oppilaan ikä ja kehitystaso. Mikäli päätös määräaikaisesta erottamisesta tehdään, voidaan päätös panna täytäntöön ilman lainvoimaa. Tämä edellyttää, että oppilas käyttäytyy niin väkivaltaisesti tai uhkaavasti, että toisen oppilaan tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus on kärsinyt tai vakavasti vaarantunut, ja on olemassa ilmeinen vaara, että väkivaltainen tai uhkaava käyttäytyminen toistuu.

Määräaikaisista erottamisista ei ole tilastoa. Erottamisia ei kuitenkaan tapahdu määrällisesti paljoa, kuten valtuustoaloitteessa todetaan.

Valtuustoaloitteessa esitetyt toimenpiteet

Valvontakamerat kouluissa

Valtuustoaloitteessa todetaan, että valvontakameroiden asentamiseksi kouluihin voisi olla tarvetta.

Espoon ylä- ja yhtenäiskouluissa sekä lukioissa on viime vuosina lisätty toiminnallista (esim. sisäänkäynnit, käytäväalueet, aulat) kameravalvontaa osana kouluväkivallan ehkäisyä ja kiinteistöjen turvallisuuden parantamista. Toiminnalliseen kameravalvontaan käytettiin vuonna 2025 noin 105 000 euroa yhdentoista koulun toiminnallisen kameravalvonnan parantamiseksi. Vuodelle 2026 on varattu korvamerkitty määräraha vastaavan laajuiseen toiminnallisen kameravalvonnan parantamiseen.

Mikäli toiminnallisen kameravalvonnan (sisätilat) rahoitus varmistuu myös vuosille 2027 ja 2028, on kaikissa espoolaisissa ylä- ja yhtenäiskouluissa sekä lukioissa varauduttu kiinteistön ilkivallalta suojaamiseen tarkoitettujen kameroiden lisäksi sisäänkäyntien ja yleisten sisätilojen toiminnalliseen kameravalvontaan. Tavoitteena on vahvistaa koulujen turvallisuutta ja ehkäistä kouluväkivaltaa yhdenvertaisesti kaikissa oppilaitoksissa.

Koulukiusaajan ja/tai väkivallantekijän siirtäminen toiseen kouluun

Valtuustoaloitteessa todetaan, että huoltajien osallistumista kiusaamisen ja/tai väkivaltateon selvittämiseen voisi edesauttaa tieto siitä, että asian selvittelyyn ja keskusteluun osallistumatta jääminen voi johtaa heidän lapsensa siirtämiseen toiseen kouluun. Oppilaan siirtämisestä toiseen kouluun voitaisiin päättää kasvun ja oppimisen lautakunnassa viranhaltijoiden koulunvaihtoesityksestä tilanteessa, jossa vakavaa kouluväkivaltaa ei muutoin saada loppumaan. Ennen oppilaan siirtämistä toiseen kouluun olisi syytä tehdä nopeutetussa järjestyksessä kaikki muu, mitä edellytetään vakavan koulukiusaamisen tai -väkivallan lopettamiseksi.

Perusopetuslain 6 § 2 mom. säädetyn mukaan kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Tällaisena opetuksen järjestämiseen liittyvänä syynä pidetään vakiintuneen oikeuskäytänteen mukaan koulun toiminnan lakkauttamista, kunnan tekemän opetuksen hankkimista koskevan sopimuksen päättymistä tai koulun tulemista käyttökelvottomaksi. Oikeuskirjallisuudessa (mm. Nina Lahtinen 2012: Oppilaan oikeudet ja vanhempien vastuu, s. 82, 88) todetaan lisäksi seuraavaa:

-          Koulun vaihtaminen voi olla tarpeen opetuksen järjestäjän tai oppilaan ja huoltajan mielestä. Lainsäädäntö ei estä koulun vaihtamista, mutta se asettaa rajat opetuksen järjestäjä ehdotuksesta tapahtuvalle koulun vaihtamiselle. - - - luottamuksensuojaan perustuen päätös on pysyvä, ellei päätöksestä käy muuta ilmi.

-          Koulun vaihtaminen voi tulla kyseeseen myös oppilaaseen liittyvän syyn perusteella. Oppilaaseen liittyvänä syynä pidetään tilannetta, jossa oppilaan tarvitsemia tukitoimia ei voida hänelle osoitettu koulussa toteuttaa (esim. erityisluokan puute). Koulun vaihtaminen edellyttää, mikäli mahdollista, yhteisymmärrystä oppilaan huoltajien kanssa ja on pyrittävä löytämään molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Viimekädessä päätösvalta opetuksen järjestäjällä. Huoltajalla oikeus saada riittävä tietoa, miksi ratkaisua esitetään.

-          Valtuustoaloitteessa esitetty vakavaan väkivaltaan syyllistyneen oppilaan siirtäminen toiseen kouluun voi olla edellä selostetuin perustein mahdollinen, ja osaltaan parantaa tilannetta ns. lähettävässä koulussa. Oppilaan siirtäminen toiseen kouluun ei kuitenkaan takaa sitä, että kiusaajan ja/tai väkivallantekijän toiminta uudessa koulussa muuttuisi.

-          Oppilaaksiottoa koskevat päätökset kuuluvat delegointipäätöksessä määritellyille viranhaltijoille (rehtori/koulunjohtaja, aluepäällikkö, jne.)

Rikosilmoituksen tekeminen

Valtuustoaloitteessa todetaan, että väkivaltateon selvittäminen ja väkivallantekijän huoltajien osallistuminen keskusteluun on ajoittain haasteellista, ellei asiassa ole tehty rikosilmoitusta. Valtuustoaloitteessa esitetään, että koulut tulisi ohjeistaa tekemään rikosilmoitus vakavasta fyysisestä väkivallasta kouluissa.

Nykyisen käytännön mukaan rikoksista kouluympäristössä tehdään matalalla kynnyksellä lastensuojeluilmoitus ja saatetaan asia poliisin tutkittavaksi. Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella on erityisesti nuorten rikosten tutkintaan erikoistunut tutkintayksikkö, jossa nuorten tekemät rikokset käsitellään moniviranomaisyhteistyössä (mm. Ankkuri) mahdollisimman nopeasti. Poliisia myös konsultoidaan tarvittaessa tapauksiin liittyen.

Tiedon hankkiminen hyvistä käytänteistä ja onnistumisista

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Espoo hankkii tietoa hyvistä käytänteistä ja onnistumisista muualta Suomesta sekä muualta Euroopasta.

Espoon kaupunki osallistuu aktiivisesti erilaisiin verkostoihin ja koulutuksiin, joiden kautta saamme tietoa sekä kotimaisista että eurooppalaisista hyvistä käytänteistä. Mallien suora käyttöönotto on kuitenkin harvoin mahdollista erilaisen toimintaympäristön takia. Kaupungin sisäinen osaamisenjakaminen ja jatkuva kehittämistyö esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) kanssa on tärkeää tarkoituksenmukaisten toimintatapojen varmistamiseksi. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi