Lisäselvitykset ja poikkeukset | Haetaan lupaa asuinkerrostalolle pihajärjestelyineen. Lisäksi tontilta kaadetaan n.10 puuta.
ASEMAKAAVA
Korttelia koskeva asemakaavamuutos on saanut lainvoiman 2023. Tontti sijoittuu asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueelle AK. Tontille osoitettu rakennusala on enintään osin 4-, osin 5-, ja osin (1/3)6-kerroksinen. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on asemakaavassa määritelty +57.5. Rakennusten, muurien ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Asuinkerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Kunkin asuinkerrostalon alimman kerroksen tulee julkisivukäsittelyltään ja -jäsentelyltään erota peruskerroksista. Ilmanvaihtokonehuoneet saa rakentaa kerrosluvun estämättä. Asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - asuntojen ulkopuoliset varastotilat - asukkaiden yhteistilat porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa, mikäli se lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta - jätehuoltotilat ja kiinteistöhoidon tilat - pysäköintitilat - alueen sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat. Alueelle on rakennettava melueste ennen korttelin 57034 rakennusten käyttöönottoa. Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit on suojattava meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukaisesti siten, etteivät valtioneuvoston asettamat ulkoalueiden ohjearvot ylity. Leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa rakennusten muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity.
Jos tontille rakennetaan valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa, voidaan autopaikkoja näiden osalta vähentää 20 %.
Autopaikkojen vähimmäismäärät: 1 ap/95 k-m2 asuntokerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto, polkupyöräpaikkoja 1 pp/30 k-m2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. Kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi sallittua kerrosalaa varten ei tarvitse rakentaa auto- ja polkupyöräpaikkoja.
RAKENNUSHANKE
Hakemus koskee AK-tontille sijoittuvaa asuinkerrostaloa. Siihen tulee yhteensä 41 asuntoa, joista pienasuntoja on 23 kpl ja 3h + kt tai suurempia 18 kpl. Tätä hakemusta on käsitelty rinnan korttelin kahden muun saman hankkeen hakemuksen kanssa (lupatunnukset 2024-1204 ja 2024-1205). Hakemus 2024-1204 koskee toista asuinkerrostaloa ja hakemus 2024-1205 asuinkerrostalojen yhteistä piha-aluetta (LPA-tontti).
Täydennysrakennuskortteli sijoittuu kallioiseen rinteeseen. Rakentaminen edellyttää louhintaa. Rakennuksen sisäänkäynnit sijoittuvat kolmeen eri kerrokseen: Kalasääksentieltä 3.kerrokseen, pihatasolta 2. kerrokseen ja pysäköintitasolta 1. kerrokseen, josta on vielä noin kolmen metrin pudotus Rastaalantien tasoon. Pysäköintitason kerrokseen ei ole sijoitettu asuntoja. LPA-tontin autokatokset on louhittu maan sisään tasojen porrastuskohdassa, pihatason leikki- ja oleskelualueen sijoitettu katoksen päälliselle terassille. Leikki- ja oleskelualueet on keskitetty kerrostalojen väliselle alueelle, näin eteläosan kallioinen piha-alue voidaan jättää lähes luonnontilaiseksi.
Rakennuksessa on yksi poikittain rinteeseen sijoitettu porrashuone. IV-konehuone on sijoitettu rakennusmassaan pulpettikaton alle ja se liittyy porrashuoneen ikkunaseinään. Etelään suuntautuvalle pulpettikatolle asennetaan aurinkopaneeleita täydentämään maalämpöä.
Julkisivut ovat puhtaaksimuurattua tiiltä vaaleanharmaan ja vaalean kellertävän sävyisinä. Tehosteina on julkisivuissa käytetty uritettua betonia ja metallilevyä.
Talojen rakennusmassat on sijoitettu asemakaavan mukaisesti metrin päähän Kalasääksentiestä. Koska Kalasääksentien rakennuksen puolelle ei ole katusuunnitelmassa osoitettu jalkakäytävää, on sovittu jalkakäytävän toteuttamisesta puoleksi tontin puolelle, puoleksi katualueelle.
RAKENNUSOIKEUS
Rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 2500 kem2. Rakennuksen tilavuus on 11010 m3, kokonaisala 3464 m2 ja kerrosala 3376 kem2, josta asemakaavan sallimaa lisäkerrosalaa käytetään 515 kem2 ja MRL sallimia ylityksiä on 361 kem2. Rakennusoikeutta ei jää käyttämättä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖSUOJA
Autopaikat sijoittuvat viereiselle tontille 4. Autopaikkoja toteutetaan asuinrakennuksen käyttöön asemakaavan vähimmäisvaatimuksen mukaisesti 22 kpl, kun laskelmassa on huomioitu 20% vähennysmahdollisuus valtion tukemaa 40 vuoden korkotukimallilla toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa varten. Le-autopaikkoja on osoitettu sisäänkäyntien lähietäisyydeltä tälle rakennukselle yksi. Talokohtaisen le-autopaikan lisäksi toteutetaan taloyhtiölle yhteiskäyttöön yksi ylimääräinen le-autopaikka autokatokseen, yhtiölle yhteensä kolme le-ap. Pysäköintitasolle on ajo Kalasääksentieltä tontin 6 läpi.
Kaavan edellyttämät polkupyöräpaikat on sijoitettu tontille sisätiloihin piha- ja pysäköintitasoon, lisäksi on osoitettu ulkopaikkoja talon sisäänkäyntien yhteydessä.
Taloyhtiön (tontit 3 ja 5) yhteinen S1-luokan väestönsuoja 133 henkilölle sijaitsee tässä rakennuksessa. Taloyhtiön yhteinen jätehuone sijaitsee tällä tontilla ja sille on esteetön kulkureitti.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Poikkeaminen asemakaavasta
Poikkeaminen asemakaavaan merkityistä päällekkäisten kerrosten lukumäärien rajauksista: asemakaavaan merkityt rajaukset ovat ohjeellisia, eikä kerrosalaan laskettavien tilojen kohdalla kerrosten lukumääristä poiketa. Asemakaava on laadittu viitesuunnitelman pohjalta, eikä viitesuunnitelmassa huomioitu aputilojen vaatimaa alaa. Perustelu: asemakaavassa annettua kerrosalaa on mahdoton sijoittaa rakennusalalle, ellei aputiloja saa sijoittaa maan alle osittain rakennusalan ulkopuolelle.
Poikkeaminen asumisen aputilaohjeesta (Topten)
Yhtiöön toteutetaan yksi yhteinen pesula (luvassa 2024-1204), jonka koko on 26 m2, kun ohjeen mukaan pesulaa tulisi olla 23-26 m2 kutakin 31-60 asuntoa kohden. Yhtiöön tulee yhteensä 82 asuntoa. Kaikissa asunnoissa on varaukset pesukoneelle ja kuivausrummulle. Kuivaushuonetilaa 82 asunnolle toteutetaan yhteensä 21 m2, kun Topten -ohjeen mukaan tulisi olla 30 m2 41-60 asunnolle .
Talosaunoja toteutetaan koko yhtiössä kaksi, kun Topten -ohjeen mukaan 20 saunatonta asuntoa kohden tulisi olla yksi sauna. Yhtiöön tulee yhteensä 82 asuntoa, tulisi olla 82:20=4,1 saunaa.
Espoon Asunnot perustelee poikkeamisia seuraavasti:
1. Kohteessa on noudatettu Espoon Asuntojen ohjetta, joka perustuu yhteistilojen käyttöasteen seurantaan.
2. Pienasuntovaltaisuusrajan ylitys on pieni (6%), asuntojen keskikoko on 54m2.
3. Pesulan tehokkuudessa ratkaisevaa on koneiden määrä ja laatu kuin pesulatilan koko ja lukumäärä. Suunnitellussa pesulassa on käytössä kaksi pesukonetta, lisäksi varaus kolmannelle pesukoneelle tai kuivausrummulle.
a) EA:n kokemus kuivaustilojen käytöstä b) Lisäkuivaustilana on säältä suojattu 15m2 kuivausparveke pesulan yhteydessä c) Pesulassa on tehokas kuivausrumpu. Pesulassa on varaus toiselle kuivausrummulle. d) Kuivaustilat ovat varattavissa, suuret yhteiskäyttökuivaushuoneet olisivat vajaakäyttöisiä ja energiaa tuhlaavia (n. 10m2 tila on sopiva) e) Kuivaushuoneet varustetaan kuivauspuhaltimella. e) Kaikkien asuntojen kylpyhuoneissa on varaus kuivausrummulle. f) TopTen-kuivaustilaohje perustuu asuntojen lukumäärään, mutta parempi mitoitusperuste olisi makuuhuoneiden lukumäärä, joka korreloi paremmin pyykin määrään.
4. EA:n käyttökokemuksen mukaan kaksi saunaosastoa riittää. Toteutettavat saunaosastot ovat tilavia (31+33m2), saunaan mahtuu kuusi henkeä (TopTen-ohje 4h), lisäksi niihin liittyy lasitettu vilvoitteluparveke. Poikkeamia perustellaan Espoon Asunnot Oy:n käyttäjäkokemuksella vastaavissa vuokra-asuntokohteissa.
Poikkeamiset esitetään hyväksyttäviksi vähäisinä.
ESTEETTÖMYYS
Kaikki asunnot ja yhteistilat ovat esteettömiä. Sisäänkäynnit 2.kerrokseen (pihataso) ja 1.kerrokseen (pysäköintitaso) ovat esteettömiä. Pihan leikki- ja oleskelualueille sekä pysäköintipaikoille on esteetön käynti sekä talosta, että kadulta.
MUUT SELVITYKSET
Kortteliin on tehty liikennemeluselvitys. Rakennuksiin kohdistuvat päiväajan keskiäänitasot ovat suurimmillaan 63 dB(A) ja yöajan keskiäänitasot suurimmillaan 56 dB(A), eikä asuinhuoneistojen avautumissuunnalle tai parvekkeiden sijoittumiselle ole kaavamääräyksinä annettuja rajoitteita. Kaavamääräyksen mukainen meluntorjunnan kannalta tarkoituksenmukainen riittävä parvekkeiden ja terassien meluntorjunta on näin ollen tyypillinen parvekelasitus. Lasitustarpeen määrittämisessä on huomioitava, että seinäheijastus nostaa parvekkeen äänitasoa keskimäärin kolme desibeliä ja näin ollen parveke on tarpeen lasittaa, kun julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso ylittää 52 dB(A). Parvekerakenteiden vaatimukset on tarkasteltu tarkemmin erillisessä parvekkeiden ääneneristävyysselvityksessä.
Maalämpöjakohuoneen päälle ei ole sijoitettu asuntoa melusyistä. Pesulakoneet on sijoitettu valettavan betonijalustan päälle torjumaan tärinämelua. Pesulan, kuivaushuoneen, maalämpöhuoneen ja iv-konehuoneen koneet on varustettu tärinävaimentimilla. Melua tuottavissa yhteistiloissa (pesula, kuivaus, kerho) on dB-alakatot.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta korttelikokonaisuuden osana 3.6.2024, jolloin sitä puollettiin ehdollisena. Lausunnossa edellytettiin julkisivumateriaalien katselmointia työmaalla ennen toteutusta.
YHTEISJÄRJESTELYT, RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Korttelin tonttien 3,4, ja 5 välille on laadittu yhteisjärjestelysopimus koskien mm. piha-alueiden ja kulkuyhteyksien yhteiskäyttöä, autopysäköintijärjestelyjä, huolto- ja pelastusjärjestelyjä, jätehuoltoa, hulevesijärjestelyjä, maalämpökaivojen sekä taloteknisten laitteiden ja yhteyksien sijoittamista.
Lisäksi on laadittu sopimus tonttien 3, 4, 5, 6, 7 sekä Espoon kaupungin (kiinteistön 49-57-9901-0 ”katualue” sekä tonttien 28-3 ja 6 allekirjoitushetken omistajana ja tässä sopimuksessa tarkoitetun yhteisjärjestelyn hyväksyjänä) kesken mm. kulkureittiä tontilla 6, pelastusreittiä, autopaikkajärjestelyä, jalkakäytävää katualueella, kunnallisteknisiä liittymiä ja hulevesiä.
Naapureille on tiedotettu hankkeesta rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
louhintasuunnitelmat
työmaasuunnitelma
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on työmaalla pidettävä puustokatselmus, josta on sovittava lupakäsittelijän kanssa. Ennen rakentamista valmistelevia toimenpiteitä tulee rakennusvalvontakeskukselle esittää työmaasuunnitelma, jossa tulee esittää myös suunnitelmat siitä, että työmaa-alueelle taataan työn toteuttamisen aikana turvallinen kulku. Ennen muuraustyöhön ryhtymistä on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot tiilistä esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa. Tarkastus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on vaihtoehdoista tehtävä 2-3 kpl riittävän kokoista mallipalaa. Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset. Rakennuksen tulee kaikilta osiltaan olla valmis ja piha- ja pysäköintialueiden tulee olla asemapiirustuksen ja pihasuunnitelman mukaisesti toteutettuina ennen käyttöön hyväksymistä. Istutustöiden loppuunsaattamiselle voidaan antaa erillisen selvityksen perusteella enintään yhden vuoden määräaika. Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina. Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa. Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
RSS
Haku
