Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 07.05.2025/Pykälä 68

Asianumero 1668/10.02.03/2022

Kaupunkisuunnittelulautakunta 07.05.2025 § 68

§ 68

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Käsittely 

Keskustelun aikana puheenjohtaja Järvisen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen (3.1): ”Yksittäisiä perusteluja, jotka tulee käsitellä erikseen: 1) yleisiä pysäköintipaikkoja osoitetaan suunnittelunormia vastaava määrä;
2) alueelle sijoitetaan toimijalle osoitettava päiväkotitontti, jonka pihan koko täyttää suunnittelunormin;
3) asuinkorttelit suunnitellaan sellaisina, että niille voidaan laatia tonttijako siten, että yksittäiset hankkeet eivät ole kooltaan tavanomaista suurempia;
4) rakennusten korkeus laskee idästä länteen;
5) suunnitelman vaikutus Matinkylän ympäristöindikaattoreihin esitetään selkeästi (mm. puistojen osuus, latvapeitteisyys).”

Nevanlinna Üllen kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen (3.5): ”Lautakunta päättänee palauttaa asemakaavan uuteen valmisteluun seuraavin ohjein:
1) Kalastajantien länsipuolelle kaavoitetaan virkistysalue. Perustelut: Voimassa oleva asemakaava, joka sallii opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen rakentamisen, on vuodelta 1989, jolloin Suomenojan lintukosteikkoa ja sen linnustoa ei uhannut kaavoitus lähes jokaisesta ilmansuunnasta. Myös Finnevikinsillan rakentaminen (2015) on keskeisellä tavalla heikentänyt alueen linnusto- ja luontoarvoja. Kalastajantien länsipuolisen alueen rakentaminen kaventaisi maakunnallisesti tärkeää ekologista yhteyttä tunnistetussa katkoskohdassa (pullonkaula-alue) sekä heikentäisi lisäksi Suomenojan lintukosteikon ja Tynnyripuiston välistä viheryhteyttä. Kaavamuutosalueen tämä osa-alue pitää säilyttää lintukosteikon suojavyöhykkeenä, joka toimii myös liito-oravalle hyvin soveltuvana elinympäristönä sekä hyvänä lepakoiden saalistusalueena (luokan III lepakkoalue). Lisäksi alue on tulvariskialueena rakennettavuudeltaan erittäin huono. Luontoselvityksen mukaan Kalastajantien länsipuolinen alue on merkityksellinen Suomenojan lintukosteikon kannalta, joten Kalastajantien länsipuolelle mahdollisesti toteutettavat ulkoilureitit on syytä toteuttaa polkumaisina ja valaisemattomina, olemassa olevia polkuja noudattaen.
2) Rakennusten julkisivujen päämateriaalien tulee olla kestäviä ja korkealaatuisia, kuten tiiltä, puuta, luonnonkiveä tai rappausta. Rakennusten arkkitehtuurin ja julkisivujen tulee soveltua kaupunkikuvaan ja liittyä luontevasti alueen ympäristöön, maastonmuotoihin ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Suunnittelussa on huomioitava alueen mittakaava, luonnonläheisyys ja omaleimaisuus.
3) Korttelin 23180 pysäköintilaitos toteutetaan siten, että se vie mahdollisimman vähän maapinta-alaa eli ei pyöreänä.
4) Kaavamääräyksillä huolehditaan siitä, että korttelialueilla säästetään mahdollisimman paljon olevaa puustoa.”

Vehmanen Lindholmin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen (3.4): ”1) Palautuksen aikana tutkitaan vaihtoehtoa, jossa Kalatorpanpuiston ja Kalaonnenpuiston länsipuoli kaavoitetaan rivitalo- ja townhouse-alueeksi mahdollistaen yksittäisten erillispientalojen rakentaminen.
2) Kaava-alueen kerrostalorakentamisessa panostetaan laadukkaaseen kaupunkikuvaan ja siihen, että kerrostalojen korttelialueet laajentavat Matinkylän kaupunkikeskusta ja muodostavat kiinnostavaa kaupunkiympäristöä. Vältetään muurimaisia rakennusmassoja Suomenlahdentien varressa.
3) Jatkovalmistelu toteutetaan tavalla, joka monipuolistaa Tiistilän alueen asukasrakennetta, vähentää segregaatiota ja varmistaa monipuolisen tarjonnan myös perheasunnoista. Erityisesti kiinnitetään huomiota omistusasuntojen määrän lisäämiseen alueella.”

Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että oli tehty kolme kannatettua asian palauttamista koskevaa ehdotusta ja asiasta on äänestettävä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi puheenjohtajan käsittelyehdotuksen, että kaikki palautusehdotukset ja niiden yksittäiset kohdat käsitellään erikseen sekä, että äänestykseen menevät kohdat äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat palautusehdotusta äänestävät EI.

Aluksi käsiteltiin Nevanlinnan kannatettu palautusehdotus (3.5). Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin ehdotuksen kohdasta 1). JAA ääniä tuli 5 ja EI ääniä 8. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) vastaan hyväksyneen palautusehdotuksen kohdan 1). Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotuksen kohdat 2), 3) ja 4) yksimielisesti hyväksyä. Koska niiden hyväksymistä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi palautusehdotuksen kohtien 2), 3) ja 4) tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Seuraavaksi käsiteltiin puheenjohtajan kannatettu palautusehdotus (3.1). Toisessa äänestyksessä äänestettiin ehdotuksen kohdasta 3). JAA ääniä tuli 5, EI ääniä 7 ja 1 tyhjä ääni. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä (7) äänellä viittä (5) vastaan, yhden (1) äänestäessä tyhjää, hyväksyneen palautusehdotuskohdan 3). Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotuksen kohdat 1), 2), 4) ja 5) yksimielisesti hyväksyä. Koska niiden hyväksymistä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi palautusehdotuksen kohtien 1), 2), 4) ja 5) tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Seuraavaksi käsiteltiin Vehmasen kannatettu palautusehdotus (3.4). Kolmannessa äänestyksessä äänestettiin ehdotuksen kohdasta 1). JAA ääniä tuli 4 ja EI ääniä 9. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä (9) äänellä neljää (4) vastaan hyväksyneen palautusehdotuksen kohdan 1). Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotuksen kohdat 2) ja 3) yksimielisesti hyväksyä. Koska niiden hyväksymistä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi palautusehdotuksen kohtien 2) ja 3) tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on täydentää Matinkylän metroaseman ympäristöä asumisella ja palveluilla. Rakentaminen muodostaa urbaania kaupunkitilaa, joka liittyy luontevasti Matinkylän keskukseen, Finnoon alueen itäreunaan ja suunnittelualueen pohjois- ja eteläpuolella oleviin ja suunniteltuihin asuinalueisiin.

Alueelle ehdotetaan asuntorakennusoikeutta 42 200 k-m2, liiketilaa 1 600 k-m2, palveluasumista 5 600 k-m2 ja päiväkotia 1 000 k-m2, yhteensä       50 400 k-m2.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt Matinkylän metroaseman lähialueen kehittämislinjaukset 14.2.2012 ja kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 24.5.2017. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 14.1.2013, että kaupungin elä ja asu -keskus sijoittuu Suomenlahdentien varteen, mahdollisimman lähelle metroasemaa ja että keskuksen läheisyyteen varataan mahdollisuus sijoittaa itsenäiseen senioriasumiseen soveltuvaa asumista.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Tiistinlaakso - Distdalen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7543, käsittää korttelit 23160 ja 23180 sekä osia kortteleista 23156, 23158, 23159 ja 23161 sekä katu- ja virkistysalueet, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 311802.

Aloite ja vireilletulo

Kalastajantien länsipuolen asemakaavan muutosta on alun perin hakenut Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus, myös yksityisten maanomistajien puolesta, 28.9.2006 kirjatulla hakemuksella. Kalastajantien itäpuolen asemakaavan muutosta on hakenut Espoon kaupungin tonttiyksikkö, 9.5.2017 kirjatulla hakemuksella.

Kaupungin tonttiyksikkö on jättänyt uuden koko aluetta koskevan, päivitetyn hakemuksen 1.4.2022. Yksityiset maanomistajat ovat jättäneet erilliset hakemuksensa 13.6.2022 ja 24.5.2022.

Kaavasta on tiedotettu nimillä Tiistinniitty I (alue 311501) ja Tiistinniitty II (alue 311802) kaavoituskatsauksessa 2013. Kaava-alueet on yhdistetty yhdeksi kaavaksi nimellä Tiistinlaakso (alue 311802) vuonna 2017.

Alueen nykytila

Suunnittelualue sijaitsee Matinkylässä Suomenlahdentien ja Kalastajantien molemmin puolin. Se rajautuu Matinkylän keskusta-alueeseen, olemassa oleviin asuinkortteleihin ja Finnoonlaakson ja Rajakallion virkistysalueisiin. Kaava-alue on nykytilassa pääosin kaupunkimetsää ja katualuetta. Ajantasakaavassa osoitetut korttelialueet ovat rakentamattomia. Kaava-alueen alitse kulkee itä-länsisuunnassa metrotunneli ja kaava-alueella on siihen liittyvä Tiistilän metrokuilu, joka nykytilanteessa on kaava-alueen ainut rakennus. Matinkylän metroasema sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualue on liito-oravien elinympäristöä, jota koskee lainvoimainen poikkeuslupa liito-oravien suojelusta.

Kaava-alueen maat omistaa pääosin Espoon kaupunki. Tontti 23180/1 ja tilat 1:205 ja 1:973 ovat yksityisessä maanomistuksessa.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin vaihemaakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeksi, joka sijaitsee aivan keskustatoimintojen alueen tuntumassa. Alueen läpi kulkee metro.

Yleiskaava

Kalastajantien itäpuolella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Kaava-alue on siinä osoitettu asuntoalueeksi (A) ja virkistysalueeksi (V). Alueen läpi, Suomenlahdentien suuntaisesti, on osoitettu maanalainen raide. Suomenlahdentie ja Kalastajantie on osoitettu yhdysteiksi/ kokoojakaduiksi.

Kalastajantien länsipuolella on voimassa Fiinnoon osayleiskaava. Kaava-alue on siinä osoitettu asuntoalueeksi (A). Osayleiskaavan alueella tulee turvata liito-oravalle soveltuvat keskeiset kulkuyhteydet.

Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.6.–3.9.2024. Yleiskaavaluonnoksessa alue on asuinkerrostalovaltaista aluetta (AK) ja virkistysaluetta (V). Asemakaavaehdotus noudattaa yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä aluevarauksia.

Asemakaava

Alueella on voimassa seitsemän maanpäällistä asemakaavaa ja kaksi maanalaista asemakaavaa. Kaavat on lueteltu kaavan otsikossa ja asemakaavaselostuksessa.

Suomenlahdentien pohjoispuoli on ajantasa-asemakaavassa osoitettu puistoksi, Kalatorpanpuisto - Fisketorpsparken. Puistoalueella kulkee ohjeellisista jalankulun ja pyöräilyn reittejä. Lisäksi puistoalueelle on Suomenlahdentien suuntaisesti osoitettu joukkoliikenteelle varattu alueen osa (jl).

Suomenlahdentien eteläpuolisen alueen itäosa on osoitettu puistoksi, Kalaonnenpuisto - Fiskelycksparken, jonka itälaidalle on osoitettu yleiselle jalankululle varattu katualue, Rajakallionsyrjä - Råbergslinden. Puiston läpi kulkee joukkoliikenteelle varattu alueen osa (jl).

Länsiosan kortteli 23180 on osoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH), jonka korttelitehokkuus e=0.50.

Kalastajantien länsipuolinen kortteli 23160 on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO).

Maanalaiset kaavat ulottuvat koko kaava-alueelle lukuun ottamatta Kalastajantien länsipuolisen korttelin pohjoisosaa ja Suomenlahdentien eteläpuolisen alueen eteläreunaa. Kaava-alue on kokonaisuudessaan osoitettu metrotunnelia varten varatuksi maanalaiseksi tilaksi suojavyöhykkeineen (ma-LM ja ma-LM-1).

Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksen koilliskulmaan on osoitettu alueen osa, johon saa sijoittaa maanpintaan johtavan ilmanvaihtokuilun, hätäpoistumistien ja metron käyttö- ja huoltohenkilökunnan vaatimia tiloja suojavyöhykkeineen (map-2/p).

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 18.9.2017. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta 14.11.2017 mennessä. Mielipiteitä saatiin 16 kappaletta. Palaute koski pääkohdiltaan rakentamisen määrää ja korkeutta, erityisesti Suomenlahdentien pohjoispuolella ja Kalastajantien länsipuolella, sekä liikennettä, virkistysalueita, alueen luontoarvoja ja valmistelun laatua.

Asukastilaisuus pidettiin 1.11.2017.

Tilaisuudessa kysymyksiä herättivät viheralueiden väheneminen, rakennusten korkeus ja mahdollinen varjostavuus, julkisivumateriaalit ja rakentamisen aikataulu. Todettiin, että Matinkylään tulee saada omaleimainen ilme ja Suomenlahdentielle bulevardeille ominaista vilkasta kaupunkielämää. Kiinnostusta herättivät myös osallistuminen asemakaavan valmisteluun ja pysäköintiratkaisut.

Kaavaehdotuksessa virkistys- ja puistoalueita on säästetty aiempia ehdotuksia enemmän. Kalastajantien länsipuolella olevalle puustoiselle vyöhykkeelle on jätetty enemmän tilaa. Kaava-alueella on tehty useita liito-oravakartoituksia ja koko aluetta koskeva luontoselvitys on päivitetty. Rakentamisen määrä on samalla laskenut ja osa rakentamisesta muutettu pistetaloiksi, jolloin pidemmät näkymät alueella olevista rakennuksista suunniteltujen rakennusten väleistä säilyvät paremmin. Rakennukset on myös sijoitettu mahdollisimman lähelle katuja, jolloin etäisyydet olemassa oleviin rakennuksiin jäävät suuremmiksi kuin aiemmissa suunnitelmaversioissa. Alueelle on tehty aktiivisesti liito-oravakartoituksia.

Päiväkoti on siirretty etelämmäksi Kalatorpanpuistossa, jolloin sen saatto- ja huoltoliikenne saadaan järjestettyä Suomenlahdentien puolelta ja vältytään kapean Kalakontintien läpi menevältä liikenteeltä.

Asemakaavan muutosehdotus

Alueen suunnittelussa on pyritty sovittamaan tavoitteet, täydentää Matinkylän metroaseman ympäristöä ja säilyttää alueen viherympäristöä ja luontoarvoja. Espoon ilmastotavoitteiden mukaan täydennämme asumisen ja palveluiden alueita ja säilytämme laajemmat viheralueet. Kadun varren alueita, joiden virkistysarvo on vähäisempi, ehdotetaan asuntojen ja palveluiden rakentamiseen ja näin kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden mukaisesti laajennetaan Matinkylän kaupunkikeskusta.

Kaava-alue rajautuu lännessä laajemmassa elinympäristöverkostossa merkittävään liito-oravien kulkuyhteyteen, joka sijoittuu Finnovikenin linnustollisesti arvokkaan alueen metsäiselle suojavyöhykkeelle ja on osa maakunnallista ja paikallista ekologista yhteyttä. Myös Kalatorpanpuiston kohdalta mahdollistetaan liito-oravien kulkuyhteys etelästä Rajakallion suunnasta pohjoiseen kohti Tiistinniittyä ja Tynnyripuistoa. Kalatorpanpuisto säilyy keskeisimmältä osaltaan nykyisessä laajuudessaan.

Asemakaavaehdotuksessa esitetään asuinkerrostalokortteleita AK-1 ja AK-2, joissa asuntojen lisäksi olisi kadun varressa liike-, toimisto- tai palvelutilaa ja AK-2- korttelissa lisäksi päiväkoti alueen asukkaita varten. Myös asuntojen työtilojen rakentaminen on sallittu. Suomenlahdentien eteläpuolelle ehdotetaan ikääntyneiden palveluasumista YP-1-korttelialueelle, johon tulee rakentaa myös toimintaa tukevia yhteistiloja. Palveluasuminen voisi olla joko ympärivuorokautista tai yhteisöllistä.

Alueella sijaitseva Länsimetron Tiistilän kuilu kaavoitetaan katualueelle ja sallitaan yksikerroksisena rakennuksena rakennusoikeuden lisäksi.

Suomenlahdentien ja Kalastajantien katutilat on suunniteltu viihtyisiksi, mielenkiintoisiksi ja mahdollisimman vehreiksi. Rakennusten etäisyys kadusta, korkeus ja rakennustyyppi vaihtelevat. Asuinrakennusten kivijalkojen liike-, toimisto-, palvelu- ja asuntojen työtilat tuovat katutilaan elävyyttä. Korttelien istutettavat edusaukiot lisäävät viihtyisyyttä. Suomenlahdentien keskivaiheilla korttelien väliin sijoittuu puisto ja siihen liittyvä pieni aukio.

Finnovikenin linnustollisesti arvokkaan alueen linnuston pesimä- ja muuttorauhan turvaamiseksi, lepakoiden ja liito-oravien elinolosuhteiden säilyttämiseksi sekä ekologisen yhteyden osana säilyvän viheralueen puuston kasvuolosuhteiden turvaamiseksi rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa on asemakaavaehdotuksessa annettu yleisiä ja korttelikohtaisia määräyksiä. Korttelin ja viheralueen reunaan on ohjeellisena merkitty alueen puustoa säilyttävä linjaus Vapaaniemenreitille, joka on Finnovikeniä kiertävän pääulkoilureitin jakso. Reitin lopullinen linjaus ja laatu määritellään tarkemmassa toteutussuunnittelussa, jossa arvioidaan kokonaisekologisesti suotuisin vaihtoehto.

Kalatorpanpuistossa (VL-2/s) säilyy osa kaava-alueen edustavimmista ja monimuotoisimmista elinympäristökuvioista. Kalatorpanpuiston alueella on kaksi liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, jotka on osoitettu kaavakartalle merkinnällä sl.

Korttelialueiden rajautumisesta toisiin kortteleihin ja VL-, VL-1/s- tai VL-2/s-alueisiin on annettu kaupunkikuvaa ja alueella olevan kasvillisuuden kasvuolosuhteiden säilymistä tukevia määräyksiä.

Kortteleissa tavoitteena on viihtyisät, vehreät, suotuisaa pienilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta tukevat pihaympäristöt, jotka liittyvät lähiympäristöönsä viheraluerakennetta säästäen. Rakennukset suojaavat oleskelupihoja liikennemelulta. Asemakaavassa annetaan määräys viherkertoimen käyttämisestä.

Pääosin ajoneuvoliikenteen järjestelyt säilyvät nykyisen kaltaisena.

Suomenlahdentien yli tapahtuvan jalankulun sujuvuusturvallisuus on tärkeä osa alueen liikennesuunnittelua. Katualueen mitoituksessa, Suomenlahdentiellä, on huomioituna Etelä-Espoon läpi kulkeva pyöräilyn laatureitti, Länsibaana, joka muodostaa yhtenäisen pyöräilyreitin Helsingistä Kivenlahteen. Katualueen luonne muuttuu kaupunkimaiseksi.

Pysäköintiä on pyritty mahdollisimman paljon suunnittelemaan pysäköintitaloihin, koska pitkällä tähtäimellä se on todennäköisesti joustavampaa ja pihat säilyvät maanvaraisina ja vehreämpinä. Osa-alueiden kapeuden takia Suomenlahdentien pohjoispuolella pysäköinti on kuitenkin suunniteltu pihakansien alle. Suomenlahdentien eteläpuolella ja Kalastajantien länsipuolelle on suunniteltu pysäköintitalo. Asuinkorttelien pihoille saa sijoittaa liikuntaesteisten autopaikkoja, muuten autopaikat tulee sijoittaa LPA-alueelle, p-merkitylle alueelle tai kansipihan alle.

Kaavassa on nyt esitetty yleistä pysäköintiä katujen varsille ja metrokuilun yhteyteen, yhteensä 28 uutta autopaikkaa. Tavoite on 1 ap/1 500 k-m2 tällä alueella, mikä tarkoittaisi 34:ää yleisen pysäköinnin autopaikkaa. Tavoitteesta jäädään reilulla kymmenellä autopaikalla, kun huomioidaan Kalaonnentieltä poistuvat paikat.

Suomenlahdentien ja Kalastajantien mitoituksessa on huomioitu bussireitit. Suomenlahdentielle on lisätty yksi pysäkki.

Sopimusneuvottelut

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutokseen liittyy maankäyttösopimus. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma

Alueelle on laadittu korttelisuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma.

Perittävät maksut

Hakija on maksanut 22.9.2017 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

Hyväksyminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 52 §:n mukaan asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen hyväksyy valtuusto.

Jatkokäsittely

-          Ote ilman liitteitä: Hakija(t)

-          Lausuntopyynnöt

-          Kuulutus ja tiedotekirjeet

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.04.2025 § 62

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Kaupunkisuunnittelulautakunta

1
yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Tiistinlaakson osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan valmisteluaineistosta, alue 311802,

2
hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 23.4.2025 päivätyn Tiistinlaakso - Distdalen asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7543, 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue 311802,

3 
pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot,

4
järjestää asemakaavaehdotuksesta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _________.

Käsittely 

Keskustelun aikana Nevanlinna puheenjohtajan kannattamana ehdotti asian jättämistä pöydälle lautakunnan seuraavaan kokoukseen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämisestä pöydälle hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta
päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lautakunnan 7.5.2025 pidettävään kokoukseen.

Liitteet

Oheismateriaali