Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto
Pöytäkirja 01.09.2025/Pykälä 20

Lausunnon antaminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2028

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2026─2028 seuraavan lausunnon:

1. Pääkaupunkiseutuyhteiset omistajaohjaustavoitteet

Espoon kaupunki edellyttää, että HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on pääkaupunkiseudun omistajaohjausten yhteistyössä valmistelemat, HSL:ää koskevat tavoitteet (PKS-tavoitteet).

HSL:lle vuodelle 2026 määritetyt PKS-tavoitteet ovat:
- Tuottavuuden parantaminen ja talouden tasapaino
- Jäsenkuntien vuotuinen subventio-osuus tarkastelukauden loppuun mennessä enintään 55 % seudullisista kokonaiskustannuksista ja kuntayhtymän strategia laaditaan tämän mukaisesti, jonka lisäksi Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kuntakohtaisen subvention tavoite on pitkällä aikavälillä 45–55 %
- Joukkoliikenteen CO2-päästöjen pienentäminen sekä asiakastyytyväisyyden ja kulkutapaosuuden kasvattaminen

Tavoitteiden yhteyteen kirjattu omistajalinjaus: kuntayhtymän talousarviovalmistelussa otetaan huomioon peruspääomalle maksettava 1,5 % korvaus.

2. Kestävä ja tasapainoinen talous

Ennusteen mukaan vuoden 2025 lopussa Espoon osuus HSL:lle kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä on 7,9 milj. euroa, joka esitetään käytettäväksi vähentämään talousarviovuoden 2026 laskutettavia kuntaosuuksia. Ennusteen mukaan jäsenkuntien keskimääräinen subventiotaso on taloussuunnitelmakauden 2026-2028 lopussa omistajaohjaustavoitteen mukainen 55 %, mutta Espoon kuntakohtaisen subventio-osuuden ennustetaan vuosina 2026 - 2028 olevan 64,8 – 66,1 %, mikä on PKS-tavoitteissa määriteltyä pitkän aikavälin tavoitetasoa (45 - 55 %) huomattavasti korkeampi.

Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää varauksen peruspääoman korkojen maksamiseen, joka on pääkaupunkiseudun yhdessä valmisteleman omistajalinjauksen mukainen.

HSL tuo esille alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa, että suurin epävarmuus liittyy joukkoliikenteen matkustuksen palautumiseen työmaiden jälkeen pääkaupunkiseudulla, ja erityisesti esiin tuotu junatien katko vuonna 2027, josta johtuvat kustannukset ja lipputulomenetykset on arvioitu huomattaviksi. Espoon kaupungin näkemyksen mukaan uusien ja olemassa olevien lipputuotteiden kehittäminen siten, että ne ovat taloudellisesti kannattavia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia sekä joustavien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä matkustamisen palautumiseen sekä potentiaalisten uusien matkustajien saamiseksi palveluiden piiriin.

Palveluita kehitettäessä tulee muistaa myös palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus, joka ei kaikilta osin toteudu pelkillä digitaalisilla palveluilla. Lipputuotteita kehitettäessä tulee myös huomioida kaikki kasvavan Espoon käyttäjäryhmät, kuten lapset ja kansainväliset opiskelijat, joilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista. Tulee muistaa, että joukkoliikenne on peruspalvelu, jonka käyttämisen tulee olla kaikille mahdollista ja yksinkertaista. Kaupunki on myös useiden yleisötapahtumien alusta. Suuria tapahtumia järjestäessä on olennaista, että tapahtumajärjestäjä pystyy halutessaan tarjoamaan osallistujille joukkoliikennelipun joustavasti ja mieluiten digitaalisesti. Espoon kaupunki tekee tämän asian edistämiseksi mielellään yhteistyötä HSL:n kanssa.

Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa yritysmyynnin osalta tavoitellaan 50 % myynnin kasvua vuonna 2026, mikä tarkoittaa 100 miljoonan euron myyntitavoitetta. Espoon kaupunki näkee tavoitteen hyvin kunnianhimoisena, mutta mahdollisesti toteutuessaan positiivisena.

3. HSL:n esittämät kysymykset jäsenkunnille

Kysymys 1. TTS-materiaaleissa on kuvattu kysyntäennusteet 3 %:n, 4,7 %:n ja 6,4 %:n hinnankorotusten vaikutuksille nousuihin ja lipputuloihin sekä kuntasubventioihin. HSL:n hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettia toteutettavaksi 6,4 %:n korotuksella. Kannatatteko ehdotettua hinnankorotusta vai jotakin muuta vaihtoehtoa?

Espoon kaupunki tukee HSL:n hallituksen ehdotusta toteutettavasta korotuksesta ja samalla toteaa, että ensisijaisesti tulee aina tutkia, kuinka joukkoliikennettä voidaan järjestää kustannustehokkaasti HSL:n omaa toimintaa kehittämällä ja miten toisaalta palvelutarpeeseen voidaan tarkoituksenmukaisesti vastata. Espoon kaupungin näkemyksen mukaan HSL:n tulee huomioida lipputuotevalikoimassaan nykyistä paremmin liikkumisen väheneminen ja muuttuminen epäsäännöllisemmäksi, jotta lipputulokertymiä saadaan vahvistettua. Nykyisellään parannustoimenpiteet kohdistuvat edelleen pääosin säännöllisiin joukkoliikenteen käyttäjiin. Lisää panostusta tarvittaisiin lyhyiden matkojen lipputuotteiden kehittämiseen. Erilaiset lipputulokokeilut ovat kannatettavia, mutta ne tulee suunnitella tarkasti ja olla kestoltaan tarpeeksi pitkiä, jotta niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.

Kysymys 2. 57 % kokonaissubventio edellyttää hinnankorotusten lisäksi myös tarjonnan leikkauksia 5,0 milj. eurolla. Miltä alueeltaan tai minkä tyyppisistä palveluista (lähibussit, yöliikenne, koululaislinjat) kunta on valmis karsimaan joukkoliikenteen palvelua, jotta 57 %:n kokonaissubventioon päästään?

Joukkoliikenteen kustannustehokkuutta lisäävät sopeutustoimet ovat tarpeen. Espoon joukkoliikennepalvelujen kustannustehokkuustarkastelua on kohdan 2. osalta jo tehty. Syksyllä 2025 tulevat voimaan Pohjois-Espoon linjaston muutokset, jotka laskevat Espoon operointikustannuksia noin 1 miljoonan euron verran vuodessa. Suhteessa kysymyksessä esitettyyn 5 miljoonan euron sopeutustavoitteeseen on siis syytä huomioida, että Espoossa niistä on jo toimeenpanossa merkittävä osuus. Ensisijaisesti sopeutustavoitteen saavuttamiseksi tulisi ratkaista, kuinka joukkoliikennettä voidaan järjestää kustannustehokkaammin ja miten joukkoliikenteen piiriin saadaan enemmän matkustajia.

Kysymys 3. Infrakorvausmallista aiheutuu edellisten vuosien tapaan merkittäviä kustannuspaineita lippujen hintoihin. Miten kunnat näkevät tulevaisuudessa lippujen hintojen ja kuntaosuuksien kehitystavoitteiden tasapainon? Kysymys 4. Millä aikataululla kunta on valmis jatkamaan yhteistä keskustelua ja löytämään ratkaisun infrakorvausjärjestelmän aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi? Jos ratkaisua ei saavuteta ajoissa, mitä suunniteltuja investointeja joukkoliikenneinfraansa kunta on valmis lykkäämään myöhemmäksi?

Espoon kaupunki on lausunut tavoitteistaan kohtiin 3 ja 4 jo edellisten vuosien lausunnoissaan. Espoon kaupunki on edelleen sitä mieltä, että infrakorvausjärjestelmä on tarpeellinen tasaamaan kuntien joukkoliikenteen investointikustannuksia käytön suhteessa. Infrakorvausjärjestelmä perustuu jäsenkuntien ja HSL:n välillä solmittuihin sopimuksiin, eikä se näin ollen ole toiminta- ja taloussuunnitelman lausunnossa käsiteltävä asia. Infrakorvausjärjestelmän kehittämistä tulee käsitellä osana HSL:n toiminnan pitkän aikavälin suunnittelua esimerkiksi jäsenkuntien välisissä keskusteluissa. Tämän vuoksi omistajakunnat ovat käynnistäneet keskustelut yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi.

Infrakorvausjärjestelmä on kaupunkien yhdessä sopima järjestelmä. Infrakorvausjärjestelmä toteutetaan HSL:n kautta. Kyse ei siis ole siitä, mikä merkitys on vain yhdelle kaupungille, vaan infrakorvausjärjestelmä tukee koko seutua hyödyttävien investointien mahdollistamista siten, että investointi ei tule vain yhden kunnan maksettavaksi. Mikäli jäsenkunnat eivät näitä investointeja tekisi, johtaisi se tilanteeseen, jossa HSL ei todennäköisesti saavuttaisi ilmasto- ja matkustajatavoitteitaan. Infrahankkeiden toteutusaikataulut ovat kuitenkin jatkossakin HSL:n taloudesta erillinen asia ja niiden toteuttaminen riippuu kaupunkien muista tavoitteista eli pääasiassa maankäytön kehittämisestä.

Kysymys 5. Omistajat ovat toivoneet panostusta tarkastustoiminnan lisäämiseen. Tarkastajien määrän lisääminen kuitenkin heikentää HSL:n sisäistä kustannustehokkuutta, jota mitataan suhteessa kokonaiskustannuksiin ja tähän ei olla nyt varauduttu TTS:ssä. Ovatko kunnat kuitenkin valmiita lisäämään tarkastajien määrää, siten että lisäämme n. 20 tarkastajaa ja täytämme avoimet virat?

Espoon kaupunki näkee matkalippujen tarkastuksen olevan yksi merkittävä keino ennaltaehkäistä liputta matkustamista. Espoon kaupunki näkee tarkastustoiminnan riittävän resursoinnin tärkeänä merkittävien lipputulomenetysten minimoimiseksi ja liikennevälineissä koetun turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Ensisijaisesti kustannukset tarkastajien lisäämiseen tulee löytää muuta HSL:n toimintaa sopeuttamalla ja karsimalla esimerkiksi muita uusia rekrytointeja. Pidemmän aikavälin ratkaisuna HSL:n tulee selvittää myös muita vaihtoehtoisia ja tehokkaita kulunvalvonnallisia keinoja liputta matkustamisen estämiseksi, kuten automaation lisäämistä lippujen voimassaolon validointiin.

Kysymys 6. Tunnistavatko kunnat alueita tai yhteysvälejä, joilla automaattiliikennettä voisi pilotoida hakien uudenlaisia rahoitusratkaisuja (esim. kumppanuuksien kautta)?

Espoon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä automaattiseen liikenteeseen liittyviä hankkeita. Aikaisempina vuosina automaattista joukkoliikennettä on pilotoitu eri kohteissa, mutta koska kokeilut ovat olleet pieniä ja lyhytaikaisia, ei automaattisen joukkoliikenteen hyötyjä, kuten kustannustehokkuutta ja palvelun parantumista ole saatu ulosmitattua. Espoon kaupunki tekee mielellään HSL:n kanssa yhteistyötä tulevissa kokeiluissa, kunhan automaattinen joukkoliikenne kytkeytyy olemassa olevaan joukkoliikennejärjestelmään ml. reittiopas ja maksujärjestelmä. Kokeilujen rahoitus tulee tiukassa taloustilanteessa löytyä kuntien ja HSL:n budjetin ulkopuolelta.

4. Kestävän liikkumisen tavoitteet

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2024 Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan, jossa todetaan, että liikenteen päästöjä vähennetään sekä kestävien kulkutapojen osuutta lisäämällä että siirtymällä fossiilisista käyttövoimista fossiilittomiin. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisellä on tässä tärkeä merkitys, mutta Espoon kaupunki ei näe tarpeelliseksi asettaa vastakkain kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksia vaan haluaa edistää näiden kestävien kulkutapojen yhteenlaskettua osuutta. Joukkoliikenteen päästövähennyspotentiaali on suuri joukkoliikennematkojen pituuden vuoksi, mutta kävely ja pyöräily täydentävät joukkoliikennematkoja ja niillä on suuri merkitys kaupunkikeskustojen viihtyisyydelle sekä sosiaaliselle kestävyydelle.

Kestävien kulkumuotojen osuus on kirjattu ilmastotiekarttaan liikenteen ja liikkumisen ilmastovaikutusten mittariksi, jota toivottavasti voidaan jatkossa seurata vuosittain yhteistyössä HSL:n ja Espoon kaupungin välillä. Tämä edellyttää nykyistä ajantasaisempaa tietoa liikkumiskäyttäytymisestä ja sitä, että datasta ja sen tulkinnoista käydään jatkuvaa vuorovaikusta Espoon kaupungin sekä koko Espoo-yhteisön kanssa.

Espoon kaupunki toivoo, että yhteistyö kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä niitä tukevien erilaisten liikennepalvelujen kehittämisessä yhdessä yritysten ja Espoo-yhteisön kanssa on entistä kiinteämpää. Espoon kaupunki edistää kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuutta jatkossakin nopeuttamalla joukkoliikennettä mm. liikennevaloetuuksilla, parantamalla matkaketjuja kaupunkipyöräjärjestelmän laajennuksella ja kehittämällä erityisesti pyöräpysäköintiä keskeisillä joukkoliikenneasemilla.

5. Muita huomioita

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL:llä on tärkeä rooli jäsenkuntiensa edunvalvojana. Espoon kaupunki katsoo, että myös HSL:n tulee toimia yhä aktiivisemmin ja vaikuttavammin valtion suuntaan. Edunvalvonnalla tavoitellaan tilannetta, jossa joukkoliikennetuet ja lainsäädäntö tukevat tarkoituksenmukaisemmalla tavalla metropolialueen joukkoliikenteen kehittämistä ja HSL:n toiminnan rahoittamista kuntaosuuksia pienentäen.

Liikennepalvelut ja liityntäpysäköinti

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on espoolaisille tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen vaikutus espoolaisten elämään ja Espoon elinvoimaan, sillä noin joka kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa.

Liityntäpysäköinnin osalta Espoon kaupunki edellyttää kattavampaa kustannusten tarkastelua, laadukkaita arvioita uusien liityntäpysäköintilaitosten tarpeesta ja käyttäjäpotentiaalista sekä HSL:n liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman päivittämistä. Aiemmin esitettyä henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen järjestämistapaa ja määriä tulee tarkastella kriittisesti ja ennakoitavissa olevaa tarvetta vastaavasti järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden. Nykyisellään Espoon kaupunki on toteuttanut kustannuksiltaan merkittäviä liityntäpysäköintiratkaisuja, joiden käyttö on liian alhaista suhteessa kustannuksiin. Polkupyörien liityntäpysäköinnin laadun ja turvallisuuden kehittäminen nähdään sen sijaan erittäin tärkeäksi aluekeskuksissa ja tätä kehitystä tulee jatkaa yhteistyössä kuntien ja HSL:n kanssa.

Riittävän tietopohjan varmistaminen

HSL:n arvion mukaan tietopohja bussiliikenteen lähtö- ja linjakohtaisista matkustajamääristä on heikentynyt, koska HSL-sovelluksen mobiililippuja ei validoida liikennevälineeseen noustessa kuten matkakortteja. Raideliikenteessä ja Suomenlinnan lautan liikenteessä ei ole tätä ongelmaa, koska niissä on automaattiset ja manuaaliset laskentalaitteet. HSL:n mukaan bussiliikenteen täsmällisyystutkimukset, esimerkiksi asiakaspalautteiden perusteella, ovat keino ratkaisujen löytämiseksi. Espoon kaupunki katsoo, että mahdollisimman tarkka tieto matkustuksen toteutumisesta on ensiarvoisen tärkeää. PKS-tavoitteisiin on nostettu mukaan nousukustannukset ja matkustajakilometrikustannukset. Näitä ei voida seurata uskottavasti ilman riittävän tarkkaa taustadataa. Kun näitä laskelmia tehdään, tulee lopputuloksissa tuoda esille arvioinnissa käytettävien lukujen tarkkuustaso ja oikeellisuus suhteessa lähtötietoaineistoon.

Työmaista aiheutuvien haittojen hallinta

HSL tuo useassa kohdassa esille työmaiden haittojen vaikutuksen liikenteen operointiin. Espoon kaupunki tunnistaa hyvin ongelman, ja toivoo jatkossakin hyvää ja tarpeeksi aikaista suunnittelua, jotta työmaiden haittoja voidaan jatkossa vähentää. HSL:n mukaan tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi reaaliaikaisen tiedon parantamista työmaista ja niiden vaikutuksista liikenteeseen sekä selkeiden vaihtoehtoisten reittien ja kulkutapojen viestimistä asiakkaille eri kanavissa. Kaupungilla on käynnissä kehittämishankkeita aihepiiriin liittyen ja HSL:n rooli näissä on tärkeä. Erityisesti reaaliaikaiseen dataan liittyy silti vielä monia teknisiä haasteita, mutta kaupungin ja HSL:n yhteistyöllä voidaan löytää realistisimmat lyhyen aikavälin kehittämiskohteet.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto päätti:

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2026-2028 seuraavan lausunnon:

1.) Toimiva joukkoliikenne on edellytys espoolaisten arjen sujuvuudelle, työssä- ja koulussa käynnille, vapaa-ajan harrastuksiin pääsemiselle ja kaupungin elinvoimalle. Espoo edellyttää joukkoliikenneverkon suunnittelussa hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa, jotta asukkaiden liikkumistarpeet ja linjastosuunnitelmat saadaan kohtaamaan.

2.) Espoo edellyttää viranhaltijoiden ehdottamien PKS-omistajaohjaustavoitteiden mukaisesti HSL:n tuottavuuden jatkuvaa parantamista ja talouden tasapainotustoimia. Kuitenkin 45-55% subventio-osuuden edellyttäminen nykyisellä mallilla, jossa infrakorvaukset lasketaan mukaan, johtaisi joukkoliikennejärjestelmän merkittävään heikentymiseen. Se nostaisi lippujen hintoja ja heikentäisi palveluverkon karsimisen myötä merkittävästi espoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä eikä siksi ole Espoon kaupungin tavoitteiden mukaista.

3.) Yhteistyö joukkoliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja lipunhintojen nousun hillitsemiseksi tulee käynnistää kuntien ja HSL:n kesken mahdollisimman pian, jotta mahdolliset subventiotavoitetta ja infrakorvausjärjestelmää koskevat muutokset on mahdollista ottaa käyttöön jo nyt lausuttavana olevalla toiminta- ja taloussuunnitelmakaudella 2026-2028.

4.) Espoo tukee lähtökohtaisesti sitä, että infrakustannukset erotettaisiin kokonaisuudessaan subventioprosentin laskennasta infrakorvausjärjestelmän säilyessä muutoin nykyisen kaltaisena. Lähtökohtana tulee olla se, että subventiotavoite määriteltäisiin uudelleen siten, että muutos on sen toteuttamisen ajankohtana kuntien taloudelle neutraali. Samalla on tärkeää, että päättäjille tuodaan muutoksen jälkeenkin tietoa joukkoliikenteen kokonaiskustannuksista myös infrakorvausten kanssa.

5.) Espoo tukee ehdotettujen PKS-omistajaohjaustavoitteiden mukaisesti joukkoliikenteen CO2-päästöjen pienentämisestä sekä asiakastyytyväisyyden ja kulkutapaosuuden kasvattamisesta.

6.) Espoon kaupungin näkemyksen mukaan uusien ja olemassa olevien lipputuotteiden kehittäminen siten, että ne ovat taloudellisesti kannattavia, asukkaille kohtuuhintaisia ja heidän tarpeitaan vastaavia sekä joustavien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä matkustamisen palautumiseen sekä potentiaalisten uusien matkustajien saamiseksi palveluiden piiriin. Espoon kaupunki tukee sitä, että Espoo olisi kokonaisuudessaan yhdellä vyöhykkeellä esimerkiksi yhdessä Vantaan ja Helsingin kanssa.

7.) Espoolaisten joukkoliikennelippujen hintojen tulee pysyä kohtuullisina. Lippujen hintojen muuta kustannustason nousua suurempi kasvu on saatava katkaistua.

8.) Palveluita kehitettäessä tulee muistaa myös palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus, joka ei kaikilta osin toteudu pelkillä digitaalisilla palveluilla. Lipputuotteita kehitettäessä tulee myös huomioida kaikki kasvavan Espoon käyttäjäryhmät, kuten lapset ja kansainväliset opiskelijat, joilla ei ole käytössä vahvaa tunnistautumista.

9.) Suuria tapahtumia järjestäessä on olennaista, että tapahtumajärjestäjä pystyy halutessaan tarjoamaan osallistujille joukkoliikennelipun joustavasti ja mieluiten digitaalisesti. Espoon kaupunki tekee tämän asian edistämiseksi mielellään yhteistyötä HSL:n kanssa.

10.) Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa yritysmyynnin osalta tavoitellaan 50 % myynnin kasvua vuonna 2026, mikä tarkoittaa 100 miljoonan euron myyntitavoitetta. Espoon kaupunki näkee tavoitteen hyvin kunnianhimoisena, mutta mahdollisesti toteutuessaan positiivisena.

3. HSL:n esittämät kysymykset jäsenkunnille

Kysymys 1. TTS-materiaaleissa on kuvattu kysyntäennusteet 3 %:n, 4,7 %:n ja 6,4 %:n hinnankorotusten vaikutuksille nousuihin ja lipputuloihin sekä kuntasubventioihin. HSL:n hallitus ehdottaa ensi vuoden budjettia toteutettavaksi 6,4 %:n korotuksella. Kannatatteko ehdotettua hinnankorotusta vai jotakin muuta vaihtoehtoa?

Espoo ei kannata sitä, että espoolaisten joukkoliikennematkojen hinnat nousevat vaan tuottavuutta tulisi kasvattaa ensisijaisesti käyttäjämääriä kasvattamalla. Espoon kaupungin näkemyksen mukaan HSL:n tulee huomioida lipputuotevalikoimassaan nykyistä paremmin liikkumisen väheneminen ja muuttuminen epäsäännöllisemmäksi, jotta lipputulokertymiä saadaan vahvistettua. Nykyisellään parannustoimenpiteet kohdistuvat edelleen pääosin säännöllisiin joukkoliikenteen käyttäjiin. Lisää panostusta tarvittaisiin lyhyiden matkojen lipputuotteiden kehittämiseen. Erilaiset lipputulokokeilut ovat kannatettavia, mutta ne tulee suunnitella tarkasti ja olla kestoltaan tarpeeksi pitkiä, jotta niiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.

Kysymys 2. 57 % kokonaissubventio edellyttää hinnankorotusten lisäksi myös tarjonnan leikkauksia 5,0 milj. eurolla. Miltä alueeltaan tai minkä tyyppisistä palveluista (lähibussit, yöliikenne, koululaislinjat) kunta on valmis karsimaan joukkoliikenteen palvelua, jotta 57 %:n kokonaissubventioon päästään?

Syksyllä 2025 tulevat voimaan Pohjois-Espoon linjaston muutokset, jotka laskevat Espoon operointikustannuksia noin 1 miljoonan euron verran vuodessa. Suhteessa kysymyksessä esitettyyn 5 miljoonan euron sopeutustavoitteeseen on siis syytä huomioida, että Espoossa niistä on jo toimeenpanossa merkittävä osuus. Ensisijaisesti sopeutustavoitteen saavuttamiseksi tulisi ratkaista, kuinka joukkoliikennettä voidaan järjestää kustannustehokkaammin ja miten joukkoliikenteen piiriin saadaan enemmän matkustajia.

Kysymys 3. Infrakorvausmallista aiheutuu edellisten vuosien tapaan merkittäviä kustannuspaineita lippujen hintoihin. Miten kunnat näkevät tulevaisuudessa lippujen hintojen ja kuntaosuuksien kehitystavoitteiden tasapainon? Kysymys 4. Millä aikataululla kunta on valmis jatkamaan yhteistä keskustelua ja löytämään ratkaisun infrakorvausjärjestelmän aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi? Jos ratkaisua ei saavuteta ajoissa, mitä suunniteltuja investointeja joukkoliikenneinfraansa kunta on valmis lykkäämään myöhemmäksi?

Espoon kaupunki kannattaa omistajakuntien ja HSL:n välisten neuvotteluiden käynnistämistä mahdollisimman pian siitä, että uusien raideliikennehankkeiden rakentaminen ei johtaisi lippujen hintojen jatkuvaan kasvuun. Espoo on sitä mieltä, että infrakorvausjärjestelmä on sinänsä tarpeellinen tasaamaan kuntien joukkoliikenteen investointikustannuksia käytön suhteessa, mutta korvausten kytkös lippujen hintaan ja subventiotason asetantaan tulee irtikytkeä.

Kysymys 5. Omistajat ovat toivoneet panostusta tarkastustoiminnan lisäämiseen. Tarkastajien määrän lisääminen kuitenkin heikentää HSL:n sisäistä kustannustehokkuutta, jota mitataan suhteessa kokonaiskustannuksiin ja tähän ei olla nyt varauduttu TTS:ssä. Ovatko kunnat kuitenkin valmiita lisäämään tarkastajien määrää, siten että lisäämme n. 20 tarkastajaa ja täytämme avoimet virat?

Espoon kaupunki näkee matkalippujen tarkastuksen olevan yksi merkittävä keino ennaltaehkäistä liputta matkustamista. Espoon kaupunki näkee tarkastustoiminnan riittävän resursoinnin tärkeänä merkittävien lipputulomenetysten minimoimiseksi ja liikennevälineissä koetun turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Ensisijaisesti kustannukset tarkastajien lisäämiseen tulee löytää muuta HSL:n toimintaa sopeuttamalla ja karsimalla esimerkiksi muita uusia rekrytointeja. Pidemmän aikavälin ratkaisuna HSL:n tulee selvittää myös muita vaihtoehtoisia ja tehokkaita kulunvalvonnallisia keinoja liputta matkustamisen estämiseksi, kuten automaation lisäämistä lippujen voimassaolon validointiin.

Kysymys 6. Tunnistavatko kunnat alueita tai yhteysvälejä, joilla automaattiliikennettä voisi pilotoida hakien uudenlaisia rahoitusratkaisuja (esim. kumppanuuksien kautta)?

Espoon kaupungilla ei ole tällä hetkellä käynnissä automaattiseen liikenteeseen liittyviä hankkeita. Aikaisempina vuosina automaattista joukkoliikennettä on pilotoitu eri kohteissa, mutta koska kokeilut ovat olleet pieniä ja lyhytaikaisia, ei automaattisen joukkoliikenteen hyötyjä, kuten kustannustehokkuutta ja palvelun parantumista ole saatu ulosmitattua. Espoon kaupunki tekee mielellään HSL:n kanssa yhteistyötä tulevissa kokeiluissa, kunhan automaattinen joukkoliikenne kytkeytyy olemassa olevaan joukkoliikennejärjestelmään ml. reittiopas ja maksujärjestelmä. Kokeilujen rahoitus tulee tiukassa taloustilanteessa löytyä kuntien ja HSL:n budjetin ulkopuolelta.

4. Kestävän liikkumisen tavoitteet

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa 2024 Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan, jossa todetaan, että liikenteen päästöjä vähennetään sekä kestävien kulkutapojen osuutta lisäämällä että siirtymällä fossiilisista käyttövoimista fossiilittomiin. Joukkoliikenteen osuuden lisäämisellä on tässä tärkeä merkitys, mutta Espoon kaupunki ei näe tarpeelliseksi asettaa vastakkain kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksia vaan haluaa edistää näiden kestävien kulkutapojen yhteenlaskettua osuutta. Joukkoliikenteen päästövähennyspotentiaali on suuri joukkoliikennematkojen pituuden vuoksi, mutta kävely ja pyöräily täydentävät joukkoliikennematkoja ja niillä on suuri merkitys kaupunkikeskustojen viihtyisyydelle sekä sosiaaliselle kestävyydelle.

Kestävien kulkumuotojen osuus on kirjattu ilmastotiekarttaan liikenteen ja liikkumisen ilmastovaikutusten mittariksi, jota toivottavasti voidaan jatkossa seurata vuosittain yhteistyössä HSL:n ja Espoon kaupungin välillä. Tämä edellyttää nykyistä ajantasaisempaa tietoa liikkumiskäyttäytymisestä ja sitä, että datasta ja sen tulkinnoista käydään jatkuvaa vuorovaikusta Espoon kaupungin sekä koko Espoo-yhteisön kanssa.

Espoon kaupunki toivoo, että yhteistyö kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä niitä tukevien erilaisten liikennepalvelujen kehittämisessä yhdessä yritysten ja Espoo-yhteisön kanssa on entistä kiinteämpää. Espoon kaupunki edistää kestävän liikkumisen kulkumuoto-osuutta jatkossakin nopeuttamalla joukkoliikennettä mm. liikennevaloetuuksilla, parantamalla matkaketjuja kaupunkipyöräjärjestelmän laajennuksella ja kehittämällä erityisesti pyöräpysäköintiä keskeisillä joukkoliikenneasemilla.

5. Muita huomioita

Hinnoitteluvyöhykkeet

Espoon kaupungin näkemyksen mukaan uusien ja olemassa olevien lipputuotteiden kehittäminen siten, että ne ovat taloudellisesti kannattavia, asukkaille kohtuuhintaisia ja heidän tarpeitaan vastaavia sekä joustavien digitaalisten ratkaisujen kehittäminen ovat kannatettavia toimenpiteitä matkustamisen palautumiseen sekä potentiaalisten uusien matkustajien saamiseksi palveluiden piiriin. Espoon kaupunki esittää tutkittavaksi nykyisen lippujen vyöhykejärjestelmän muuttamista siten, että vyöhykerajat eivät synnyttäisi kohtuuttomia hintaportaita Espoon keskeisten aluekeskusten välillä tai pääkaupunkiseudun sisällä laajemmin.

Yhteistyö ja edunvalvonta

HSL:llä on tärkeä rooli jäsenkuntiensa edunvalvojana. Espoon kaupunki katsoo, että myös HSL:n tulee toimia yhä aktiivisemmin ja vaikuttavammin valtion suuntaan. Edunvalvonnalla tavoitellaan tilannetta, jossa joukkoliikennetuet ja lainsäädäntö tukevat tarkoituksenmukaisemmalla tavalla metropolialueen joukkoliikenteen kehittämistä ja HSL:n toiminnan rahoittamista kuntaosuuksia pienentäen.

Liikennepalvelut ja liityntäpysäköinti

Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen on espoolaisille tärkeää. Espoolaisten liikkumisen kouluun, töihin ja palveluihin tulee olla sujuvaa. Joukkoliikenteellä ja muilla liikenteen palveluilla on keskeinen vaikutus espoolaisten elämään ja Espoon elinvoimaan, sillä noin joka kolmannes espoolaisista kotitalouksista ei omista autoa.

Liityntäpysäköinnin osalta Espoon kaupunki edellyttää kattavampaa kustannusten tarkastelua, laadukkaita arvioita uusien liityntäpysäköintilaitosten tarpeesta ja käyttäjäpotentiaalista sekä HSL:n liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman päivittämistä. Aiemmin esitettyä henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkojen järjestämistapaa ja määriä tulee tarkastella kriittisesti ja ennakoitavissa olevaa tarvetta vastaavasti järjestelmästä aiheutuvat kustannukset huomioiden. Nykyisellään Espoon kaupunki on toteuttanut kustannuksiltaan merkittäviä liityntäpysäköintiratkaisuja, joiden käyttö on liian alhaista suhteessa kustannuksiin. Polkupyörien liityntäpysäköinnin laadun ja turvallisuuden kehittäminen nähdään sen sijaan erittäin tärkeäksi aluekeskuksissa ja tätä kehitystä tulee jatkaa yhteistyössä kuntien ja HSL:n kanssa.

Riittävän tietopohjan varmistaminen

HSL:n arvion mukaan tietopohja bussiliikenteen lähtö- ja linjakohtaisista matkustajamääristä on heikentynyt, koska HSL-sovelluksen mobiililippuja ei validoida liikennevälineeseen noustessa kuten matkakortteja. Raideliikenteessä ja Suomenlinnan lautan liikenteessä ei ole tätä ongelmaa, koska niissä on automaattiset ja manuaaliset laskentalaitteet. HSL:n mukaan bussiliikenteen täsmällisyystutkimukset, esimerkiksi asiakaspalautteiden perusteella, ovat keino ratkaisujen löytämiseksi. Espoon kaupunki katsoo, että mahdollisimman tarkka tieto matkustuksen toteutumisesta on ensiarvoisen tärkeää. PKS-tavoitteisiin on nostettu mukaan nousukustannukset ja matkustajakilometrikustannukset. Näitä ei voida seurata uskottavasti ilman riittävän tarkkaa taustadataa. Kun näitä laskelmia tehdään, tulee lopputuloksissa tuoda esille arvioinnissa käytettävien lukujen tarkkuustaso ja oikeellisuus suhteessa lähtötietoaineistoon.

Työmaista aiheutuvien haittojen hallinta

HSL tuo useassa kohdassa esille työmaiden haittojen vaikutuksen liikenteen operointiin. Espoon kaupunki tunnistaa hyvin ongelman, ja toivoo jatkossakin hyvää ja tarpeeksi aikaista suunnittelua, jotta työmaiden haittoja voidaan jatkossa vähentää. HSL:n mukaan tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi reaaliaikaisen tiedon parantamista työmaista ja niiden vaikutuksista liikenteeseen sekä selkeiden vaihtoehtoisten reittien ja kulkutapojen viestimistä asiakkaille eri kanavissa. Kaupungilla on käynnissä kehittämishankkeita aihepiiriin liittyen ja HSL:n rooli näissä on tärkeä. Erityisesti reaaliaikaiseen dataan liittyy silti vielä monia teknisiä haasteita, mutta kaupungin ja HSL:n yhteistyöllä voidaan löytää realistisimmat lyhyen aikavälin kehittämiskohteet.