Liikuntalautakunta
Pöytäkirja 24.04.2025/Pykälä 17

Asianumero 1144/02.02.00/2025

Liikuntalautakunta 24.04.2025 § 17

§ 17

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kaupunkitekniikan keskus on pyytänyt Elinvoiman liikunnan ja urheilun tulosyksiköltä esitystä Kaupunkitekniikan investointitarpeista 2026-2035. Kaupunkitekniikan keskusta on informoitu, että asiaa käsitellään liikuntalautakunnan kokouksessa 24.4.2025.

Liikuntalautakunta antaa lausunnon Kaupunkitekniikan investointitarpeista (infraprojektit) vuosille 2026- 2035. Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on Urheilupuistot ja -keskukset – määräraha. Urheilupuistot ja -keskukset - esitys on vuosien 2026-2032 osalta hyväksytyn taloussuunnitelman mukainen. Isoimmille liikunnan rakentamishankkeille esitetään hankekohtaisia erillismäärärahoja. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintialueista on esitetty kiireellisimmät kohteet. Tulevaisuuden laajoista urheilu- ja liikunta-alueista on esitetty kaavoitusta ja yleissuunnittelua vaativat kohteet.

Liikunnan ja urheilun tulosyksikön ja kaupunkitekniikan keskuksen välinen sopimus

Liikuntalautakunta tekee tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti Urheilupuistojen ja -keskusten sekä liikuntaa koskevien muiden infrahankkeiden hanke-esityksen. Kaupunkitekniikan keskus laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kaupunkitekniikan keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä.

Liikunnan infrahankkeiden investointimäärärahat

Urheilupuistot ja -keskukset-, Urheilupuistojen kunnallistekniikka- ja Kotiseudun ulkoilupolut – määrärahat sisältyvät Asukasviihtyisyyttä parantavien hankkeiden määrärahoihin. Liikuntapaikkojen perusparantaminen – määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Lisäksi eri taseyksiköiden ja kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahoilla on toteutettu joitain liikuntakohteita.

Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.

Tapiolan urheilupuiston kehittämiseen tulee olla oma määrärahansa. Uusien kenttien ja muiden alueiden rakentaminen alkanee loppuvuodesta 2025.

Telaniityn liikuntakenttä ja lähiliikuntapaikat toteutetaan maankäyttösopimusrahoilla. Rakentaminen alkaa loppuvuonna 2025.

Urheilupuistot ja -keskukset

Vuoden 2025 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa liikunta-alueiden toteutukseen on esitetty Urheilupuistot ja -keskukset – määräraha, joka sisältyy Asukasviihtyisyyttä parantaviin hankkeisiin. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että ”Asukasviihtyvyyttä parantaviin projekteihin kuuluu urheilupuistot (PR5171) jossa rakennetaan ja perusparannetaan urheilupuistoja ja niiden kunnallistekniikkaa. Hankkeet perustuvat liikuntalautakunnan esitykseen urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien ja perusliikuntapaikkojen rakentamisen ja parantamisen investointitarpeista.”

Urheilupuistot ja -keskukset - määräraha on investointiohjelman mukaisesti 2 700 000 euroa vuonna 2025, 950 000 euroa / vuosi vuosina 2026-2027, 1 200 000 euroa vuonna 2028, 1 700 000 euroa vuonna 2029 ja 2 700 000 euroa / vuosi vuosina 2030-2034. Vuoden 2025 määräraha mahdollistaa Leppävaaran ison tekojää-/tekonurmikentän rakentamisen. Rakennusurakkaan sisältyy lisäksi kaksi uutta tenniskenttää, rantalentopallokenttä, ulkokuntosali, liikunnallinen esterata, pumptrack-rata sekä ulkoilureitti- että latulinjojen uusimista urheilupuiston välittömässä läheisyydessä. Nykyinen koripallokenttä peruskorjataan. Hankkeen rakentaminen on aloitettu vuonna 2024. Hanke valmistuu vuonna 2025.

Urheilupuistojen kunnallistekniikka – määräraha on 800 000 € / vuosi vuosina 2025-2027 ja 300 000 euroa / vuosi vuosina 2028-2034. Määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa kuten pysäköintialueita.

Ulkoilureitit ja puistot

Talousarviokirjan mukaisesti Asukasviihtyisyyttä parantaviin kustannuspaikkoihin sisältyy lisäksi Kotiseudun ulkoilupolut-määräraha, jolla toteutetaan ulkoilureittejä. Määräraha on 800 000 € / vuosi vuosina 2026-2029 ja vuonna 2025 ja 450 000 € / vuosi vuosina 2030-2033. Vuodelle 2034 ei ole esitetty määrärahaa.

Puistojen rakentamis- ja peruskorjausmäärärahalla toteutetaan myös joitain lähiliikuntakohteita.

Liikuntapaikkojen perusparantaminen

Liikuntapaikkojen perusparantamisen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha on vuosina 2025-2034 1,416 milj. euroa / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että " Liikuntalautakunnan perusparannusraha käytetään liikunta- ja ulkoilupaikkojen perusparantamiseen. Niitä ovat mm. kenttien aidat ja valot, tekonurmien uusiminen, kuntoratojen kunnostus, kuntoportaat, saariston keittokatokset ja uimarantojen kunnostus.

Liikunta- ja ulkoiluolosuhteita rakennetaan vuosittain. Ne vaativat säännöllistä peruskorjausta. Liikuntapaikkojen perusparannusmääräraha on pysynyt samana useita vuosia. Mikäli kohteiden laatutaso pystytään turvaamaan, tulee perusparannusmäärärahaan saada tuntuva lisäys. Oman haasteensa tuo tekonurmien uusiminen, seuraavan 10 vuoden aikana niitä tulee uusia noin 10 milj. Euron edestä.

Vuonna 2025 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla:

• Tiistilän koulun tekonurmikenttä
• Rastaalan koulun hiekkatekonurmikenttä
• Laaksolahden ja Leppävaaran yleisurheilukenttien maalaukset
• Säterinniityn tekojään pinnoitus
• Soukan ja Svinön uimalaiturit
• Ämmäsmäen frisbeegolfrata
• Hansakallion kuntoportaat
• C2 valaistusjärjestelmän keskusyksiköiden päivitys 4G
• Oittaan lumetusalueen laajennus
• Liikuntakenttien valojen ja aitojen uusimista

Tekonurmien uusimisohjelma

Jalkapalloseurojen käytössä olevien tekonurmien käyttöikä on noin 10 vuotta käyttöasteesta riippuen. Kaupungin kenttiä on noin 30 kpl. Lisäksi jalkapalloseurojen toteuttamia kenttiä on 9 kpl. Seuraavan 10 vuoden aikana tulee kaupungin jalkapallotekonurmia uusia noin 8 milj. euron edestä, jotta kenttien laatutaso säilyy ja pelikentät täyttävät FIFA:n olosuhdevaatimukset.

Hiekkatekonurmia kaupungin toteuttamina on 18 kpl. Niiden käyttöikä on noin 15 vuotta. Seuraavan 10 vuoden aikana niitä tulee uusia noin 1,8 milj. euron edestä.

Liikunnan ja urheilun perusparannusmääräraha ei riitä tekonurmien uusimisohjelman toteuttamiseen kokonaisuudessaan. Espoolaisten jalkapalloseurojen kanssa keskustellaan yhteistyöstä, jolla voidaan turvata jalkapallo-olosuhteiden laadun varmistaminen ja olosuhteiden kehittäminen. Tekonurmien uusimisen lisäksi peruskorjausta tarvitsevia kenttiä ovat ainakin Espoonlahden ja Keski-Espoon lämmitettävät tekonurmikentät.

Esitys urheilupuistot ja -keskukset vuosille 2026-2035

Liikuntalautakunta antaa liitteiden mukaisen esityksen Urheilupuistot ja -keskukset – määrärahalla toteutettavista kohteista vuosille 2026-2035. Esitys sisältää esimerkiksi virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia pienpelikenttiä, ulkokuntosaleja, kuntoportaita, skeittialueita, koulujen kenttien muutostöitä tekojäiksi sekä muita lähiliikunta-alueita. Vuodesta 2029 alkaen ohjelmaan on lisätty myös isompia kenttä- / kentän peruskorjaushankkeita, jonka kyseisen vuoden määräraha mahdollistaa.

Kustannuksiltaan merkittävien liikuntahankkeiden, kuten urheilupuistojen ja satamien toteuttamiseksi on esitetty hankekohtaisia erillismäärärahoja. Mikäli Urheilupuistot ja -keskukset – määräraha on jatkossa riittävän suuri, voidaan nämä isot liikuntahankkeet sisällyttää jatkossa tähän ohjelmaan.

Esitys vuodelle 2026

Laaksolahden urheilupuistoon yleisurheilukentän länsipuolelle rakennetaan skeittipaikka.

Tapiolaan rakennetaan uusi ulkokuntosali. Sopivaa paikkaa etsitään erityisesti Pohjois-Tapiolan alueelta.

Esitys vuodelle 2027

Iivisniemen koulun kivituhkapintaiselle kentälle (Hyljelahdenkenttä) rakennetaan tekojää ja pintaan asennetaan hiekkatekonurmi. Tekojään koko tullee olemaan n. 4800 m2.

Esitys vuodelle 2028

Puolarmaarin liikuntapuistoon rakennetaan uusi lähiliikunta-alue. Alueelle sijoitetaan mm. uudet tenniskentät sekä muita pienpelikenttiä, yleisurheilualue, skeittialue ja jumppa-/käyttönurmea. Näille toiminnoille tulee osoittaa asemakaavan ja yleissuunnitelman mukaiset alueet, jotta ne voidaan toteuttaa. Lisäksi lähialueelle tarvitaan paikka uudelle liikuntakentälle sekä lumetusalueelle. Myös pysäköintialueiden paikat tulee suunnitella. Alueen asemakaavoitus on kesken.

Rakennetaan uusi ulkokuntosali. Sijainti tarkentuu myöhemmin.

Esitys vuodelle 2029

Hansavalkaman urheilupuistoon rakennetaan uusi liikuntakenttä. Lisäksi rakennetaan lähiliikunta-alueita esimerkiksi pienpelikenttiä, jumppa-/käyttönurmea ja yleisurheilualue. Myös pysäköintialuetta tulee laajentaa.

Esitys vuosille 2030-2035

Esityksessä on virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia liikunta-alueita. Määrärahalla esitetään toteutettavaksi mm. uusia tekojäitä, kuntoportaita, ulkokuntosaleja, skeittialueita ja muita lähiliikunta-alueita. Kohteita valittaessa huomioidaan alueellinen tasapaino, väestöennusteet sekä rakentamisolosuhteet. Tekojäiden osalta olemassa olevien koulujen kivituhkapintaisia kenttiä muutetaan hiekkatekonurmikentiksi, joihin asennetaan kylmäputkisto. Kentälle tarvitaan kylmäenergiaa varten sähköä, sekä jäädytystä varten vesi. Iivisniemen koulun kentän (Hyljelahdenkenttä) jälkeen seuraavat tekojääkohteet ovat Saunalahden ja Saarnilaakson koulujen kentät.

Suunnitelmakauden viimeisten vuosien esitykset ylittävät nykyisen määrärahan.

Esitys hankekohtaisista erillismäärärahoista isoihin urheilupuisto- ja satamahankkeisiin

Espoon asukasluvun kasvaessa uusien liikunta- ja ulkoilupalveluiden kysyntä lisääntyy. Olemassa olevat liikunta- ja ulkoilupaikat vaativat kunnostusta ja peruskorjausta. Alla olevat hankkeet ovat kustannuksiltaan mittavia ja ylittävät merkittävästi vuosittaisen Urheilupuistot ja keskukset – määrärahan, joten niille esitetään erillismäärärahaa. Hankkeiden toteutustapaa tulee selvittää lisäksi esimerkiksi monituottaja-/kumppanuusmallia hyödyntäen.

Erillismäärärahaa tarvitsevat urheilupuistohankkeet:

• Latokasken urheilupuisto noin 20 milj. euroa. Latokaskenniitystä on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Yleissuunnitelma sisältää useita isoja liikuntakenttiä, pienpelikenttiä sekä muita lähiliikunta-alueita. Alueen reunaan on myös yksityisen liikuntahallin suunnitteluvaraus. Kokonaisuuden toteuttamiseksi tulee laatia kehittämis- ja rahoitussuunnitelma.
• Leppävaaran Monikonaukean tekonurmikentät noin 7 milj. euroa. Leppävaaran urheilupuiston länsireunaan Monikonaukealle on suunniteltu kaksi uutta tekonurmikenttää, jotka voi yhdistää isoksi kriketti- ja baseballkentäksi.
• Tapiolan stadionin rakentamiseen liittyvät kenttien siirrot ym. infrarakentaminen. Tapiolan stadionin toteuttamisesta on päätetty Valtuustossa 24.3.2025. Olemassa olevien kenttien ja muiden liikuntapaikkojen siirtämiseen sekä muun infrarakentamisen toteuttamiseen tarvitaan riittävä määräraha. 

Erillismäärärahaa tarvitsevat satamahankkeet:

• Haukilahden venesataman ruoppaukset 5 milj. euroa ja uudet laiturit 2 milj. euroa. Haukilahden venesatama-alue on madaltunut vuosien aikana, osasyy tähän on ollut Gräsanojan tuoma liete. Madaltuminen koskee koko satama-aluetta ja madaltuminen on pahin Gräsanojan suulla A- ja B-laitureiden alueella. Satama-altaan madaltumista on huomattu myös toisella puolella satama-allasta C- ja F-laitureiden alueella. Haukilahden satama tarvitsee ruoppausta, jolla parannetaan sataman toimintaa. Gräsanojan suualueen ja sataman A-laiturin alueen ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi Gräsanojan kunnostuksen yhteydessä. Ruoppaus tulisi samalla ulottua laajemmalle alueelle satamaa. Sataman B- laiturit ovat huonokuntoisia ja ne tulee uusia ruoppauksen yhteydessä. 
• Otsolahden sataman huonokuntoisten laitureiden uusiminen ekolaitureiksi 1,0 milj. euroa. Otsolahden satama on ensimmäinen espoolainen satama, joka on kaavailtu ns. Ekosatamaksi. Sataman uusitut laiturit A- ja C-laiturit ovat materiaaliltaan kokonaan kierrätettävissä ja näin ollen mahdollistaa laiturin osien uusiokäytön. Sataman huonokuntoisia laitureita on saatu uusittua vasta kaksi kappaletta ja tarve on vielä kolmelle laiturille ja satama-altaan peräpoijuille ja reunakivetyksille.

Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja ja niiden rahoittaminen vuotuisesta Urheilupuistot ja -keskukset - määrärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen/viivästymisen. Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Venesatamien laitureiden korjausvelkaa on tällä hetkellä yli 1,8 km (n. 18 laituria). Korjausvelkaa kurotaan umpeen kunnostusohjelmalla. Ohjelma sisältää kaupungin omarahoitusta mutta myös venekerhojen kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta monet laiturit ja muut rakenteet ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren riskin käyttäjille ja taloudellisen riskin laitureissa pidettäville veneille. Kaupunki on myös osaltaan vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Laitureita uusittaessa siirrytään samalla ekologisempaan vaihtoehtoon.

Esitys Latokasken yhteisöhankemallilla toteutettavan uuden liikuntakentän lunastukseen tarvittavasta vuosittaisesta määrärahasta hankkeen valmistumisesta seuraavalle 10 vuoden jaksolla

Latokasken Liikuntakeskus Oy:llä ja Olarin voimistelijat ry:llä on suunnitteluvaraus Latokasken urheilupuiston länsiosaan liikuntahallin suunnittelua varten. Latokasken Liikuntakeskus on valmis rakentamaan liikuntakentän liikuntahallin viereen. Liikuntahalliin sijoitetaan liikuntakentän käyttäjien puku-pesu- ja wc tilat. Talvisin liikuntakenttä toimii tekojäänä, liikuntahallin yhteyteen sijoitetaan kylmäenergiatila ja jäänhoitokoneen tila. Suunnitelmat ovat yleissuunnitelman mukaisia. Kaupungilla ei ole määrärahaa yleissuunnitelman mukaisten kenttien rakentamiseen.

Tavoitteena on, että liikuntakenttä lunastetaan kaupungille erillisellä sopimuksella 10 vuoden aikana. Liikuntakentän lunastukseen tarvittava määräraha tulee saada Liikunnan ja Urheilun budjettiin.

Esitys muista kunnallisteknisistä tarpeista

Urheilupuistojen kunnallistekniikka - määrärahalla rakennetaan ja perusparannetaan urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa kuten pysäköintialueita. Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö esittää tärkeimmiksi kohteiksi:

• Latokasken urheilupuiston toteuttamisen vaatimat kunnallistekniset työt. Latokasken urheilupuistoon on suunnitteluvaraus liikuntahallihankkeelle. Hankkeen onnistumiseksi kaupungin tulee tehdä kunnallisteknisiä ratkaisuja pysäköinnin, huleveden, kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen osalta. Liikuntahallia eikä urheilupuistoa voida toteuttaa ilman kaupungin omia kunnallisteknisiä toimia alueella.
• Leppävaaran urheilupuiston lisäpysäköintialueet. Leppävaaran urheilupuistoon on valmistunut Kameleonten halli. Urheilupuiston ulkoalueille rakennetaan parhaillaan mm. tekojää-/tekonurmikenttää, tenniskenttiä ja lähiliikunta-alueita.  Alueelle rakennetut uudet toiminnot vaativat lisää parkkipaikkoja. Urheilupuiston alueelta on lisäksi mahdollisesti poistumassa pysäköintialueita Veräjäpellonkadun uuden linjauksen vuoksi.
• Venesatamien sähköjen syöttökaapeleiden uusimistyöt. Venesatamien sähkön käyttö ja tarve on lisääntynyt mm. akkukäyttöisten veneiden lisäännyttyä. Espoon satamat ovat vanhoja ja niiden sähkön syöttökaapelit ovat alitehoisia, joten niiden kapasiteetti ei enää riitä tarvittavalle sähkömäärälle. Satamien syöttökaapelit ja sähköpääkeskukset tulee uusia ajanmukaisiksi ja turvallisiksi.
• Hansavalkaman urheilupuiston pysäköintialueen laajennus. Hansavalkaman tekonurmikenttää käytetään harjoituksiin ja otteluihin. Erityisesti ottelut ja turnaukset vaativat pysäköintitilaa. Nykyisellään noin 30 autopaikan pysäköintialue on riittämätön, eikä alueella ole muita pysäköintialueita.
• Oittaan ulkoilualueen lisäpysäköintialueet. Oittaan ulkoilualueen jatkuvasti kasvava ympärivuotinen kävijämäärä aiheuttaa tarpeen lisäpysäköintialueelle.

Esitys seuraavista toteutettavista ulkoilureiteistä

Kaupungin investointiohjelmaan sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla (KUP) rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Vuodelle 2034 ei ole esitetty määrärahaa.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelma

Kotiseudun ulkoilupolut -ohjelmassa esitetään ulkoilureittien yhteystarpeet, määritellään uusiin yhteystarpeisiin perustuvat ulkoilureittien pääväylästö sekä esitetään tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja pitkän aikavälin rakentamisohjelma uusille ulkoilureittiyhteyksille.

Liikuntalautakunta esittää ohjelman mukaista ulkoilureittien toteuttamista.

