Kaupunkisuunnittelulautakunta
Pöytäkirja 26.02.2025/Pykälä 33

Asianumero 511/10.02.03/2024

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.02.2025 § 33

§ 33

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Päätös

Selostus 

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyiseen datakeskusrakennukseen kiinteästi liittyvän, noin 23 700 k-m² laajennusosan rakentaminen. Suunniteltu rakennus on ilmeeltään selkeälinjainen ja kuutiomainen. Piha‐alueen luoteisosaan, nykyisen sähköaseman viereen, sijoitetaan toimintaa tukevia teknisiä laitteita ja rakennelmia. Tontille on kaksi ajoyhteyttä Sinimäentieltä, eikä uusia katuyhteyksiä tule toteutettavaksi.

Nykyinen rakennus koostuu kahdesta erilaisesta osasta, toimisto-osasta ja hallimaisesta varasto-osasta, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Kiinteistön omistajalla ei ole käyttöä tontin keskellä sijaitsevalle toimistorakennukselle, ja tavoitteena on sen purkaminen. Datakeskuksen laajennusosa sijoittuu osittain purettavan rakennuksen, ja osittain pysäköintikentän paikalle. Hallimainen varasto-osa jää paikalleen.

Datakeskukset ovat ns. kriittistä digitaalista infrastruktuuria, joiden suojaustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluu sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita, että digitaalisia toimintoja ja palveluja. Kriittisen infrastruktuurin suojaus perustuu Euroopan Unionin vuonna 2023 voimaan tulleeseen kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (Critical Entities Resilience). EU-maiden tulee yhdenmukaisin menettelyin määrittää ja tunnistaa yhteiskuntien toimintakyvyn kannalta kriittiset toimijat ja parantaa niiden kriisinsietokykyä.

Kaava-alueen pinta-ala on 3,8 hehtaaria.

Kokonaiskerrosala on 38 400 k-m2.

Aluetehokkuus on ea= 1,0.

Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin      16 200 k-m2.

Kaava-alueen työpaikkojen määrä lisääntyy noin 50 työpaikalla. Yrityksen toimistotilat sijaitsevat viereisellä tontilla.

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

Suosaari - Mossaholmen, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7375, käsittää korttelin 17047. kaupunginosassa Laajalahti, alue 120407.

Aloite ja vireilletulo

Alueen kaavoitusta on hakenut alueen maanomistaja Equinix Finland Oy, 14.2.2024 kirjatulla hakemuksella.

Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 23.9.2024.

Alueen nykytila

Suunnittelualueeseen kuuluu yksi tontti, jossa toimii tällä hetkellä datakeskus. Tontin pinta-ala on 3,8 ha ja sen omistaa Equinix Finland Oy. Tontilla on rakennus, joka on valmistunut vuonna 1974, ja siinä on yhteensä 19 350 kerrosneliömetriä. Rakennukseen kuuluu hallimainen varasto-osa tontin eteläpuolella, jossa datakeskus tällä hetkellä toimii. Rakennukseen kiinteästi liittyvä viisikerroksinen toimisto-osa sijaitsee itä-länsi-suuntaisesti varasto-osan pohjoispuolella. Toimistorakennus on tällä hetkellä tyhjillään. Tiloissa toimivalla yrityksellä ei ole toimisto-osalle käyttöä, sillä heidän toimistotilansa sijaitsevat viereisellä tontilla. Rakennuksen ovat suunnitelleet Kaija ja Heikki Siren.

Toimistorakennus valmistui konttorikonevalmistaja Rank Xerox Oy:n pääkonttoriksi vuonna 1974. Rakennus on muodoltaan yksinkertainen suorakaide. Alimman kerroksen ulkoseinät on vedetty päädyistä ja pohjoisjulkisivulla sisäänpäin siten, että sisääntulojulkisivulle muodostuu pilarien kannattelema arkadi, ja samalla katos sisäänkäynneille. Ikkunat muodostavat pitkillä ikkunajulkisivuilla koko rakennuksen pituisen nauhan.

Rakennuksen sisätiloissa on avotoimistoa, kokoustiloja, näyttelytiloja, sekä valmistuskeittiö ja ruokasali. Viidenteen kerrokseen oli aikoinaan sijoitettu saunaosasto uima-altaineen ja kuntosaleineen. Rakennusta on laajennettu varasto-osilla 1980-luvulla, ja se on peruskorjattu vuonna 2009. Tällöin sen sisätiloja muutettiin huomattavasti alkuperäisistä, ja myös pintamateriaalit uusittiin. Espoon kaupunginmuseon mukaan toimisto-osaan liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Suunnittelualueen piha-alueella on puustoista istutettua aluetta tontin itä-, etelä-, ja länsireunoilla. Rakennuksen pohjoispuolella on autopaikkoja, joiden väleihin on istutettu puita. Suuri osa tontista on asfaltoitua pintaa. Vuonna 2024 tontin kaakkoisnurkkaan on rakennettu Fortumin lämmön talteenottolaitos.

Suunnittelualue sijaitsee Laajalahden kaupunginosassa, Sinimäen teollisuusalueella, Turunväylän moottoritien ja Sinimäentien väliin jäävällä kaistaleella. Alueella sijaistee teollisuuskiinteistöjä, sekä toimistorakennuksia. Sinimäen ja Laajalahden alueilla on vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle kantautuu Turunväylältä merkittävää tieliikennemelua, minkä vuoksi sinne ei ole sijoitettu asumista. Nykyinen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on teollisuus-, toimisto- ja varastorakennusten korttelialue. Suunnittelualue on myös osittain tulvariskialuetta, johon Mankkaanpuro voi harvinaisen rankkasateen aikana tulvia.

Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

Maakuntakaava

Alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin vaihemaakuntakaava. Suosaaren suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavassa taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeellä (pystyraidoitus). Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkeva Turunväylä on maakunnallisesti merkittävä tie. Lähellä on kaupan alue ja joukkoliikenteen vaihtopaikka. Voimajohto kulkee alueen länsipuolelta ja viheryhteystarve itäpuolelta.

Yleiskaava

Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava. Siinä alue on osoitettu työpaikka-alueeksi.

Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos oli nähtävillä 03.06.‒03.09.2024. Siinä alue on osoitettu niin ikään työpaikka-alueeksi. 

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava:

120400 Sinimäki III-Laajalahti pohjoinen II 17036-17045, 17047 (lainvoimainen 12.11.1979). Kortteli 17047 on siinä osoitettu TLV-merkinnällä teollisuus- toimisto- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueelle saa voimassa olevan asemakaavan mukaan rakentaa viisikerroksisen rakennuksen. Sinimäentien puoleisella laidalla ja länsilaidalla on ”istutettava tontin tai rakennuspaikan osa” -merkintä. Tontilla on laaja, lähes koko tontin kattava rakennusala.

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 9.9.2024. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä valmisteluaineistosta 22.10.2024 mennessä. Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saapui kaksi mielipidettä. Nähtävilläoloajan jälkeen 4.11.2024 saapui lisäksi yksi mielipide. Mielipiteet käsittelivät tieliikenne- ja työmaamelua, hulevesitulvien ennaltaehkäisyä ja purkavaa uudisrakentamista.

Valmisteluaineiston nähtävilläolon jälkeen alueelta on laadittu mm. ilmastovaikutusten arviointi (FCG, 2024), meluselvitys (Akukon, 2024), hulevesiselvitys ja -suunnitelma (Sweco Finland Oy, 2025), sekä rakennushistoriaselvitys (Synopsis arkkitehdit Oy, 2024) ja selvitys rakennuksen purkamisen perusteista (Synopsis arkkitehdit Oy, 2024).

Valmisteluaineistosta saatua palautetta on huomioitu siten, että hulevesien viivytyssäiliöiden mitoitustilavuus on määrätty kaavassa tavallista korkeammaksi. Näin hulevesien purkuvirtaama ei kaavan myötä lisäänny. Laaditun meluselvityksen perusteella alueen melutaso ei lisäänny datakeskuksen myötä, joten se ei edellytä muutoksia kaavaan. Purettavasta rakennuksesta laaditussa rakennushistoriaselvityksessä on puolestaan dokumentoitu rakennuksen historia kattavasti. Purkamisen perusteet-raportissa todetaan, että purettavan rakennuksen betoni voisi olla mahdollista käyttää betonimurskeena purkukuopan täyttöön. Tätä ennen betonin soveltuvuus tarkoitukseen on tukittava. Myös tiiltä ja laattoja voi käyttää maantäyttöön. Muita materiaaleja voidaan hyödyntää muuhun jatkokäsittelyyn muualla.

Lausunnot ja kannanotto saatiin HSY:ltä, Carunalta ja Espoon kaupunginmuseolta.

HSY:n lausunnossa todettiin, että suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee HSY:n vesihuoltolinjoja. HSY:n mukaan niitä varten tulee kaavaan merkitä vähintään 10 metriä leveä johtovarausalue. Lausunto on huomioitu merkitsemällä johtovarausalue kaavaan.

Caruna Espoo Oy totesi lausunnossaan, että mikäli sen sähköverkon komponentteihin kohdistuu siirto- tai muutostarpeita, Caruna Espoo toteuttaa tarvittavat muutokset ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Kannanotto ei aiheuta kaavaan muutostarpeita.

Espoon kaupunginmuseo on esittänyt, että päätöksenteon tueksi ja mahdollisesti poistuvan rakennuksen dokumentoimiseksi tulee toimisto-osasta laatia rakennushistoriallinen selvitys. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan toimisto-osaan liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulee kaavaharkinnassa ottaa huomioon.

Kannanotto on huomioitu laatimalla purettavaksi suunnitellusta rakennuksesta kattava rakennushistoriallinen selvitys (Synopsis arkkitehdit Oy, 2024), jossa rakennuksen historia, sisä- ja ulkotilat, sekä peruskorjaukset ja laajennukset on dokumentoitu.

Kaavasta on ollut mahdollista keskustella suunnittelijoiden kanssa Tapiolan seudun asukasilloissa 30.5.2024 ja 22.10.2024.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleiskuvaus

Asemakaavan muutoksella osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten kortteli (T-1). Kaavamerkintä mahdollistaa datakeskustoiminnan jatkumisen ja laajentamisen tontilla. Kaavaehdotus mahdollistaa nykyisen toimistotalon purkamisen, ja uuden datakeskuksen rakentamisen sen paikalle. Nykyisestä rakennuksesta paikalle jää hallimainen varasto-osa. Rakennusoikeutta on osoitettu kaavaehdotuksessa yhteensä 38 000 k-m2, josta uuden suunnitellun rakennuksen osuus on 23 700 k-m2. Alueen työpaikkojen määrä lisääntyy noin 50 työpaikalla. Viitesuunnitelman asemakaavaa varten on laatinut Synopsis arkkitehdit Oy (2025).

Suunniteltu datakeskusrakennus on muodoltaan kuutiomainen, ja sen julkisivu avautuu pohjoiseen Turunväylälle päin. Suunnitellun datakeskusrakennuksen pintamateriaali on metallijulkisivukasettia. Rakennuksen pääväri on tumma harmaa. Julkisivuun on suunniteltu pystysuuntaisia säleitä, joiden väleihin sijoitetaan pystysuuntaisia led-valoja. Valot suunnitellaan sopimaan ympäristöönsä siten, että niiden kirkkaus ei ole liian suuri ja valo suuntautuu maata kohti. Valaistu rakennus eroaa ympäröivistä toimistorakennuksista ja toi-mii maamerkkinä Turunväylän suuntaan. Viides ja korkein kerros on väriltään vaalean harmaata metallijulkisivukasettia. Pieni osa rakennuksen julkisivusta on myös lasia.

Asemakaavaehdotus mahdollistaa datakeskuksen sähkönjakelun vaatimien muuntamoiden ja varavoimageneraattoreiden rakentamisen tontille. Varavoimageneraattorit sijoitetaan kontteihin, jotka perustetaan tukevasti maahan. Kaksi konttia asetetaan päällekkäin, jolloin rakennelman korkeus on noin 12 metriä ja pituudeltaan noin 20 metriä. Tällaisia rakennelmia tullee tontille useita. Varavoimageneraattoreiden suunniteltu sijainti on tontin luoteisnurkassa. Siellä kontit eivät aiheuta maisemahaittaa, sillä ne jäävät suunnitellun näkösuojaelementin taakse piiloon.

Datakeskuksen Turunväylän suuntaan suuntautuvalle julkisivulle on suunniteltu näkösuojaelementti, joka omana arkkitehtonisena elementtinään yhdistyy datakeskuksen julkisivuun. Elementti koostuu betonisista pylväistä, jotka muodostavat visuaalisesti yhtenäisen seinämän. Pylväiden väliin jää tilaa siten, että niiden välistä näkee pilkahduksen takana sijaitsevasta pihasta, kuin raollaan olevien sälekaihtimien läpi. Elementti kuitenkin peittää suurimmaksi osaksi näkyvistä datakeskuksen tekniikkapihan. Pylväät ovat korkeudeltaan 13 metriä, jotta ne peittävät taakseen 12 metriä korkeat varavoima-generaattorikontit. Näkösuojaelementti on visuaalisesti osa rakennuksen yhtenäistä julkisivua.

Datakeskuksen pysäköintipaikat sijoittuvat pääosin tontin reunoille etelä- ja länsiosiin. Viisi pysäköintipaikkaa on myös hallimaisen varasto-osan länsipuolella, istutettavan alueen ja sisäänkäynnin läheisyydessä.

Maisemasuunnitelmassa rakennuksen ympärille on suunniteltu istutettavia alueita kaikille niille alueille, joita ei tarvita liikenteen ja logistiikan tai rakennusten käyttöön. Tontin itäreunalle on osoitettu kaavassa alueen osa, jonka luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Sen olemassa olevat puut tulee säilyttää, ja lisäksi sinne tulee istuttaa uusia korkeaksi kasvavia puita. Puusto juuristoalueineen tulee suojata yhtenäisellä suoja-aidalla työmaa-aikana. Olevaa puustoa säilytetään myös tontin etelä- ja länsiosissa. Muut puilla ja pensailla istutettavat alueet sijaitsevat tontin etelä- ja länsilaidoilla. Istutettavat alueet on maisemasuunnitelman mukaan suunniteltu niityiksi, ja yksi rakennuksen kyljessä sijaitseva istutettava alue on suunniteltu nurmikoksi.

Tontin vehreyttä ja monimuotoisuutta ohjataan Espoon viherkerrointyökalulla. Viherkerroin kuvaa tontin tai korttelin vihertehokkuutta, eli sitä, kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja sadevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan. Vihertehokkuuden tavoitetaso on T-1-korttelialueella 0,5. Uusien rakennusten kattopinnoista 20 % tulee toteuttaa viherkattona, ja lisäksi kattopintoja saa hyödyntää aurinkoenergian keräämiseen.

Asemakaavan mukaisessa tilanteessa liikenteen määrä ei juurikaan lisäänny alueella. Suurimmat liikenteelliset vaikutukset aiheutuvat datakeskuksen rakentamisesta ja nykyisen toimistorakennuksen purkamisesta. Työmaaliikenteen vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia. Datakeskuksen valmistumisen myötä tontille kohdistuva liikennetuotos pysyy samana kuin nykyisin. Kestävän liikkumisen mahdollisuuksia edistetään esimerkiksi kaavamääräyksillä ohjattuun laadukkaaseen pyöräpysäköintiin, joka voi lisätä pyöräilyn houkuttelevuutta.

Hulevesitulvariski

Suunnittelualue on hulevesitulvariski aluetta, sillä läheinen Mankkaanpuro kulkee tontin vieressä, ja tontti on osittain ympäröivää aluetta alavampaa. Tämän vuoksi kaavaehdotukseen on asetettu tulvakoroksi +10,8 (N2000). Sen alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita ilman asianmukaista vesieristystä. Uusi rakennus rakennetaan vähintään korkoon +10,8 (N2000), mikä tarkoittaa sitä, että tontin korkoa on nostettava noin metrillä uuden rakennuksen kohdalla. Tällä on varauduttu Mankkaanpuron mahdolliseen harvinaiseen tulvimiseen.

Tulvimista myös ennaltaehkäistään kaavaehdotuksessa tavallista tiukemmilla hulevesimääräyksillä. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla 1,6 m3 jokaista 100 m2 kohden. Tavallisimmin mitoitustilavuus on 1 m3 jokaista 100 m2 kohden. Hulevesien laadullisesta hallinnasta huolehditaan siten, että liikennöidyillä alueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä. Varavoimageneraattoreiden läheisyydessä syntyvät hulevedet käsitellään öljynerottimella.

Kaupunkikuva

Suunniteltu datakeskusrakennus on yhtä korkea kuin ympäröivät viisikerroksiset toimistorakennukset. Rakennus on väriltään tumma ja muodoltaan kuutiomainen. Datakeskusrakennusten julkisivumateriaalien tulee olla korkealaatuisia ja niiden tulee sopeutua ympäröivään maisemaan ja rakennuskantaan. Piha-alueelle sijoittuvien teknisten rakennusten ja säiliöiden tulee ulkoasultaan ja laatutasoltaan sopeutua ympäröivään alueeseen.

Turunväylän suuntaan suuntautuvalle julkisivulle saa rakentaa 13 metriä korkean näkösuojaelementin, joka toimii julkisivun kanssa yhtenäisenä arkkitehtonisena elementtinä. Aita toimii myös näkösuojana ja peittää varavoimageneraattorikontit taakseen. Katolle saa sijoittaa ilmastointikonehuoneita ym. teknisiä rakenteita, joiden julkisivuissa on noudatettava pääjulkisivujen materiaaleja ja laatutasoa. Suunniteltu datakeskusrakennus ei juurikaan näy Sinimäentieltä katsottaessa, sillä se jää suurimmaksi osaksi nykyisen datakeskuksen taakse.

Purettavaksi suunniteltu rakennus

Kaavaehdotuksessa purettavaksi esitettävä rakennus on maineikkaiden suunnittelijoiden Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema toimistorakennus. Rakennus valmistui vuonna 1974, ja sen alkuperäinen käyttäjä oli yhdysvaltalainen konttorikonevalmistaja Rank Xerox. Rakennuksesta on laadittu kattava rakennushistoriallinen selvitys (Synopsis arkkitehdit Oy, 2024), jossa rakennuksen historia, sisä- ja ulkotilat, sekä peruskorjaukset ja laajennukset on dokumentoitu. Nykytilanteessa rakennus on käyttämättömänä tyhjillään. Espoon kaupunginmuseon mukaan toimisto-osaan liittyy merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka menetetään purkamisen myötä. Rakennus ei ole suojeltu.

Toimistorakennuksen käyttöä datakeskusrakennuksen osana on tutkittu, mutta tilatarpeiden ja rakenteiden riittämättömän kantavuuden takia ratkaisu ei ole toimiva. Kiinteistön omistajalla ei ole, eikä tule olemaan, käyttöä tontin keskellä sijaitsevalle toimistorakennukselle, koska toimistotilat sijaitsevat viereisellä tontilla. Toimistorakennuksen mahdollinen ulkopuolinen käyttäjä rajoittaisi datakeskuksen turvallisuusratkaisujen toteuttamista. Alueen on oltava aidattu, vartioitu ja ulkopuolisten henkilöiden liikkuminen alueella on rajoitettua. Datakeskukset ovat ns. kriittistä digitaalista infrastruktuuria, joiden suojaustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Energia

Kaavaehdotus mahdollistaa tehokkaamman hukkaenergian hyödyntämisen ja tukee vähäpäästöisen energiantuotannon kehittymistä Espoon kaupungin alueella. Tontin kaakkoiskulmassa sijaitsee jo nykytilanteessa Fortumin lämmöntalteenottolaitos. Se tuottaa datakeskuksen tarpeisiin kaukokylmää ja ottaa palvelimien jäähdytysvedestä lämpöenergiaa ja nostaa sen lämpötilan lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Datakeskuksen laajennuksen myötä, laitoksen lämpötehoa voidaan kasvattaa nykyisestä noin 4 MW:sta noin 6 MW:iin, ja lisätä näin sähköpohjaisen kaukolämmön tuotantoa kohteessa. Nykyisellä lämpömäärällä voidaan jo kattaa vuosittain keskimäärin 2 000 omakotitalon lämmitystarve.

Sopimusneuvottelut

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutokseen liittyy maankäyttösopimus. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

Perittävät maksut

Hakija on maksanut kaavoitus- ja kuulutuskustannuksista 50 %.

Hyväksyminen

Hallintosäännön I osan 2. luvun 3 §:n 24 kohdan mukaan kaupunginhallitus hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, joihin liittyy maankäyttösopimus.

Jatkokäsittely

-          Ote ilman liitteitä: Hakija

-          Lausuntopyynnöt

-          Kuulutus ja tiedotekirjeet

-          Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka sitä ovat erikseen kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa

Liitteet

Oheismateriaali