Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa yhden 8-kerroksisen asuinkerrostalon, pihakannen alaisen autohallin osan ja pihakannelle rakennettavan väliaikaisen meluaidan rakentamiseen. Autohalli ulottuu korttelin kaikkien kuuden tontin alueelle.
ASEMAKAAVA JA POIKKEAMISPÄÄTÖS
Alueella on voimassa maanpäällinen ja maanalainen asemakaava. Espoonlahden keskus II, Mårtensbro, 410702 - maanpäällinen asemakaava on saanut lainvoiman 15.3.2017. Asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Tontilta on osoitettu kaksi rakennusalaa, joille saa rakentaa enintään 7- ja 8-kerroksisen asuinkerrostalon. Rakennusten julkisivujen tulee olla korkeatasoiset ja kaupunkikuvaa rikastuttavat. Rakennusten tulee olla kortteleiden ulkoreunalla pääosin vaaleaa kivimateriaalia. Korttelikokonaisuuden tulee olla hallittu ja harmoninen, mutta rakennusten tulee kadun puolella vähäisessä määrin poiketa toisistaan. Sisäpihalle tulee luoda omaleimainen teema. Kattopinnan tulee olla kaupunkikuvallisesti yhtenäinen loivasti nouseva ja laskeva. Parvekkeiden sijoittelua ja ulkonäköä tulee varioida viereisillä rakennusaloilla ja pääsisäänkäynnin tulee erottua katujulkisivusta. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, piha-alueiden suunnitteluun ja hulevesien käsittelyyn liittyen.
Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, 940100 - maanalainen asemakaava on saanut lainvoiman 7.8.2013. Asemakaavan määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.
Alueen suunnittelua ohjaa lisäksi Mårtensbron korttelisuunnitelma.
Poikkeamispäätöksen mukaan kansipihan likimääräinen korkeus nostetaan kaksi metriä kaavan mukaisesta korkeudesta tasolle + 15. Pysäköintihallin ja kansipihan ajoyhteys on siirretty korttelin koilliskulmasta korttelin länsilaidalle. Poikkeamispäätös on voimassa 19.1.2026 asti.
RAKENNUSHANKE
Kaksiportainen 8- kerroksinen asuinkerrostalo sijoittuu omalle tontilleen osana Espoonlahdenkadun ja Ulappakadun kulmaan jäävää umpikorttelia Espoonlahden keskuksessa. Kortteli sijoittuu osittain metron huoltoraiteen päälle. Sisäpihalla oleva yksikerroksinen pihakannen alainen autohalli rajautuu rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ja ulottuu korttelin kuuden tontin alueelle. Tällä tontilla sijaitsee osittain 11 autopaikkaa, joista 9 kpl on tontin 2 paikkoja ja 2 kpl tontin 5 paikkoja. Ullakolla on IV- konehuone. Asuinrakennus sijoittuu tontin kadunpuoleiseen reunaan ja rakennukseen on sisäänkäynnit sekä kadun että pihan puolelta. Leikki- ja oleskelupiha on suunniteltu umpikorttelin keskelle melukatveeseen.
Asukkaiden yhteis- ja aputilat on sijoitettu 1. kerrokseen. Asuinrakennuksen julkisivut ovat kadun puolella vaaleita tiililaattapintaisia elementtejä ja sisäpihan puolella ne on maalattu koko korttelia koskevan värityssuunnitelman mukaan. Parveketaustat ovat vaaleaksi maalatut. Lisäksi pääsisäänkäyntejä on korostettu lasitetulla tiililaatalla. Märssypolun puoleisen parvekejulkisivun ilmeen muodostavat kaksi värillistä parvekekenttää, joissa molemmissa on kaksi parveketornia. Kolmannessa kerroksessa varatiekäytävä yhdistää parveketornit. Vesikatteena on bitumihuopa. Kaikilla asunnoilla on lasitettu parveke tai ranskalainen parveke. Asuntoja rakennetaan yhteensä 50 ja niiden keskipinta-ala on 56,5 m2. Hanke ei ole pienasuntovaltainen.
Kortteli rakentuu vaiheittain. Tämä tontti 1 rakennetaan korttelin tonteista ensimmäisenä. Asuinrakennuksen päätyihin rakennetaan tarvittaessa väliaikaiset julkisivurakenteet lämpö- ja sääsuojaukseen. Tontin 1 käyttöönotto edellyttää pelastautumisen ja ulko-oleskelun tarpeisiin pihakannen rakentamista laajuudessa, joka käsittää tontin 1 alueen lisäksi osan tonttien 2, 4 ja 5 alueelle sijoittuvista pysäköintihallin rakenteista. Pelastautuminen omatoimisesti ja sammuttaminen toimivat tällöin kuten lopputilanteessa. Ensimmäisessä vaiheessa ei sisäpihalle pääse ajamaan, vaan muuttoauto- ja taksiliikenne toimii Kajuuttakujan kautta ja ambulanssiliikenne Märssypolun kautta.
Väliaikaiseksi, ennen tonttien 2 ja 3 rakentamista toimivaksi ulkotilojen melusuojaksi tehdään 2,6 m korkea aita. Piha-alueelta löytyy tällöin leikkiin ja oleskeluun soveltuva alue, joka sijoittuu melukatveeseen. Meluaita sijoittuu tonttien 1,2,4 ja 5 alueille.
RAKENNUSOIKEUS
Tontilla on rakennusoikeutta 3 425 kem2. Lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuoliset varastot, asukkaiden yhteistilat, jätehuollon vaatimat tilat, pysäköintitilat ja niihin johtavat rampit talotekniikan tilat ja kuilut ja väestönsuojat sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja luonnonvaloisuutta.
Korttelialueelle tulee toteuttaa asukkaiden kokoontumis- ja harraste-, pesu-, sauna- sekä oleskelu- tai niihin liittyviä terassitiloja noin 1 % annetusta kerrosalasta. Näitä tiloja on suunnitelmassa noin 2,1 %.
Hankkeen kokonaisala on yhteensä 4 453 m2, josta 3 425 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 819 kem2 asemakaavan ja 209 kem2 MRL 115 §:n sallimaa lisärakennusoikeutta. Varsinainen rakennusoikeus käytetään kokonaan.
VÄHÄISET POIKKEUKSET
Haetaan vähäistä poikkeamista Espoon rakennusjärjestyksen 6 §:n kohdasta 1. Parvekkeet ulottuvat tontin ulkopuolelle 1,85 m ja niiden alle jäävä vapaa tila on pienimmillään 5,5 m kevyen liikenteen väylän pinnasta mitattuna. Hakija perustelee poikkeamista paremmalla parvekkeen käytettävyydellä, kun huomioidaan pelastautumiseen tarvittavien parvekeluukkujen viemä ala.
Edellä mainittua poikkeusta voidaan pitää vähäisenä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap / 130 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto. Lähelle asuntoja on osoitettava vähintään yksi liikkumisesteisten autopaikka alkava 30 autopaikkaa kohden. Autopaikkoja rakennetaan kerrosalaan perustuen 26 kpl. Autopaikoista 26, joista yksi on suunniteltu liikuntaesteisille, sijoitetaan LPA- tontille 34-341-2.
Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp / 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, yhteensä vähintään 114 pp. Hankkeessa rakennetaan kerrosalaan perustuen 114 pyöräpaikkaa ja ne on sijoitettu katettuihin ja lukittavissa oleviin varastoihin. Lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.
Rakennuksen 1. kerrokseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja, joissa on suojatilaa yhteensä 92 henkilölle. Normaaliaikana suoja toimii irtaimistovarastona.
MUUT SELVITYKSET
Hankkeesta on laadittu paloturvallisuussuunnitelma. Asuntojen varatiet on järjestetty parvekkeiden laattoihin asennettavien varatieluukkujen kautta. Suunnitteluratkaisut on hiottu yhteistyössä hakijan, pelastuslaitoksen, kaupunkitekniikan keskuksen ja kaupunkimittauksen kanssa niin, että rakennuksen sammutustyö tapahtuu sen pohjoispuolelta Märssypolun ja Märssykorinaukion nostopaikan kautta. Ambulanssi-, muuttoauto- ja taksiliikenne toimii sisäpihan kautta. Rakennuksella on vain yksi osoite, Kajuuttakuja 5, joka on korttelin sisäpihalla. Sisäpihalle ajon yhteyteen tulee asianmukainen opastaulu, joka ohjaa kussakin rakentamisen vaiheessa tarvittavat liikkujat oikeille kulloinkin käytössä oleville sisäänkäynneille.
Tontti sijaitsee melualueella ja hankkeesta on laadittu rakennushankkeen akustisen suunnittelun perusteet sekä ulkovaipan ja parvekkeiden ääneneristävyysselvitykset. Selvityksissä on esitetty mm. ikkunoihin ja oviin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa. Korttelin yhteiset leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat lopputilanteessa rakennusten muodostamaan melukatveeseen.
Rakennukseen ja rakennuspaikkaan kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset on esitetty liikennemelu-, ulkovaipan ääneneristys- ja parvekkeiden meluntorjuntaselvityksissä. Suunnitteluratkaisut ovat hakijan mukaan selvitysten mukaisia. Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyttä määriteltäessä pidetään velvoittavana 10.6.2024 laadittua rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyysselvitystä (A- insinöörit Oy).
Tontin hulevesien käsittelystä on laadittu erillinen suunnitelma, jossa on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Hulevedet koko korttelialueelta kattovesineen johdetaan parkkihallin alle rakennettaviin viivytysputkiin ja edelleen hulevesiverkkoon. Kussakin rakennusvaiheessa pihakannen ja pysäköintihallin alapohjan ja perustusten rakenteet rakennetaan siihen valmiuteen, että sadevesi saadaan ohjattua sadevesikaivoille ja edelleen tontilla 5 sijaitseviin viivytysputkiin. Hulevesiliittymä kunnan hulevesiverkostoon rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa.
Pohjaveden taso on noin +9.0. Perustusrakenteet ja salaojat sijoitetaan pohjaveden tason yläpuolelle.
Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että rakennuksiin on järjestetty esteetön sisäänkäynti sekä sisäpihan että kadun puolelta ja kaikki asunnot ja kaikki yhteistilat ovat esteettömiä. Osa asuntokohtaisista irtaimistovarastoista on suunniteltu esteettömiksi. Naapuritontille sijoittuvista väliaikaisista autopaikoista kaksi on mitoitettu liikuntaesteisille, lopullisista paikoista yksi on varattu liikuntaesteisille.
Rakennushankkeessa noudatetaan Kuivaketju 10-järjestelmää.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta 10.6.2024 ja puoltanut sitä ehdoin. Suunnitelmia on kehitetty osin toimikunnan antaman palautteen mukaisesti. Saunojen siirtäminen muuttaisi merkittävästi kustannuksia, joten on päädytty kehittämään nykyistä suunnitelmaa siten, ettei kadulta pääse näkemään pukutiloihin, vaikka vilvoitteluikkuna olisi auki, jolloin hanke voi edetä jo saadun ARA- päätöksen mukaan.
Suunnitelmia on päivitetty rakennusvalvonnan teknisen yksikön antamien huomautusten mukaisesti.
MUUT LAUSUNNOT
Länsimetro Oy on antanut hankkeesta ehdollisen lausunnon. Hanke sijoittuu Länsimetron Sammalvuoren varikolle johtavan liityntäraidetunnelin yläpuolelle. Hankkeessa rakennetaan kahdeksankerroksinen asuinrakennus metrovarikolle johtavan metrotunnelin kohdalle. Asuintalon rakennekuormat tulevat tunnelin päälle.
Lausunnossa todetaan, että mahdollinen louhinta ulottuu metron kalliotilojen ulomman suojavyöhykkeen yläpintaan. Hankkeen edetessä tulee mm. tehdä kalliomekaaninen simulointi ja louhinnan riskianalyysi ja toimittaa ne Länsimetrolle, metrotunnelin katselmukset sekä tärinämittarien asennus. Lisäksi metron rataisännöinti, Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, on antanut hankkeesta lausunnon, jonka viittaukset Länsimetron lausuntoon sekä ehdot mm. louhinta-, paalutus- tai pontitustöiden tärinään liittyen, tulee huomioida.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET
Luvan liitteeksi on toimitettu hakemuksen korttelin 34339 tonttien ja sen pohjoispuolella sijaitsevan tontin 34341/2 välille laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. alueen autopaikkojen sijoittamisesta sekä huolto-, pelastus-, ja kevyenliikenteen kulkuyhteysalueista sekä väliaikaisista ratkaisuista.
NAAPUREILLE TIEDOTTAMINEN
Naapureille on tiedotettu hankkeesta rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus |
Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo
Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
työmaasuunnitelma
rakennesuunnitelmat
rakennelaskelmat
pintavesisuunnitelma
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
piha- ja istutussuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. Piha- ja istutussuunnitelma esitellään lupakäsittelijälle. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on laadittava työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen talotekniikan aloituskokouksen pitämiseksi.
|
| Louhintasuunnitelmat tulee toimittaa Länsimetron lausuttaviksi hyvissä ajoin ennen toimeenpanoa.
|
| Rakennushankkeeseen ryhtyvän on varmistettava luvan lainvoimaisuus, kun aloitusoikeutta ei ole haettu ja myönnetty. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan luvista tiedon saa hallinto-oikeudesta.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien töiden aloitusta vastaavan työnjohtajan on otettava yhteyttä Kaupunkitekniikan keskuksen katumestariin ja sovittava katualueen alku- ja lopputarkastuksista.
|
| Yhteisjärjestely- ja rasitesopimukset sekä kaupunkitekniikan keskuksen sijoituslupa tulee toimittaa allekirjoitettuna rakennusvalvontaan ennen rakennustöiden aloittamista.
|
| Ennen louhintatöiden aloittamista pitää tehdä kalliotiloissa katselmukset 150 metriä lähempänä metron tiloja tehtävistä räjäytyksistä, asentaa tarvittavat tärinämittarit sekä sopia Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa tarvittavista järjestelyistä.
|
| Louhinnassa tulee noudattaa riskianalyyseissä esitettyjä toimenpiteitä ja tärinärajoituksia.
|
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Akustinen suunnittelija laatii mittausohjelman, jolla voidaan todentaa ulkovaipan ääneneristyksen ja piha- alueiden vaatimustenmukaisuus.
|
| Ennen elementtien tilausta on pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät lopulliset tiililaattapintojen, lasitettujen tiililaattojen ja värillisten metallipintojen värimallit esiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä tarkastuksessa.
|
| Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Rakennuksen tulee kaikilta osiltaan olla valmis ja piha- ja pysäköintialueiden tulee olla asemapiirustuksen ja pihasuunnitelman mukaisesti toteutettuina ennen käyttöön hyväksymistä. Istutustöiden loppuunsaattamiselle voidaan antaa erillisen selvityksen perusteella enintään yhden vuoden määräaika.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Mahdollisille tilapäisille pysäköintiratkaisuille tontin ulkopuolella tulee hakea erillinen lupa.
|
| Pääsuunnittelijan on sovittava hankkeen pihasuunnitelman toteutumiseen liittyvän työmaakäynnin järjestämisestä pihasuunnittelijan kanssa ja laadittava tarkastusmuistio. Pääsuunnittelijan allekirjoittama muistio työmaakäynnistä on toimitettava tiedoksi rakennushankkeeseen ryhtyvälle ja se on oltava käytettävissä loppukatselmuksessa. Vastaavan työnjohtajan on huolehdittava siitä, että pihasuunnitelman mahdolliset puutteet korjataan ennen loppukatselmusta pääsuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.
|
| Pelastusteiden nostopaikkoineen tulee olla rakennettu ja merkitty ennen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on suoritettava Pelastuslain 81a § mukainen tarkastus
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
| Väliaikainen opastetaulu, joka sisältää kaikki olennaiset väliaikaiset ratkaisut, osoittaa selkeästi ensimmäisessä vaiheessa käytössä olevat pelastuslaitoksen yksiköiden reitit sekä muun tarpeellisen liikenteen reitit, sekä käytössä olevien porrashuoneiden sijainnin tulee asentaa kiinteistön tontille. Lopullinen opastaulu asennetaan paikalleen, kun koko kortteli on valmis.
|
| Sisäpihan porrashuoneet tulee varustaa rakennuksiin asennettavilla katuosoitteen, -numeron ja kirjaimen yhdistelmän sisältävillä tunnuksilla.
|
| Märssykujan ja Märssykorinaukion alueille tulee asentaa pelastuslaitoksen toiminnan mahdollistavat kyltit "pelastustie" ja "nostopaikka".
|
| Opasteiden, tunnusten ja kylttien on oltava valmiit käyttöönottokatselmukseen mennessä.
|
|
|
RSS
Haku