Rakentaminen 2025:

• Kirskupellonpolku ulkoilureitti ja latupohja, rakentaminen käynnissä, valmistuu elokuussa 2025
• Ingaksenmäki-Ingaksenmetsä ulkoilureitti, rakentaminen heti Fortumin kaukolämpötöiden jälkeen vuoden 2025 aikana
• Ullantorpanpolku ulkoilureitti ja latupohja, rakentaminen heti Fortumin kaukolämpötöiden jälkeen vuoden 2025 aikana

Suunnittelussa 2025 / rakentaminen 2026:

• Kaitaankalliot: Rysäpolku-Riilahdentie ulkoilureitti KUP B680. Rakentaminen mahdollista 2026
• Sienimetsä-Sahapukinmäki-Palomäki ulkoilureitti + mahdollisesti latupohja. Rakentaminen mahdollista 2026 KUP B73B
• Lahtirinne-sotaleskensilta. Suunnittelu lähdössä käyntiin, tosi haasteellinen, ei vielä tiedossa onko mahdollista rakentaa.

Suunnitteluun 2026 (alustava listaus, muutokset mahdollisia)

• Ojaniitty- Etuniemenpuisto, puistoraitti+ latupohja KUP B72Z
• Etuniemenkuja- Tiistinlaakso-, puistoraitti+ latupohja KUP B731
• Kehä III -Nikuniitty-Nikunmäki-Niipperintie ulkoilureitti ja latupohja KUP B696
• Nepperinpelto-Juvanranta ulkoilureitti ja latupohja, KUP B73F

Esitys suunnittelu- ja kaavoituskohteista

Liikunnan palveluverkkosuunnitelmia (virkistysvisiot, pasmat, urheilupuistoselvitys, lähiliikuntapaikkaohjelma, skeittiohjelma) on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Kaupunkitekniikan keskus tekee esitetyistä liikunta-alueista suunnitelmat ja hakee tarvittavat luvat. Esitysten mukaiset liikunta-alueet tulee huomioida myös kaavoituksessa.

Uusia tai päivitettäviä suunniteltavia laajoja liikuntarakentamisalueita ja -ohjelmia ovat:

• Latokasken urheilupuiston suunnitelman (koko urheilupuisto) päivitys. Latokaskenniitylle toteutettavasta urheilupuistosta on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi vuonna 2017. Alueelle vireillä olevan liikuntahallihankkeen myötä urheilupuiston länsiosan yleissuunnitelmaa on päivitetty. Myös koko urheilupuistoa koskeva suunnitelmat tulee päivittää, tehdä alueen puistosuunnitelma sekä kustannusennusteet eri toiminta-alueiden toteuttamiseksi.
• Tapiolan urheilupuiston eteläosien suunnittelu. Tapiolan stadionin rakentamisesta on tehty päätös ja alueen pohjoisosasta on tehty rakentamissuunnitelmat. Urheilupuiston eteläosan suunnittelu tulee aloittaa.
• Puolarmaarin liikuntapuisto ja ulkoilualueet. Alueelle on toteutettu vuonna 2020 pieni tekojää, joka toimii kesäisin katukoripalloalueena sekä pumptrack-ratana. Lisäksi alueelle on toteutettu kuntovälinealue ja tenniskenttä. Alueen laajempi suunnittelu tulee aloittaa sisältäen mm. huolto- ja pukutilarakennuksen, tekojäänä toimivan liikuntakentän, lumetus- ja pysäköintialueet, tenniskentät ja muut pienpelikentät, yleisurheilu- ja skeittialueet, jumppa-/käyttönurmen sekä muut lähiliikunta-alueet.
• Hansavalkaman urheilupuiston laajennus ja Kauklahden suuralueen urheilupalvelut. Hansavalkaman urheilupuistoa on tavoitteena laajentaa. Hansavalkaman urheilupuistoon rakennetaan mm. uusi liikuntakenttä, pienpelikenttiä, jumppa-/käyttönurmea ja yleisurheilualue. Alueelle tarvitaan lisäksi uusi liikuntakenttä, joka toimii myös tekojäänä. Huolto- ja pukutilarakennuksen, pysäköinnin ja liikuntahallirakentamisen paikat tulee ratkaista. Kaupunkisuunnittelukeskus on esittänyt osaa liikuntatoiminnoista sijoitettavaksi esimerkiksi Myntinsyrjään tai Vanttilaan. Kauklahden suuralueen urheilupuistojen ja -hallien sijainnit tulee selvittää.
• Frisbeegolfohjelma. Frisbeegolfin suosio kasvaa jatkuvasti. Sopivien eri tasoisten frisbeegolfratojen määrittämiseksi ja sopivien alueiden varaamiseksi tähän käyttöön tulee laatia kaupunkitasoinen frisbeegolfohjelma.
• Olarinniityn liikuntapuisto. Liikuntapuistoa on tarkoitus laajentaa ja toteuttaa mm. lähiliikunta-alue sekä toinen liikuntakenttä, joka toimii myös tekojäänä.  Liikuntapuiston puku- ja huoltotilat sekä pysäköinti tulee ratkaista.
• Saarnilaakson liikuntapuisto. Alueellisesti tärkeän Saarnilaakson liikuntapuiston suunnittelu tulee aloittaa. Liikuntapuistoon tarvitaan mm. iso liikuntakenttä, huolto- ja pukutilarakennus ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima Espoonlahden urheilupuiston kehittämisperiaatteet ja kokonaistarkastelu on valmistunut 31.12.2019. Alue vaatii tarkempaa suunnittelua.
• Oittaan ulkoilualue. Oittaan alueesta tehdyn Ideasuunnitelman pohjalta tulee laatia tarkemmat suunnitelmat alueesta. Suunnitelman tulee sisältää uimaranta- ja virkistyspalvelut, alueen latuverkosto, lähiliikunta-alueet sekä pysäköinnin ratkaisut. Olemassa olevat liikunta-alueet (liikuntakentät, kuntoradat, frisbeegolf ym.) on säilytettävä ja osoitettava paikat käyttäjämäärän kasvun edellyttämille uusille alueille.
• Kivenlahden lähiliikuntapuiston laajennus. Kivenlahdenkentän ympärille toteutetaan mahdollisuuksien mukaan toinen kenttä ja lähiliikunta-alue.
• Finnoon liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä, skeittialue sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä alueelle rakennettavan koulun tarpeisiin.
• Säterinniityn liikuntapuiston laajennus sisältäen toisen liikuntakentän ja lähiliikunta-alueen laajennuksen.
• Kiviruukin liikuntapuisto. Alueellisesti tärkeän Kiviruukin liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa 1-2 isoa liikuntakenttää (sisältäen tekojään), huolto- ja pukutilarakennus ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Keran liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa mm. iso liikuntakenttä sekä lähiliikunta-alueita voimakkaasti kasvavan asuinalueen sekä tulevien koulujen tarpeisiin.
• Suurpellon urheilupuistoon on tarkoitus toteuttaa 1-2 isoa liikuntakenttää (sisältäen tekojään), huolto- ja pukutilarakennus ulkokuntosali, pienpelikenttiä, yleisurheilu- ja skeittialue, jumppa-/käyttönurmea sekä muita lähiliikunta-alueita.
• Matinkylän urheilupuiston eteläosien yleissuunnitelma (Rantametsä). Urheilupuiston eteläpuolisesta puistoalueesta tulee tehdä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tulee sisältää puistoalueen lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä pyrkiä yhdistämään luontevasti urheilupuisto ja Matinkylän uimaranta.
• Pasmat, virkistysvisiot, urheilupuistoselvitys ja muut Espoon maankäytön suunnitelmat sisältävät lisäksi muita uusia urheilu-, liikunta- ja lähiliikuntapuistoja ja vanhojen liikunta-alueiden kehittämistä asuinalueiden väestömäärien kasvaessa. Uusista liikunta-alueista tulee laatia suunnitelmat ja alueet tulee huomioida kaavoituksessa. Espoon keskuksen ja Kauklahden virkistysvisio tulee laatia.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi