Asianumero 1556/11.01.00/2025

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 18.09.2025 § 122

§ 122

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Käsittely 

Esittelijän kokouksessa tekemät muutoksen on huomioitu pöytäkirjassa.

Lehtonen teki Rummukaisen kannattamana keskustelun aikana esityksen asian jättämisestä pöydälle.

Koska keskustelun aikana tehtyä esitystä asian jättämisestä pöydälle oli vastustettu, siitä oli äänestettävä. Äänestyksessä he, jotka kannattivat asian käsittelyn jatkamista, äänestivät jaa ja he, jotka Lehtosen esitystä äänestivät ei.

Äänestyksessä ympäristö- ja rakennuslautakunta kymmenellä (10) äänellä kolmea (3) vastaan päätti jatkaa asian käsittelyä. Äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Lehtonen teki Rummukaisen kannattamana seuraavanlaisen esityksen ” Pöly- ym metelihaittojen takia liikenne alueelle tulee ohjata Turunväylänkautta”

Yli-Pelkonen teki Lehtosen kannattamana seuraavanlaisen esityksen ” Lisätään loppuun: Ympäristö- ja rakennuslautakunta edellyttää, että lupahakemusta täydennetään ja lupaehtoja tiukennetaan seuraavasti ennen asian ratkaisemista:

1. Vesistö- ja pohjavesivaikutusten arviointi: Hakemusta tulee täydentää siten, että vesistövaikutusten yhteisvaikutukset arvioidaan koko Kulmakorpi–Ämmässuo-alueen muiden toimintojen kanssa. Lupaehtoihin on sisällytettävä automaattinen, jatkuvatoiminen vesien yhteistarkkailu, erityisesti Ämmässuonpuron ja Peringinojan osalta, sekä selkeät päästörajat (mm. typpi, fosfori, raskasmetallit, kiintoaine, happamuus). Biosuodatusaltaan ja muiden vesienkäsittelyratkaisujen tehokkuus on osoitettava ennen toiminnan aloittamista.

2. Meluntorjunta ja yhteisvaikutukset: Meluselvitystä on täydennettävä huomioimaan kaikki alueen nykyiset ja suunnitellut melulähteet (myös Högberget, ampumairata, muut kaatopaikat) sekä melun vaikutukset maakunnalliseen ekologiseen yhteyteen, virkistysalueisiin ja Fagerängin hevostallin toimintaan. Meluntorjuntatoimenpiteet on esitettävä vaiheittain ja niiden riittävyys osoitettava erityisesti tilanteissa, joissa useat toiminnot ovat käynnissä samanaikaisesti.

3. Läjitettävien massojen laatu ja määrä: Lupahakemuksessa ja -ehdoissa on määriteltävä selkeästi eri massalajien (esim. hapan sulfaattimaa, ruoppausmassat, stabiloidut maat) enimmäismäärät sekä vastaanottoalueen maantieteellinen rajaus. Erityisesti happamien maiden ja stabiloitujen maiden vastaanottoa on rajoitettava ja perusteltava Espoon todellisella tarpeella.

4. YVA:n ajantasaistaminen: Kulmakorven alueen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on päivitettävä vastaamaan nykyisiä toimintatapoja, kierrätysratkaisuja ja massojen synnyn ehkäisyä ennen ympäristöluvan myöntämistä.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että sen aikana on tehty kaksi kannatettua lisäysesitystä. Koska molempia esityksiä oli keskustelun aikana myös vastustettu, oli niistä äänestettävä.

Ensin äänestettiin Lehtosen lisäysesityksestä. Äänestyksessä he, jotka kannattivat esittelijän pohjaesitystä, äänestivät jaa ja he, jotka kannattivat Lehtosen esitystä, äänestivät ei.

Äänestyksessä ympäristö- ja rakennuslautakunta kahdeksalla (8) äänellä neljää (4) vastaan, yhden ollessa poissa, päätti hylätä Lehtosen lisäysesityksen. Äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Tämän jälkeen äänestettiin Yli-Pelkosen lisäysesityksestä. Äänestyksessä he, jotka kannattivat esittelijän pohjaesitystä, äänestivät jaa ja he, jotka kannattivat Yli-Pelkosen esitystä, äänestivät ei.

Äänestyksessä ympäristö- ja rakennuslautakunta yhdeksällä (9) äänellä kolmea (3) vastaan, yhden ollessa poissa, päätti hyväksyä Yli-Pelkosen lisäysesityksen. Äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

  Taustaa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on pyytänyt eri viranomaisilta lausuntoa Espoon kaupungin Lankasuon maankaatopaikan ympäristölupahakemuksesta ja toiminnan aloittamislupahakemuksesta. Lankasuo sijaitsee Kolmperässä Espoon kaupungin omistamalla kiinteistöllä Kartanonmetsä RN:o 49-408-1-415 osoitteessa Kulmakorventie 11, 02820 Espoo. Lankasuon alueen sijaintikartta Espoossa on oheismateriaalina.

Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu 21.07.2025 – 27.08.2025. AVI pyysi lausuntoa 27.8.2025 mennessä, lisäaikaa lausunnon antamiseen on saatu 30.9.2025 asti.

Hakemusasiakirjat pidetään nähtävillä aluehallintovirastojen verkkosivuilla osoitteessa https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/3115627. Osa asiakirjoista aukeaa vasta vahvan tunnistautumisen jälkeen.

Kulmakorven alue on Espoon kaupungin omistuksessa, ja se on suunniteltu maa-ainesten ottoalueeksi ja sen jälkeiseksi maankaatopaikka-alueeksi. Espoon Kulmakorven louhintaan ja maanläjitykseen liittyen on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) vuonna 2009. Arviointi koski pinta-alaltaan 207 hehtaarin suuruista aluetta, ja siihen kuuluivat osana Takapellon ja Lankasuon alueet. YVA-menettelyssä päädyttiin keskitettyyn ratkaisuun, jossa lähtökohtana on Kulmakorven alueen syventäminen louhimalla ja näin puhtaiden ylijäämämassojen läjitystilavuuden lisääminen. Ilmaston kannalta parasta on loppusijoittaa maa- ja kiviainekset mahdollisimman lähelle niiden ottopaikkaa. YVA:n mukaan tarkemmat toimintojen tiedot ja yksityiskohtaiset seurantajärjestelyt määritellään lupahakemusten yhteydessä. Näin on käytännössä menetelty. Arvion mukaan läjitystoiminta Kulmakorven alueella kestäisi lähes 100 vuotta.

Ympäristölupahakemuksen sisältö

Sijainti

Maankaatopaikka-alueen ympäristöön sijoittuu myös muuta kiviaines- ja maankaatopaikkatoimintaa sekä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella on kaupungin ensimmäinen Ämmässuontien maankaatopaikka, jossa maanläjitys on jo päättynyt. Kulmakorvessa on seuraavaksi käyttöön otettuja maankaatopaikkoja, Kalliosuo ja Kulmakorpi, jotka sijaitsevat Lankasuon pohjoispuolella ja joilla läjitys on myös päättynyt. Takapellon maanläjitysalue on Lankasuon itäpuolella, ja siellä maanläjitys on menossa nykyisin alueen eteläosassa, pohjoispuoli on jo täynnä. Tarkempi Lankasuon sijainti ja lähialueen toiminnot on esitetty kuvassa 1.
 

Kuva 1. Lankasuon alue kartassa on rajattu punaisella. Kartassa näkyvät myös muut toiminnot Kulmakorvessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kulmakorven alueen länsipuolella.

Maa-ainesten otto ja maankaatopaikkatoiminta

Aiemmat luvat Kulmakorvessa

Kulmakorven alueelle on myönnetty aiemmin useita maa-ainesten ottolupia ja maankaatopaikkalupia. Puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoitustoimintaa on harjoitettu Ämmässuon-Kulmakorven alueen eri osa-alueilla jo pitkään. Käytännössä ensin kalliota räjäytetty ja sitä on louhittu syvemmälle. Näin muodostuneita maanpinnan alapuolelle ulottuvia alueita on täytetty muualta tuoduilla maa-aineksilla. Näin on toimittu esimerkiksi Kulmakorven ja Kalliosuon maankaatopaikoilla. Tuloksena on maanpinnan yläpuolelle kohoavia mäkiä, joita on osaksi maisemoitu ja osaksi sinne on tullut luontaista kasvillisuutta.

Nykyisin Takapellon alueella on voimassa ympäristölautakunnan 22.10.2015 Rudus Oy:lle myöntämä ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen sekä ylijäämälouheen murskaukseen. Maa-aineslupa on voimassa yleensä 10 vuotta. Nykyinen maa-aineslupa umpeutuu 14.10.2025. Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunta on 20.3.2025 myöntänyt Rudus Oy:lle uuden maa-ainesluvan alueen louhintoihin. Tämä lupa on voimassa 15.10.2025 - 31.12.2028. Rudus Oy:n louhinta ja murskaus on menossa Takapellon alueen lounaisessa osassa, joka rajoittuu Lankasuon alueeseen.

Espoon ympäristölautakunta on 26.8.2020 myöntänyt Espoon kaupunkitekniikan keskukselle maa-aines- ja ympäristöluvan kallion louhintaan ja kivenmurskaukseen sekä muualta tuotavan louheen vastaanottoon ja murskaukseen Lankasuon alueella. Lupapäätös on oheismateriaalina. Lankasuon alue on nykytilassaan jo osin muokattua ja alueelta on kaadettu puustoa. Maa-ainesten ottoa ei ole vielä aloitettu.

Näiden lisäksi voimassa on AVI:n 14.7.2011 koko Takapellon alueelle myöntämä ympäristölupa maankaatopaikkatoimintaan. AVI on isojen maanläjitysalueiden lupaviranomainen ja valvoja Espoon alueella on Uudenmaan ELY-keskus.

Lankasuon maankaatopaikkalupahakemuksen mukainen toiminta

Espoon kaupunkitekniikan keskus hakee AVI:lta ympäristölupaa maankaatopaikalle eli puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoitukselle ja välivarastoinnille Lankasuon alueelle. Hakemuksen mukaista toimintaa on tarkoitus harjoittaa samanaikaisesti alueella tehtävän kiviaineksen ottamisen ja murskauksen kanssa. Kiviaineksen ottaminen tehdään ensin ja ylijäämämaita sijoitetaan samalle alueelle myöhemmin, kun kiviaineksen ottaminen on siirtynyt eteenpäin toisaalle.

Maankaatopaikan ympäristölupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Maankaatopaikan kokonaispinta-ala on noin 43 ha. Sinne on tarkoitus loppusijoittaa puhtaita ylijäämämaita yhteensä noin 20 miljoonaa m3rtd (todellinen rakennetilavuus). Ympäristölupaa haetaan enintään 2 miljoonan m3rtd vuotuiselle vastaanotto- ja loppusijoitusmäärälle. Suurta vuotuista vastaanottomäärää haetaan, koska varaudutaan poikkeuksellisen suuriin yksittäisiin rakennushankkeisiin. Välivarastoitavien maiden määrä on enintään 100 000 m3rtd. Ympäristölupa-alue on kokonaispinta-alaltaan 53,6 ha. Ympäristölupa-alue sisältää maanläjitysalueen lisäksi tukitoiminta-alueet ja vesienkäsittelyn selkeytysaltaat.

Espoon kaupungilla on tarve maanrakennuksessa syntyvien materiaalien loppusijoitukselle, mikä johtuu muun muassa Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan mukaisten uusien aluerakennuskohteiden rakentamisesta. Lisäksi Espoon kaupungin alueella on käynnissä mittavia rakennushankkeita, kuten Espoon kaupunkirata ja datakeskushanke. Yleiskaavassa Lankasuon hankealue on merkitty erityisalueeksi (E), joka mahdollistaa erilaisten kiertotalouden toimintojen kuten maa-ainesten ja massojen hallinnan toimintojen sijoittumisen alueelle.

Lankasuon maankaatopaikkaa hyödynnetään pääosin Espoosta, mutta myös muualta pääkaupunkiseudulta ja sen ulkopuolisilta alueilta tuotavien puhtaiden hyötykäyttöön kelpaamattomien maa-ainesmassojen loppusijoituksen osalta, sillä puhtaiden maa- ja kiviainesjätteiden maankaatopaikkoja on rajoitetusti Etelä-Suomessa.

Maankaatopaikalle on tarkoitus loppusijoittaa pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia, ruoppausmassoja ja ratapenkereiden päällysteitä, jotka eivät sisällä vaarallisia aineita, hapanta sulfaattimaata sisältävää maa-ainesta, haitallisten vieraskasvilajien osia sisältävää maa-ainesta sekä sideainetuotteilla stabiloituja maita. Täyttömäki on leveimmillään noin 700 m ja nousee enimmillään noin 55 m ympäröivää maastoa korkeammalle.

Toimintaa harjoitettaisiin maanantaista perjantaihin klo 7–21, pois lukien yleiset juhlapäivät. Maankaatopaikalle suuntautuvan liikenteen arvioidaan olevan suurimmalla vastaanottomäärällä noin 800 ajoneuvoa/vrk.

Samalla haetaan lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska toiminnasta ei aiheudu peruuttamatonta ympäristöhaittaa eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Lähiympäristö

Lähimmät asuinrakennukset ovat yli 800 m etäisyydellä lounaassa Fagerängissä ja kaakossa Forsbackassa. Vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja on myös hankealueen eteläpuolella Halujärven alueella ja koillisessa Mustanpurontien alueella. Nämä alueet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä hankealueelta. Kartta lähiasutuksen ja herkkien luontokohteiden sijainnista on oheismateriaalina.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja alueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai muita ympäristövaikutuksille herkkiä kohteita. Lähin suojelualue on Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue, joka sijaitsee ottamisalueen koillispuolella lähimmillään noin 850 m etäisyydellä. Suojelualueen keskellä on Kakarlampi, joka on noin hehtaarin suuruinen, lähes luonnontilaisena säilynyt erämaamainen lampi. Lankasuo ei sijaitse lammen valuma-alueella.

Kvarnträskin luonnonsuojelualue sijaitsee Lankasuon kaakkoispuolella yli 1,3 km etäisyydellä. Nuuksion Natura-alue koostuu useasta osa-alueesta, joista lähinnä Lankasuota sijaitseva osa-alue sijaitsee koillisessa yli 3,5 km etäisyydellä.

Lankasuon itäpuolella lähimmillään noin 300 m etäisyydellä sijaitsee Svartbäckträsketin niitty, joka on perinneympäristökohde. Niityllä on aiemmin todettu vuonna 2003 kirjoverkkoperhonen, joka on erityisesti suojeltava laji. Kirjoverkkoperhosta ei ole sen jälkeen tavattu vuosiin. Niitty on kuitenkin muutoin edustava perinneympäristökohde, jolla on niittylajistoa sekä runsas perhoslajisto.  

Toiminnasta aiheutuvat päästöt

Toiminnasta aiheutuu melua ja pölyä. Meluvaikutuksia on arvioitu mallintamalla. Lankasuon maankaatopaikan ja Lankasuon louhinnan ja murskauksen tilanteissa kaikkien asuinrakennusten kohdalla alitetaan 55 dB päiväajan raja-arvo ja kaikkien lomarakennusten kohdalla alitetaan 45 dB päiväajan raja-arvo.

Hakemukseen liitetyssä meluselvityksessä on tarkasteltu hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvan melun lisäksi myös yhteisvaikutuksia alueen muiden toimintojen kanssa. Mallilaskennan mukainen kokonaismelu kuvaa tilannetta, missä kaikki kokonaismelumallinnuksessa mukana olevat äänilähteet ovat yhtä aikaa toiminnassa ja samaan aikaan vallitsee äänen leviämiselle otollinen tuulensuunta loma-asuntoja kohti. Kokonaismelutilanteissa asuinrakennusten osalta melun raja-arvo 55 dB alitetaan. Asuinrakennukset Fageräng ja Forsbackantie ovat enimmillään noin 50 dB päiväajan kokonaismelutasossa. Muutama loma-asunto Halujärven länsirannalla ja yksi loma-asunto Forsbackantien varressa on 45–46 dB päiväajan kokonaismelussa. Tulos on laskentatarkkuuden rajoissa päiväohjearvon 45 dB tasalla.

Pölyä aiheutuu erityisesti liikenteestä. Läjitystoiminnasta ei ole arvioitu aiheutuvan merkittävää pölyämistä, sillä käsiteltävä aines on pääosin kosteaa. Pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla ja suolaamalla.

Alueella syntyvät hulevedet ohjataan selkeytysaltaisiin ennen niiden johtamista joko Ämmässuonpuroon tai Peringinojaan johtaviin ojiin. Maankaatopaikalle on suunniteltu kaksi vesien selkeytysallasta, joista toinen sijaitsee alueen itäreunalla ja toinen alueen länsireunalla. Happamien sulfaattimaiden käsittely toteutetaan siten, että happamien suoto- ja hulevesien muodostuminen voidaan estää. Tarvittaessa vesiä voidaan neutraloida. Maankaatopaikalta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan esitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma liitetään osaksi laajempaa olemassa olevaa Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa. Toiminnasta laaditaan vuosittainen yhteenvetoraportti, joka toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Vakuudet

Ennen maankaatopaikkatoiminnan loppumista laaditaan maisemointisuunnitelma, jonka mukaisesti suoritetaan maankaatopaikan sulkeminen ja maisemointi. Kaupunkitekniikan keskus esittää maisemoinnin vakuuden määräksi Lankasuon maankaatopaikalle 200 000 euroa. Jälkitarkkailun vakuudeksi esitetään 50 000 euroa. Koska kyseessä on maankaatopaikka, jonne voidaan sijoittaa puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä, esitetään 10 vuoden jälkitarkkailua riittäväksi.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi