Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 16.01.2025/Pykälä 10

Asianumero 3330/10.03.00/2023

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 16.01.2025 § 10

§ 10

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Rakennusvalvonnan päällikkö Saajo Jari

Käsittely 

Antti Kalliomaa teki Jatta Salmen ja Mia Noreksen kannattamana seuraavanlaisen vastaesityksen:

”Ratkaisu:

Lautakunta päättää velvoittaa Luona Oy:n vastaanottokeskuksen toiminnanharjoittajana ja kiinteistön huoneenvuokralaisena sekä As Oy Espoon Kartanonlehdon kiinteistön omistajana lopettamaan kiinteistöllä 49–72–75–8 osoitteessa Ylämyllyntie 7 B & C olevien asuinkerrostalojen käyttämisen vastaanottokeskuksena 30.4.2025 mennessä.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta asettaa edellä antamansa päävelvoitteen tehosteeksi uhkasakon. Mikäli päävelvoite laiminlyödään, uhkasakko määrätään maksettavaksi.

Jos kiinteistö tai sitä koskeva käyttöoikeus luovutetaan, on tässä päätöksessä asetetuista velvoitteista ja uhasta ilmoitettava uhkasakkolain 18 §:n mukaisesti luovutuksensaajalle ottamalla luovutuskirjaan sitä koskeva maininta tai tiedottamisesta on huolehdittava muutoin todisteellisesti. Lisäksi velvoitetun on ilmoitettava kirjallisesti Espoon kaupungin rakennusvalvonnalle luovutuksensaajan nimi ja osoite.

Tästä päätöksestä ja sen mukaisesta kiinteistöä koskevista velvoitteista ja niiden tehosteeksi asetetusta uhasta lähetetään ilmoitus Maanmittauslaitokselle merkinnän tekemiseksi kiinnityksistä pidettävään rekisteriin.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että asiasta ei ole vielä aiheellista tehdä ilmoitusta poliisille. Poliisille tehtävästä ilmoituksesta päätetään, mikäli päävelvoite laiminlyödään ja uhkasakko määrätään 1.5.2025 jälkeen maksettavaksi.

Päätösotteet lähetetään saantitodistuksella velvoitetuille sekä toimenpidepyynnön tekijälle

Perustelut:

Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo 16.11.2023 tekemänsä päätöksen mukaisesti edelleen, että vastaanottokeskus osoitteessa Ylämyllyntie 7 B-C on alueen AK-asemakaavan vastainen.

Lautakunnan saamien dokumenttien mukaan Luona oy on tehnyt Maahanmuuttoviraston kanssa sopimuksen 11.7.2023 (Sopimustunnus MIG-2023-49-Sop) laitospohjaisen vastaanottokeskuksen perustamisesta Espooseen kerrostalokiinteistöön, osoitteeseen Ylämyllyntie 7. Luona oy ei ole hakenut Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin mukaista rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvittavaa rakennuslupaa.

Lautakunnan käsityksen mukaan vastaanottokeskustoiminta on tyypiltään majoitustoimintaa eikä siten ole lainvoimaisen asemakaavan mukaista kerrostaloasumista.

Miilukorven asemakaavan vastainen laitosmuotoinen vastaanottokeskus on ollut toiminnassa nyt lähes puolitoista vuotta. Toimija ja kiinteistönomistaja ovat kaavan vastaisen toiminnan takia aiheuttaneet haittaa alueen asukkaille ja muille kiinteistönomistajille. Yleinen lainkuuliaisuus ja kiinteistöomistajien yhdenvertaisuus sekä luottamus oikeuslähteisiin ja voimassa olevan asemakaavaan edellyttävät, että tällainen toiminta on keskeytettävä.

Tehoste päävelvoitteelle:

Luona Oy:lle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on 50 000 euroa ja lisäerä jokaisen alkavan yhden kuukauden ajanjaksolta, jolloin kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on 20 000 euroa. As Oy Espoon Kartanonlehdolle asetettavan juoksevan uhkasakon kiinteä peruserä on 50 000 euroa ja lisäerä jokaisen alkavan yhden kuukauden ajanjaksolta, jolloin kyseistä velvoitetta ei ole noudatettu, on 20 000 euroa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta päättää veloittaa toiminnan keskeyttämisestä Espoon kaupungin rakennusvalvonnan taksan mukaisen 3 300 euron suuruisen maksun. Tällä päätöksellä Luona Oy ja As Oy Espoon Kartanonlehto yhteisvastuullisesti ovat velvollisia maksamaan valvontamaksun 3 300 euroa.

Uhkasakkojen suuruus on arvioitu siten, että sen voidaan arvioida johtavan velvoitteiden täyttämiseen. Luona Oy:n vastaanottokeskuksen toiminnanharjoittajana ja kiinteistön huoneenvuokralaisena sekä As Oy Espoon Kartanonlehdon kiinteistön omistajana on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta.

Sovelletut oikeusohjeet:

Maankäyttö- ja rakennuslain 58.1 § momentin mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 125.5 § mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 182 §:n mukaan, jos joku ryhtyy toimiin tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti taikka lyö laimin niihin perustuvan velvollisuutensa, kunnan rakennusvalvontaviranomainen […] voi päätöksellään velvoittaa niskoittelijan määräajassa oikaisemaan sen, mitä on tehty tai lyöty laimin.

Viranomaisen antamaa kieltoa tai määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Uhkasakkoa ja teettämisuhkaa koskevassa asiassa sovelletaan muutoin, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Uhkasakkolain 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko.

Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen mukaan (juokseva uhkasakko).

Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakkolain 7.1 § mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasakko kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasakko.

Uhkasakkolain 8 §:n mukaan uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasakkolain 9 §:n mukaan juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa (uhkasakkojakso) varten, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu.

Uhkasakkolaki 18 §, 19 § ja 22 §

Lain majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 1 §:n mukaan majoitushuoneisto on määritelty ammattimaisesti tapahtuvaksi kalustettujen huoneiden tai muiden majoitustilojen tarjoamiseksi tilapäistä majoitusta tarvitseville asiakkaille.

Hallintolaki 34 §”

Puheenjohtaja totesi keskustelun jälkeen, että Kalliomaan kannatettua vastaesitystä oli vastustettu, jonka johdosta oli äänestettävä. Äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän päätösehdotusta, äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Kalliomaan vastaesitystä, äänestivät "ei".

Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan kahdeksalla (8) äänellä viittä (5) ääntä vastaan hyväksyneen Kalliomaan vastaesityksen.

Äänestystulosraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Selostus Asian aiempi käsittely ja hallinto-oikeuden asiassa antama päätös

 Ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asian alla olevan päätöshistorian mukaisesti päätöksellään 16.11.2023 § 162. Esittelijän päätösehdotus oli, että ”Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että ei ole tarvetta keskeyttää toimenpidepyynnön kohteena olevaa toimintaa.” Asiassa esitettiin vastaehdotus, jonka mukaan” Lautakunta katsoo, että toiminta ei ole asemakaavan AK mukaista rakennuksen käyttötarkoitusta. Esitetyn selvityksen mukaan asuntoja ei ole luovutettu asukkaiden hallintaan, joten ei ole kyse itsenäisestä asumisesta.” Vastaehdotus hyväksyttiin äänestyksellä.

Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeus antoi asiassa ratkaisun 10.10.2024 5977/2024, jossa se totesi, että ”valituksenalaisessa päätöksessään lautakunta on todennut näkemyksensä asemakaavan ja toiminnan luonteen tulkinnasta. Päätöksessä ei kuitenkaan ole asetettu kenellekään mitään velvoitetta eikä myöskään todettu toimenpiteisiin ryhtymistä aiheettomaksi. Valituksenalaista päätöstä ei näin ollen ole pidettävä päätöksenä, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian, eikä siten toimenpidepyynnön käsittelyn rakennusvalvontaviranomaisessa päättävänä hallintopäätöksenä. Hallinto-oikeus katsoo, että valituksenalaisessa päätöksessä ei ole kyse oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valituskelpoisesta päätöksestä. Näin ollen valittajien valitukset on jätettävä hallinto-oikeudessa tutkimatta ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen liitetty valitusosoitus on poistettava.”

Uudistettu toimenpidepyyntö

 Alkuperäisen toimenpidepyynnön tekijä ---------------- on lähettänyt 15.10.2024 sähköpostiviestin toimenpidepyyntöjen 26.9.2023 ja 30.11.2023 uudistamisesta. Toimenpidepyyntöjen uudistamista on perusteltu seuraavasti:

”Uudistamme Espoon kaupungin rakennusvalvonnalle 26.9.2023 ja 30.11.2023 osoittamamme toimenpidepyynnöt asemakaavan- ja rakennuslupien vastaisen, Luona Oy:n operoiman laitosmuotoisen vastaanottokeskuksen toiminnan välittömästä keskeyttämisestä sakon uhalla osoitteessa Ylämyllyntie 7, Espoo. Uhkasakon määrää harkittaessa pyydämme huomioimaan toimijan laittomasta vastaanottokeskustoiminnasta saamat huomattavat tuotot, ts. uhkasakon tulee olla tuntuva.

Asialla on kiire, koska alkuperäisestä toimenpidepyynnöstämme on kulunut yli vuosi eikä mitään konkreettista ole tapahtunut. Negatiiviset vaikutukset Miilukorven asukkaille ja kiinteistöjen omistajille sen sijaan jatkuvat. Selvää lienee kaikille, että Toivo Group Oyj/Luona Oy pyrkivät maksimoimaan laittoman vastaanottokeskuksen toiminta-ajan ja sitä kautta saamansa voitot, eli lisävalituksia on odotettavissa. Tähän mennessä Luonan ja Toivon suunnitelma on toiminut loistavasti laittoman vastaanottokeskuksen oltua toiminnassa jo reilun vuoden kenenkään häiritsemättä.

Kaavan vastaiseen majoitustoimintaan liittyen liitteenä tuore (05/24) KHO:n ennakkopäätös, jolla on linjattu maankäytöllisen arvioinnin kriteereistä asumis- ja majoitustoiminnan välillä sekä katsottu, että rakennusvalvontaviranomainen on voinut sakon uhalla kieltää majoitustoiminnan AK-tontilla. Vaadimme, että nyt keskeyttämispäätös muotoillaan ja perustellaan siten, että se on täytäntöönpantavissa myös lainvoimaa vailla olevana: vastaanottokeskustoiminta on keskeytettävä ja uhkasakko laitettava maksuun tehtävän päätöksen mukaisesti mahdollisista valituksista huolimatta. Myös rikosilmoituksen tekemistä näistä toimijoista (Luona Oy ja Toivo Group Oyj) olisi Espoon kaupungin syytä vakavasti harkita.”

 Uudistettu toimenpidepyyntö on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Luona Oy:n antama lausunto

Luona Oy:lle on varattu mahdollisuus toimittaa lausunto asiassa ennen asian käsittelyä. Lausunto on toimitettu 14.11.2024 ja siinä on lausuttu seuraavaa:

Luona Oy:n harjoittaman toiminnan luonne kiinteistöllä ei ole toiminnan aikana muuttunut. Haluamme erikseen korostaa, että asuminen vastaanottokeskuksissa on pitkäaikaista ja kodinomaista. Asukkaat valmistavat ruokansa itse ja vastaavat itsenäisesti asuntojensa ylläpidosta. Asunnot ovat yksityisyydensuojan piirissä.

Kuluneen vuoden aikana kiinteistöllä ei ole ollut ihmisiä tilapäis- tai hätämajoituksessa. Luona on koko toiminnan ajan ylläpitänyt toista vastaanottokeskusta Espoossa osoitteessa Kutojantie 10. Kyseisestä kiinteistöstä saadaan nopeasti käyttöön Miilukorven keskuksen edellyttämä hätämajoituskapasiteetti.

Miilukorven kiinteistöstä ei tuoteta mitään palveluita henkilöille, jotka eivät asu kyseisellä kiinteistöllä. Eli kiinteistöllä ei ole asiointi tai tavaraliikennettä, joka ei liittyisi kyseisen kiinteistön käyttöön.

Luonalla on sopimuksen edellyttämä henkilökunta kiinteistöllä arkisin päiväsaikaan. Asiakastapaamiset tehdään pääasiassa asukkaiden asunnoissa. Tapaamisiin ja henkilökunnan taukotiloina voidaan käyttää myös asumiskäytöstä vapaana olevia huoneistoja. Toiminta kiinteistöllä ei ole rakennusluvan tai asemakaavan vastaista, eikä muutoin laissa kiellettyä. Toimintaa kiinteistöllä ei tule määrätä keskeytettäväksi, eikä Luona Oy:lle tule määrätä uhkasakkoa.

Luona Oy viittaa lausunnossaan myös Helsingin hallinto-oikeudelle 20.12.2023 asiassa toimittamaansa lausuntoon. Hallinto-oikeudelle toimitetussa lausunnossa todetaan mm. seuraavaa:

Luona tuottaa kiinteistöllä sopimuksen mukaisen asumispalvelun sekä asukkaiden kotiin tuotavat sosiaali-, terveys- ja ohjauspalvelut. Rakennuksen yhteiset tilat (pyykkituvat, kerhotilat ja käytävätilat) ovat kaikkien asukkaiden käytössä. Jos asuntoja voidaan tilapäisesti käyttää myös henkilökunnan toimisto- ja sosiaalitiloina. Tiloihin ei ohjata asiakkaita kiinteistön ulkopuolella vaan niistä palvellaan kiinteistöllä asuvia asukkaita. Keskuksen henkilökunta on paikalla päiväsaikaan. Keskuksen pitää pystyä majoittamaan henkilöitä kaikkina vuorokauden aikoina.

Päätöksen perusteena olleessa toimenpidepyynnössä ei ole millään tavalla esitetty, että toiminta aiheuttaisi haittaa tai häiriötä alueella. Siinä ei ole muutoinkaan yksilöity sitä, miksi asuminen vastaanottokeskuksessa ei voisi olla asemakaavamerkinnän AK-mukaista toimintaa.

Asukkaat saavat käyttöön asunnon ja peruskalusteet (pöydät, tuolit, patjat, petivaatteet, ruuanlaittovälineet). He vastaavat itse ruuan valmistamisesta ja asuintilojen siivouksesta asumisaikana. Tässä mielessä erityisiä asumista tukevia palveluita, jotka ovat tyypillisiä esimerkiksi vanhusten laitosasumisessa, ei tuoteta.

Kiinteistölle ei voida asettaa erilaisia vaatimuksia perustuen siihen, että keskuksessa majoittuu ulkomaalaisia. Tämä vaatimus on ylimpiä oikeus-asteita myöten todettu yhdenvertaisuutta koskevan lainsäädännön vastaiseksi. Ratkaisevaa myös vastaanottokeskusten tapauksessa on toiminnan tosiasiallinen luonne.

Käyttötarkoituksen rajaaminen vastaanottokeskustilanteessa olisi vastoin yhdenvertaisuuslakia, perustuslain yhdenvertaisuus- ja lakisidonnaisuus-periaatteita, hallintolain tarkoitussidonnaisuusperiaatteetta sekä MRL:n maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Harkintavallan rajat koskevat yhtä lailla luvan myöntämistä kuin rakennusten käytön valvontaa. Vastaanottokeskustoimintaa ei ole syytä erottaa rakennusten muusta käytöstä.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksessä ei ole esitetty perusteita erottaa vastaanottokeskustoimintaa muusta asumiskäytöstä. Vaikka tällaisia perusteluita olisi esitetty, ne eivät saa olla yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia.

Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että viranomainen soveltaa lakia tekemättä muita eroja kuin mitä laista ilmenee. Perustuslain 6 §:n 2 momentin mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri ase-maan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuusperiaatetta keskeisesti vastaava syrjintäkielto on yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä, jossa säädetään myös, että välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Lausunnot ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

As Oy Espoon Kartanonlehdon antama lausunto

Kiinteistön omistaja As Oy Espoon Kartanonlehdolle on varattu mahdollisuus toimittaa lausunto asiassa ennen asian käsittelyä. Lausunto on toimitettu 27.11.2024 ja siinä on lausuttu seuraavaa:

Tässä asiassa ei ole merkitystä sillä, että vastaanottokeskusten toimintaa säätelevässä laissa puhutaan tilapäistä suojelua tarvitsevien majoittumisesta. Kyse ei ole majoitus- ja ravitsemusliikkeistä annetun lain mukaisesta majoituksesta eikä hotellista vaan vastaanottokeskuksen tarkoitukseen liittyvästä henkilöiden ja perheiden asumisesta. Kartanonlehdon tiedossa on, että sen osakkeenomistaja on vuokrannut tilat tätä tarkoitusta varten Luona Oy:lle, joka tuottaa talossa sopimuksen mukaiset asumispalvelut oheispalveluineen.

Kyseistä tonttia koskevan asemakaavamerkinnän mukaisesti alueelle voidaan sijoittaa palveluasumista, josta tässäkin tapauksessa käytännössä on kyse.

Toimintaa arvioitaessa on otetta huomioon erityisesti sen konkreettiset vaikutukset. Kartanonlehdon tietoon ei ole tullut talon asukkaita koskevia häiriöilmoituksia eikä Kartanonlehto ole vastaanottokeskuksen toiminnan aikana joutunut ryhtymään häiriöitä koskeviin hallintaanottomenettelyihin.

Kaupungille tehdyissä toimenpidepyynnöissä on ainoana väitettynä konkreettisena vaikutuksena esitetty yhden asuntokaupan peruuntuminen runsas vuosi sitten. Kuntien ja hallinto-oikeuksien päätökset tämäntyyppisissä asioissa ovat keskeisesti perustuneet toiminnan

konkreettisten vaikutusten arviointiin. Yhden asuntokaupan väitetty peruuntuminen ei tällaista perustetta muodosta, vaikka väite pitäisi paikkansa.

Kuulemiskirjeessä on siteerattu lautakunnan päätöstä, jossa olisi todettu, että "asuntoja ei ole luovutettu asukkaiden hallintaan, joten ei ole kyse itsenäisestä asumisesta”. Luonan asiakkaina olevat henkilöt asuvat huoneistoissa ja asunnot on siis luovutettu heidän hallintaansa. Asukkaiden osoitteiksi on merkitty heidän hallinnassaan oleva huoneisto ja he nauttivat täysin lakiin perustuvaa kotirauhan tuomaa suojaa. Huomionarvoista on, että kenelläkään kohteessa asuvalla ei ole toista kotia tai muuta osoitetta, joten tämänkin perusteella kyse on ennen muuta asumisesta, ei majoittumisesta tai muusta. Tässä ei ole merkitystä sillä, kuka asuntojen vuokran ja muut kustannukset maksaa, vaan tilanne on verrattavissa varsin tavanomaiseen tilanteeseen, missä Kela maksaa yksittäisen vuokralaisen vuokran suoraan vuokranantajalle.

Vastaanottokeskuksissa asuminen on luonteeltaan pitkäaikaista, vähintään vuoden mittaista. Asukkaat eivät vaihdu eikä tältäkään osin toimintaan liity majoitustoiminnan piirteitä. Toiminta ja asukkaiden oleminen muistuttaa täysin tavanomaista asumista. Asukkaiden kansallisuudella ei voi eikä saa olla merkitystä asiaa koskevassa tarkastelussa.

Kuulemiskirje on siis osoitettu Asunto Oy Espoon Kartanonlehdolle. Sen toimialana on omistaa kiinteistöä 49-72-75-8 ja sillä olevaa asuinkerrostaloa. Taloyhtiö ei siis harjoita kiinteistöllä mitään muuta toimintaa. Kartanonlehdolla ei olisi asiassa edes teoriassa mitään muuta toimintamahdollisuutta kuin ottaa huoneistot taloyhtiön hallintaan, sillä perusteella, että huoneistoja käytetään olennaisesti vastoin yhtiöjärjestyksen mukaista käyttötarkoitusta (Asoyl 8:2). Tällöin

tulisi arvioitavaksi, mikä on olennaisesti yhtiöjärjestyksen mukaisen käyttötarkoituksen vastaista käyttöä. Jos huoneistoja käytetään asumiseen (vaikka lyhytaikaiseenkin), käyttö ei ole olennaisesti yhtiöjärjestyksen vastaista. Lain mukaista perustetta hallintaanotolle ei siis missään

tapauksessa olisi olemassa. Oikeuskäytännössä hallintaanoton kynnys käyttötarkoituksen vastaisen käytön perusteella on ollut ymmärrettävästi korkea, koska hallintaanotto edellyttäisi käyttötarkoituksen vastaisen olennaisuutta. Hallintaanotto ei ollut mahdollista mm seuraavissa tapauksissa: KKO 2019:38 (kokoushuoneistoa myymälätilana), THO 27.6.1995 nro 2998 (asuinhuoneistoa käytettiin vanhusten hoitokotina), KKO 1974 II 10 (asuinhuoneistoa käytettiin myös hammaslääkärin vastaanottotilana) ja KKO 1992:9 (asuinhuoneistoa käytettiin ryhmäperhepäiväkotina). Oulun käräjäoikeuden asiassa L 742/2022/2911 antaman lainvoimaisen tuomion mukaan asuntojen käyttäminen mielenterveyskuntoutujien tukiasuntoina ei poikennut oleellisesti yhtiöjärjestyksen mukaisesta käyttötarkoituksesta. Kartanonlehdolla ei siis ole juridisia edellytyksiä ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Mahdollista uhkasakkovelvoitetta ei siis tälläkään perusteella voida kohdistaa Kartanonlehtoon.

Toimenpidepyynnössä on viitattu KHO:n ennakkoratkaisuihin. Ratkaisussa 2017:184. Kyseisessä asiassa oli kyse lupaehtojen sisällöstä asukasmäärän osalta, eikä ratkaisulla ole mitään ennakkopäätösmerkitystä tässä asiassa. KHO:n ratkaisussa 2014:42 taas oli kyse kaavan valmistelusta. KHO:n ennakkoratkaisussa 2021:77 oli kyse rivi- ja paritalohuoneistoissa harjoitettavasta lyhytaikaisesta majoitustoiminnasta. On siten todettava, että mikään toimenpidepyynnössä viitattu KHO:n ennakkoratkaisu ei tue toimenpidepyynnössä esitettyä eikä lautakunnan päättämää kantaa.

Lausunto on kokonaisuudessaan oheismateriaalina.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätösehdotuksen perustelut:

Ympäristö- ja rakennuslautakunta viittaa lautakunnan 16.11.2023 kokouksessa esitettyihin esittelijän päätösehdotuksen perusteluihin (alla tekstissä, päätös 16.11.2023 § 162) ja toteaa, ettei toimitetuissa uudistetussa toimenpidepyynnössä tai lausunnoissa ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, jotka antaisivat aihetta muuttaa aiempaa esittelijän päätösehdotusta. Tämän lisäksi todetaan seuraavaa:

Asumisen ja majoitustoiminnan välistä rajanvetoa on arvioitu useissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa kuten KHO:2024:75, KHO:2021:77, KHO 2021:76 ja KHO 2014:143, joihin asianosaisetkin ovat kirjelmissään viitanneet. Ratkaisevina seikkoina on pidetty mm. toiminnan konkreettisia vaikutuksia kulloisessakin yksittäistapauksessa, majoituksen kestoa, sitä tarjotaanko majoittumisen yhteydessä jotakin palveluita, millä tavoin majoitusta markkinoidaan ja sitä onko toiminta vastannut tyypillisiltä vaikutuksiltaan asemakaavan pääkäyttötarkoitusta ja rakennusluvan mukaista asumista. Toisaalta on todettu, että sillä seikalla, onko toiminnassa kyse liiketoiminnasta tai sillä, mitä lakia huoneiston omistajan ja vuokralaisen välisissä vuokrasopimuksissa sovelletaan, ei ole maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tapahtuvassa harkinnassa ratkaisevaa merkitystä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa asuminen on luonteeltaan pitkäkestoista ja kodinomaista ja asukkailla on huoneistoissa viralliset osoitteet. Ympäristö- ja rakennusvalvonnan tietojen mukaan toiminnasta ei ole myöskään aiheutunut lähiympäristölle sellaista konkreettista haittaa, joka olisi tyypillistä majoitustoiminnalle. Vastaanottokeskuksessa asuville henkilöille tarjotaan joitakin sosiaali-, terveys- ja ohjauspalveluita, mutta palveluita ei tarjota keskuksen ulkopuolisille henkilöille. Saadun selvityksen perusteella toimintaa on tässä tapauksessa pidettävä enemmän palveluasumisen kaltaisena asumisena, ei majoitustoimintana.

Kuten aiemmassa päätösehdotuksessa on todettu, Ympäristöministeriön oppaassa vuodelta 2003 "Asemakaavamerkinnät ja -määräykset" todetaan, että vanhusten tai muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueelle (AK), vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan tulkinnan mukaan muulla palveluasumisella viitataan laajasti erilaiseen asumisen tukea tarvitsevien henkilöiden palveluasumiseen, jollaisena myös vastaanottopalveluiden piirissä olevien henkilöiden asumista voidaan pitää. Kuvattua toimintaa pidetään siis tässä tapauksessa muuna palveluasumisena, joka voidaan sijoittaa AK korttelialueelle.

Edellä esitetyin perustein ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että toimintaa ei ole näin ollen tarpeen keskeyttää.
 

Päätöshistoria

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 16.11.2023 § 162

Päätösehdotus Esittelijä

 Rakennusvalvonnan päällikkö Saajo Jari

Ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että ei ole tarvetta keskeyttää toimenpidepyynnön kohteena olevaa toimintaa.

Rakennusvalvonta on selvittänyt Ylämyllyntien vastaanottokeskuksen toimintaa pyytämällä asiasta selvitystä toimijalta ja maahanmuuttovirastolta sekä käymällä paikan päällä vastaanottokeskuksessa 11.10.2023.

Ylämyllyntien vastaanottokeskus sijaitsee AK merkityllä kaava-alueella, eli tällä kaavamerkinnällä merkityt alueet on varattu asuinkerrostalojen käyttöön.

Ympäristöministeriön oppaassa vuodelta 2003 "Asemakaavamerkinnät ja -määräykset" käsitellään kaavamerkintöjen ja määräysten tarkoitusta. Korkein hallinto-oikeus on viitannut päätöksissään 2014:42 ja 2014:80 ympäristöministeriön oppaaseen tulkinnanvaraisissa tilanteissa ja todennut, että oppaan tarkoitus on asemakaavan laadintatyön ja käytäntöön soveltamisen tukeminen.

Ympäristöministeriön oppaassa todetaan, että vanhusten tai muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueelle (AK), vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä.

Ympäristöministeriön opas mahdollistaa siis tarvittaessa palveluasumisen sijoittamisen AK kaava-alueelle. Ylämyllyntien vastaanottokeskuksen toiminnan ja asumisen voidaan katsoa olevan oppaassa tarkoitettua muuta palveluasumista, jolloin vastaanottokeskus tässä tapauksessa on voitu sijoittaa AK kaava-alueelle. Ylämyllyntien vastaanottokeskuksessa asumista tukeva palvelu on pääosin tilapäistä.

Rakennusvalvonta on tiedustellut Maahanmuuttovirastolta, tarjotaanko vastaanottokeskuksen palveluita muille kuin vastaanottokeskuksen asukkaille. Saadun vastauksen mukaan vastaanoton palvelut on Luona Oy:n mukaan suunniteltu toteutettavaksi erillisessä kiinteistössä.

Vastaanottokeskuksessa asutaan selvityksen mukaan lähtökohtaisesti ainakin ensimmäisen vuoden, eli asumisen voidaan katsoa olevan pitkäkestoista. Koska asuminen on luonteeltaan pitkäkestoista, ei tapauksessa voida katsoa myöskään olevan kyse sellaisesta lyhytaikaisesta ja tilapäisestä majoitustoiminnasta, jota ei voitaisi sijoittaa asuinkerrostaloille varatulle kaava-alueelle.

Asiassa saadun selvityksen mukaan Maahanmuuttoviraston ja palvelun tarjoajien kaikkiin sopimuksiin sisältyy ehto, että vastaanottokeskuksissa voidaan tarvittaessa järjestää myös hätämajoitusta. Sitä ei välttämättä varauduta toteuttamaan vastaanottokeskuksen kanssa samassa kiinteistössä. Asiassa ei ole ilmennyt, että Ylämyllyntien vastaanottokeskuksessa olisi ollut hätämajoitustoimintaa.

Ylämyllyntien vastaanottokeskuksen pääasiallinen toiminnan tarkoitus on kodinomaisen asumisen järjestäminen, joka soveltuu Ympäristöministeriön oppaan mukaan AK-kaava-alueelle. Näin ollen ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että toimintaa ei ole tarvetta keskeyttää.

Käsittely 

Jatta Salmi teki seuraavan palautusesityksen: Palautetaan virkavalmisteluun ja vastaanottokeskustoiminta tulee keskeyttää siksi aikaa. Peruste: Alue on AK kaavassa ja rakennusluvassa ei naapurit ole tulleet kuulleet kuulluksi kaava tai rakennuslupavaiheessa vastaanottokeskustoimintaa varten. Kaupunkisuunnittelukeskuksesta tulee saada kaavamerkinnästä lausunto ja saada käyttötarkoituksen muutoshakemus, johon naapurit ja asukkaat tulevat kuulluksi normaalin prosessin mukaisesti.

Petri Väätäinen teki seuraavan palautusesityksen: ”Esityslistan pohjaesityksenä on, että ympäristö- ja rakennuslautakunta katsoo, että ei ole tarvetta keskeyttää toimenpidepyynnön kohteena olevaa toimintaa. Esitän asian palautusta valmisteluun. Katson, että on tarve keskeyttää toimenpidepyynnön kohteena oleva toiminta ja ryhtyä toimiin kohteen saattamiseksi tavanomaiseen omistus- tai vuokra-asumiskäyttöön. Kaavoitusvaiheessa ja rakennuslupavaiheessa ei ole kuultu asukkaita vastaanottokeskustoimintaan liittyen. Myöskään kaupunki ei ole ollut asiasta tietoinen. Kaavoitusvaiheessa ja rakennuslupaa myönnettäessä kaupungin päättäjät ovat olleet siinä käsityksessä, että Toivo Groupin rakentamaan kerrostalokortteliin tulee tavanomaista laadukasta vuokra-asumista. Vastaanottokeskuksesta ei ole ollut mitään mainintaa kaavoitusvaiheessa tai rakennuslupaa myönnettäessä. Näin ollen kaupungin päättäjät tai asukkaat eivät ole voineet ottaa kaavoitusvaiheessa tai rakennuslupaa myönnettäessä asiaan kantaa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 6 §:ssä todetaan seuraavaa: Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Rakennukset on heti valmistuttuaan otettu vastaanottokeskuksen käyttöön. Siitä huolimatta asiasta ei ole ollut mitään tietoa kaavoitus- ja rakennuslupavaiheessa. Näin ollen asukasdemokratia ei ole toteutunut maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n edellyttämällä tavalla.”

Jatta Salmi teki Petri Väätäisen kannattamana seuraavan vastaesityksen: ”YRKlautakunta katsoo, että toiminta ei ole asemakaavan AK mukaista rakennuksen käyttötarkoitusta. Esitetyn selvityksen mukaan asuntoja ei ole luovutettu asukkaiden hallintaan, joten ei ole kyse itsenäisestä asumisesta.”

Koska Salmen vastaesitystä oli vastustettu, puheenjohtaja totesi, että esityksestä oli äänestettävä. Äänestyksessä ne, jotka kannattivat esittelijän päätösehdotusta, äänestivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Salmen vastaesitystä, äänestivät "ei".

Puheenjohtaja totesi ympäristö- ja rakennuslautakunnan seitsemällä (7) äänellä kuutta (6) ääntä vastaan hyväksyneen Salmen vastaesityksen.

Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Koska kumpaakaan Salmen tai Väätäisen tekemää palautusesitystä ei kannatettu keskustelun aikana, puheenjohtaja totesi niiden rauenneen.

Päätös

Ympäristö- ja rakennuslautakunta:

Lautakunta katsoo, että toiminta ei ole asemakaavan AK mukaista rakennuksen käyttötarkoitusta. Esitetyn selvityksen mukaan asuntoja ei ole luovutettu asukkaiden hallintaan, joten ei ole kyse itsenäisestä asumisesta.

Selostus 

Toimenpidepyyntö

Ylämyllyntien (Miilukorpi) vastaanottokeskuksen toiminnasta on tehty toimenpidepyyntö 26.9.2023 ja 6.10.2023. Toimenpidepyynnön allekirjoittajana on yli 270 Miilukorven alueen asukasta.

Toimenpidepyynnön mukaan osoitteessa Ylämyllyntie 7 toimii vastaanottokeskus. Alueen asemakaavan mukaan kyseessä olevat tontit kuuluvat asuinkerrostalojen (AK) korttelialueelle eikä vastaanottokeskustoiminta ilman asianmukaista poikkeamislupaa tai käyttötarkoituksen muutosta pitäisi mitenkään olla mahdollista tässä kohteessa.

Toimenpidepyynnön mukaan tapauksessa on pyritty täysin tarkoituksellisesti salaamaan asia ja estämään mm. normaaliprosesseihin kuuluva selvitys- ja suunnittelutyö, vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus. Paitsi lainsäädännön, myös arkijärjen mukaan vastaanottokeskustoiminta poikkeaa siinä määrin normaalista asumisesta mahdollisine vaikutuksineen, että tällainen hanke olisi kuulunut asianmukaisesti käsitellä kuten demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu.

Toimenpidepyynnön tekijät pyytävät Espoon kaupunkia / Espoon rakennusvalvontaviranomaista ryhtymään välittömästi maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistamiin toimenpiteisiin, eli velvoittamaan kiinteistöjen omistajan ja toiminnanharjoittajan, tarvittaessa sakon uhalla, lopettamaan asemakaavan ja rakennuslupien vastaisen asuinhuoneistojen käytön vastaanottokeskuksena. Myöskään kohteessa vielä rakenteilla oleville taloille ei tule myöntää käyttöönottolupia, ennen kuin niiden käyttötarkoitus on riittävällä tavalla selvitetty.

Toimenpidepyynnön kohteen selvitys

Luona Oy:n asiamies on toimittanut selvityksen Ylämyllyntien vastaanottokeskuksen toiminnan luonteesta ja laajuudesta.

Selvityksen mukaan asuminen on pitkäaikaista, lähtökohtaisesti ainakin vuoden kestävää, ja kodinomaista. Ruuanlaittomahdollisuuden osalta toiminta on ratkaisevalla tavalla erilaista, kuin vastaanottokeskuksissa, joita Luona on aikaisemmin operoinut Espoossa. Niissä on toiminnassa suuret laitoskeittiöt, joissa ruoka valmistetaan ja asukkailla ei ole omia ruuanlaitto- ja säilytysmahdollisuuksia. Ylämyllyntien vastaanottokeskuksessa asukkailla on mahdollisuus laittaa ruokansa itse. Keskus ei tuota ateriapalveluita.

Selvityksen mukaan keskuksen käynnistämisen ja perustamisen ajan pieni määrä asuntoja on ohjaustiimin käytössä. Tämä malli on käytössä siihen asti, että keskus saadaan perustettua, asunnot kalustettua ja asukkaat muutettua sisään. Luona tulee vuokraamaan erillisen toimistotilan keskuksen välittömästä läheisyydestä. Tulevaisuudessakin vuokrauksesta vapaana olevia asuntoja voidaan tilapäisesti käyttää henkilökunnan työskentelytiloina. Asukkaiden tarvitsemat tukipalvelut tuotetaan ensisijaisesti heidän asunnoissaan. Pääosalla vastaanottokeskuksen työntekijöistä on kiinteä toimipiste Luonan vastaanottokeskuksessa osoitteessa Kutojantie 10.

Maahanmuuttovirastolta saadun selvityksen mukaan vastaanoton palvelut järjestetään Luona Oy:n toimesta erillisessä kiinteistössä. Ylämyllyntien vastaanottokeskuksen sopimus on 300 paikkaisesta yksiköstä. Kaikkiin Maahanmuuttoviraston tekemiin sopimuksiin liittyy 75 hätämajoituspaikan valmius. Niitä ei välttämättä varauduta toteuttamaan vastaanottokeskuksen kanssa samassa kiinteistössä.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi