Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 09.10.2025/Pykälä 131

Asianumero 3534/11.01.00/2025

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 09.10.2025 § 131

§ 131

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Lupahakemuksen tiedot

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (myöhemmin ESAVI) on pyytänyt 9.9.2025 lausuntoa Espoon ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (myöhemmin HSY) lupahakemukseen vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen ympäristöluvan muuttamisesta ja toiminnan aloitusluvasta (ESAVI/24404/2025, oheismateriaali 1). Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 16.10.2025.

HSY (y-tunnus: 2274241-9) hakee lupaa voimassa olevan vaarallisen jätteen loppusijoitusalueen ympäristöluvan nro 90/2018/1 muuttamiselle. Muutokset koskevat loppusijoitusrakenteen tilavuutta, loppusijoitusalueen suotoveden liukoisen kloridin raja-arvon määräaikaisen korotuksen muuttamista pysyväksi ja toimintaa koskevaa vakuutta.

Kyseinen vaarallisen jätteen loppusijoitusalue sijaitsee HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa osoitteessa Ämmässuontie 8, 02820 Espoo. Loppusijoitusalueen varsinainen kiinteistö 257-445-8-11 sijaitsee Kirkkonummen puolella kuntarajaa Ämmässuon alueella.

Toiminnan kuvaus

Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueelle loppusijoitetaan vaarallisiksi luokiteltuja voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa muodostuvia jätteitä sekä jätteiden poltossa tai pyrolyysissä muodostuvia jätteitä, pääasiassa tuhkia. Tuhka stabiloidaan ja loppusijoitetaan niin sanottuihin tuhkasoluihin T1-T4, joista T1 on jo täysi, T2 käytössä ja T3-T4 rakentamatta. Tuhkasolut ovat osin kallioon louhittuja tai siihen rajoittuvia lokeromaisia rakenteita. Loppusijoitussolun T2 päälle on asennettu sääsuojakatos loppusijoitustäytön ajaksi.

Haetut muutokset

Tuhkasolun T2 tilavuuden muutos

HSY esittää hakemuksessaan tuhkasolun T2 enimmäistilavuuden muutosta, sillä valmistunut solu T2 on huomattavasti pienempi kuin voimassa olevan ympäristöluvan nykyinen lupamääräys sallisi. Luvan muutoksella vähennetään suurinta sallittua tuhkasolun T2 tilavuutta noin puoleen alkuperäisesti sallitusta tilavuudesta. Nykyisen lupamääräyksen mukaan solujen tilavuus saa olla soluissa T2–T4 yhteensä enintään
90 000–120 000 m3/solu, ja haettavien muutosten myötä määräyksen muotoilu olisi T2 yhteensä enintään noin 45 000 m3 ja loppusijoitussolut T3–T4 yhteensä enintään 90 000–120 000 m3/solu.

Tuhkasolujen suotoveden kloridipitoisuuden raja-arvo

HSY esittää vaarallisen jätteen kaatopaikalle hyväksyttävän jätteen kloridin liukoiselle pitoisuudelle suotovesissä asetetun raja-arvon korottamista kolminkertaiseksi. Määräykseen haetaan muutosta määräajan poistamiseksi, jotta stabiloitujen voimalaitoksissa ja muissa polttolaitoksissa muodostuvien jätteiden sekä jätteiden poltossa tai pyrolyysissä muodostuvien jätteiden kloridin liukoisen pitoisuuden raja-arvo olisi toistaiseksi voimassa olevassa ympäristöluvassa pysyvästi kolminkertainen. Pitoisuus on nykyisellään hyväksytty kolminkertaisena 1.6.2026 saakka. Kloridipitoisuuden raja-arvo on lähtökohtaisesti 25 000 mg/kg ja kolminkertaistettuna 75 000 mg/kg.

Tuhkasolusta T1 on muodostunut suotovesiä noin 2-5 l/vrk eli noin 2 m3/a ja suotovedet johdetaan jätevesiviemäriin. Vertailun vuoksi Itämeren kloridipitoisuus on Suomen lähivesillä alle 4000 mg/kg, eli vuotuinen päästö vastaa enimmillään noin 38 m3 merivesipäästöä viemäriin vuodessa. Vuosien 2014–2024 perus- ja vastaavuustestauksissa tuhkasolun T1 suotovesien kloridin liukoisuus on vaihdellut välillä 38 868–60 000 mg/kg. Tuhkasolun T1 pinta-ala on noin 0,4 ha, ja tuhkasolun T2 niin ikään n. 0,4 ha, joten muodostuvien suotovesien määrän oletetaan olevan samansuuruinen solun T2 osalta. Tuhkasolujen pohjarakenteet eroavat siten, että tuhkasolussa T2 on tiivisrakenteiden alapuolella ylimääräinen rakennekerros, josta kaatopaikan pohjan tiivisrakenteen läpi mahdollisesti suotautuneita vesiä voidaan tarvittaessa tarkkailla.

Suotovesien muodostusta, määrää, käsittelyä ja ympäristövaikutuksia on kuvattu tarkemmin oheismateriaalissa 2.

ESAVI:n lausuntopyyntö on osoitettu myös HSY Vesihuollolle, joka myös arvioi voiko se hyväksyä kyseisen päästön jätevesiviemäristöön.

Vakuus

HSY esittää tuhkasolun T2 vakuuden alentamista sen loppusijoitustilavuuden alentumasta johtuen. Tuhkasolun T1 tilavuus on 41 200 m3 ja sen vakuus 223 000 euroa. Muutoksen jälkeen tilavuudeltaan noin 45 000 m3 vetoisen tuhkasolun T2 vakuus olisi 251 000 euroa nykyisen noin 558 000 euron sijaan. HSY esittää myös jätteiden varastoinnin ennen loppusijoitusta sekä jälkihoidon ja -tarkkailun toteuttamisen vakuuksien kasvattamista yhteensä noin 57 000 eurolla. Solujen T3 ja T4 vakuuksiin ei esitetä muutoksia.

Päästöt ja ympäristöhaitat

Esitetyillä ympäristöluvan määräysten muutoksilla ei ole vaikutusta päästöihin, jos tarkkailu ja toiminnan rakenteet toteutuvat ympäristöluvan mukaisesti.

Haettavalla muutoksella ei ole vaikutusta syntyvien suotovesien määrään eikä luonnonvesistöihin tai pohjavesiin kohdistuviin päästöihin. Vaarallisen jätteen loppusijoitusalueella muodostuu puhtaita hulevesiä sekä kuormitteisia vesiä, eli vaarallisen jätteen kanssa kosketuksissa olleita vesiä, jotka käsittävät loppusijoitussoluissa muodostuvat suotovedet sekä vaarallisen jätteen esikäsittelyalueella muodostuvat kuormitteiset hulevedet. Puhtaat hulevedet pidetään erillään kuormitteisista vesistä ja johdetaan maastoon. Kuormitteiset hulevedet ja loppusijoitusalueen suotovedet kerätään talteen ja johdetaan tasausaltaiden kautta Blominmäen jätevedenpuhdistamolle. Kuormitteisia vesiä tarkkaillaan Ämmässuo–Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevedenpuhdistamon kautta mereen päätyvien kloridipitoisten suotovesien vaikutus ympäristöön on merkityksetön.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi