Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Esityslista 12.12.2024/Asianro 10

Asianumero 1248/11.01.02/2021

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.12.2024  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Ympäristöjohtaja Söderman Tarja

Käsittely 

Päätös

Selostus Luonnonsuojelun toimenpiteet eli LuonTo on laaja hanke, jonka tavoitteena on luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen paikallisesti Espoon alueella noudattaen kansainvälisiä ja valtakunnallisia velvoitteita ja tavoitteita sekä toteuttaen Espoo-tarinaa. Hankkeessa selvitettiin ja määritettiin keinoja olemassa olevien suojelukohteiden tukemiseksi sekä luonnonsuojeluverkoston alueelliselle ja laadulliselle täydentämiselle. Espoon luonnon arvot ja erityispiirteet halutaan säilyttää ja vahvistaa pitkällä aikavälillä, ja luonnon tuottamia toimivia ekosysteemipalveluita turvata ja parantaa.

LuonTo-hankkeen osa-alueet ovat Ekologisen verkoston nykytilaselvitys (EVN), Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelma sekä Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Ekologisen verkoston nykytilaselvityksessä muodostettiin kokonaiskuva Espoon ekologisen verkoston nykytilasta, etsittiin luonnon arvokeskittymiä ja päivitettiin ekologisten yhteyksien tilanne. Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelmassa 2021–2030 selvitettiin ja esitettiin luonnonsuojeluverkoston täydentämiskohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävät luontokohteet, joiden arvot Espoossa tulisi turvata. Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi -osiossa koottiin kaupungin käytännöt luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi ja edistämiseksi suojeluverkoston ulkopuolella.

Kaikki LuonTo -työn osa-alueet liittyvät tiiviisti toisiinsa ja toisten osien edistyminen tukee myös muita osia. Koko ohjelma tähtää luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja parantumiseen pitkällä aikavälillä. Suurin osa käytännöistä ja kohteiden turvaamisesta tehdään jatkuvana työnä. Tietoa ja käytäntöjä on jo viety osaksi kaupungin eri organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Siksi kaikkien osa-alueiden seuranta vuosittain ei ole tarkoituksenmukaista. Kymmenvuotisen ohjelmajakson 2021–2030 jälkeen on syytä tarkastella luonnon monimuotoisuuden tilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä kokonaisuutena uudelleen.

Kaikki Luonnonsuojelun toimenpiteet 2021–2030-ohjelman raportit löytyvät kaupungin verkkosivulta https://www.espoo.fi/fi/luonnonsuojelun-toimenpiteet-2021-2030.

Ekologisen verkoston nykytilaselvitys

Ekologisen verkoston nykytilaselvityksen tuloksia tarkastellaan koko LuonTo-toimenpideohjelman puolivälissä (2025–2026) ja lopussa, sillä muutokset ekologisessa verkostossa näkyvät yleensä pidemmällä aikavälillä. Ekologinen verkosto on laaja kokonaisuus ja käsite, jonka mittaaminen ei ole yksiselitteistä. Verkosto ja sen kehittyminen on hyvin riippuvainen maankäytön muutoksista. Siihen vaikuttavat mm. monimuotoisuuden edistämisen käytännöt, toimenpideohjelman kohteiden huomioiminen kaavoituksessa sekä pitkän aikavälin muutokset metsäverkostossa.

Käytäntöjen seuraaminen

Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi -osion seurantaa toteutetaan koko LuonTo-toimenpideohjelman puolivälissä (2025–2026) ja sen lopussa. Toteutettuja käytäntöjä ja uusien käytäntöjen käyttöönottoa tai toimeenpanoa on mielekkäämpää mitata harvemmin kuin kerran vuodessa, sillä niiden tulosten näkyminen vie aikaa ja vuosi on siihen lyhyt aika. Esitetyissä käytännöissä on mukana sekä jo käytössä olevia että täysin uusia käytäntöjä; osa käytännöistä on melko yleispiirteisiä ja osa yksityiskohtaisempia. Luonnon monimuotoisuutta edistävät käytännöt ja toimintamallit sekä niiden kehittyminen ovat riippuvaisia, suoraan tai välillisesti, mm. monista ohjelmista, suunnitelmista, strategioista ja linjauksista Espoossa.

Käytännöt on jaoteltu luontotyyppikokonaisuuksittain. Lisäksi on huomioitu monia erityispiirteitä omaavat reunavyöhykkeet ja rakennetummat siniviherverkoston alueet puistoista hulevesialtaisiin ja päiväkodin pihoista viherkattoihin. Kutakin luontotyyppikokonaisuutta koskevat käytännöt on jaoteltu nykyisiin sekä uusiin tai kehitettäviin käytäntöihin. Nykyiset käytännöt ovat käytössä olevia toimia, joita toteutetaan säännönmukaisesti ja jatkuvasti kaupungin työssä. Uudet tai kehitettävät käytännöt ovat vasta aloitettuja tai kokeiluun otettuja toimia, tai käytäntöjä, joita on tavoitteena kehittää jatkossa.

Käytäntöjä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi on LuonTo-ohjelmassa yhteensä 97 kappaletta. Niistä 66 on olemassa olevia käytäntöjä ja 31 on uusia tai kehitettäviä käytäntöjä. Eniten nykyisiä oli vesialueille (16) ja metsille ja soille (14). Uusia tai kehitettäviä käytäntöjä on eniten rakennetuille ympäristöille (9) ja metsille ja soille (8).

Nykyisiä käytäntöjä toteutetaan jatkuvasti. Uusia käytäntöjä kehitetään ja otetaan myös käyttöön jatkuvasti osana virkatyötä. Nykyisten käytäntöjen toteutuminen näkyy välillisesti myös esimerkiksi toimenpideohjelman kohteiden hoidossa.

Käytäntöjä luontoarvojen huomioimiseksi kehitetään myös osana Luontoviisas Espoo -työtä. Vuonna 2024 valmistui selvitys, jossa kuvataan, millaisia käytäntöjä Espoossa on jo käytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi erityisesti luonnolle aiheutettavien haittojen välttämisen, lieventämisen ja kompensoinnin näkökulmasta. Luontoviisas Espoo: Espoon käytäntöjä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi -selvityksen pohjana ovat olleet Luonnonsuojelun toimenpideohjelman Espoon käytännöt luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi -osion toimenpiteet.

Toimenpideohjelman kohteet

Luonnon monimuotoisuuden toimenpideohjelman 2021–2030 kohteiden toteutumista ja turvaamista seurataan vuosittain. Toimenpideohjelman kohteet luokiteltiin kahdeksaan luokkaan, joille kaikille on esitetty tarkempi määritelmä sekä suositukset maankäytön suunnittelulle, alueiden hoidolle ja ylläpidolle sekä virkistyskäytön ohjaamiseen. Ohjelmatyö jaettiin kahteen osioon, toimenpideohjelmaan sekä selvitysosioon. Toimenpideohjelmaan sisältyvät uusiksi luonnonsuojelualueiksi esitettävät kohteet sekä kaupungin merkittävimmät luonto- ja virkistysarvoja yhdistävien alueiden sijainnit yleispiirteisesti. Selvitysosioon kuuluvat kaikki muut työssä luontoarvojen kannalta keskeisiksi todetut alueet.

Uusien suojelualueiden edistämisen aikataulu

Toimenpideohjelmaan sisältyvät kaupungin omistamilla alueilla sijaitsevat uusiksi luonnonsuojelualueiksi osoitettavat alueet. Luonnonsuojelualueeksi esitettäviä kohteita oli yhteensä 26 kappaletta ja niiden alustavien rajausten mukainen yhteenlaskettu pinta-ala oli 392 hehtaaria. Luonnonsuojelualueita on tarkoitus perustaa noin kolme aluetta vuodessa välillä 2021–2030.

Vuonna 2024 luonnonsuojelualueiksi esitettävät alueet ovat Mätäjärvi Soukassa (6 ha), Tremanskärrin laajennus Kalajärven pohjoispuolella (2,7 ha) sekä Teirinsuo -Vitmossen Espoon keskuksen itäpuolella (38 ha). Lisäksi suojeltavaksi esitetään Hynkänlammen aluetta Kunnarlassa (79 ha), joka on toimenpideohjelmassa merkitty ekologiseksi yhteysalueeksi eli alueeksi, jonka säilyttämisellä on olennaisen tärkeä merkitys ekologisena yhteysalueena. Näiden suojelualueiden esitykset ovat vuoden 2024 lopulla päätöksentekoprosessissa, ja alueiden suojelupäätökset saadaan vuoden 2025 puolella.

Vuonna 2023 uusiksi luonnonsuojelualueiksi päätettiin kaupunginhallituksen päätöksellä perustaa kolme Espoon kaupungin mailla sijaitsevaa arvokasta luontokohdetta: Pohjois-Tapiolassa sijaitseva Turvesuon neva, Bodomissa sijaitseva Smedsviken ja Kalajärvellä sijaitseva Kalittoman ympäristön metsät.

Vuoden 2024 loppuun mennessä toimenpideohjelman luonnonsuojelualueita on perustettu yhteensä 53,93 hehtaaria:

-          Kalittoman ympäristön metsien luonnonsuojelualue (perustamispäätös 2024; koko 20,22 ha)

-          Smedsvikenin luonnonsuojelualue (perustamispäätös 2024; koko 21,6 ha)

-          Turvesuon nevan luonnonsuojelualue (perustamispäätös 2024; koko 2,34 ha)

-          Liselott (perustamispäätös 2023; koko 2,38 ha)

-          Niipperinpellon rinnelehto (perustamispäätös 2023; koko 1,4 ha)

-          Soidensuon luonnonsuojelualue (perustamispäätös 2023; koko 5,97 ha)

Toteutuneiden luonnonsuojelualueiden rajauksia on tarkennettu toimenpideohjelmassa esitetyistä tarkentuneen luontotiedon perusteella. Vuoden 2024 loppuun mennessä perustettujen luonnonsuojelualueiden yhteenlaskettu toteutunut pinta-ala on noin kahdeksan hehtaaria suurempi kuin toimenpideohjelmassa ehdotettujen rajausten pinta-ala.

Luonnonarvopuistojen tilanne

Luonnonarvopuistoja esitetään toimenpideohjelmassa neljä kappaletta, yhteensä 1094 ha: Finnoonlahti (lintuvesikohde ympäristöineen), Pitkäjärven luonnonarvopuisto (järviluontoa ja ranta-alueita), Kirkkojärvi - Gloms (puistoja, tulva-alueita ja virtavesiä), Keskuspuisto (metsien ja peltojen kokonaisuus).Ne ovat Espoon edustavimpia tiiviimmän asutuksen keskellä sijaitsevia merkittäviä luonto- ja virkistysaluekokonaisuuksia, joiden alueella on luonnontilaisten osien lisäksi monipuolisesti hoidettuja niittyjä, puistomaisia osuuksia, peltoja ja/tai virkistysrakenteita, poikkeustapauksissa myös yksittäisiä rakennuksia ja liikenneväyliä.

Luonnonarvopuistojen perustamista edistetään yhteistyössä ja neuvottelemalla maankäytön suunnittelun ja alueiden muun suunnittelutyön edetessä.

Toimenpideohjelman selvitysosan kohteet

Selvitysosioon kuuluvat ohjelmatyössä tarkastellut, luontoarvoiltaan keskeisiksi todetut kohteet, jotka esitetään turvattavaksi kaupungin omassa suunnittelussa ja toiminnassa. Kunkin luokan luontoarvot turvataan luokalle määritettyjen suositusten mukaisesti.

Selvitysosion kohteille on tehty inventointeja vuosina 2023–2024 ja niistä on saatu paljon uutta selvitystietoa, jonka perusteella kohteiden arvojen turvaamista ja hoitoa on edistetty.

Selvitysosion luokat 3–5 ovat luontoarvoiltaan keskeisiä alueita, jotka on jaoteltu arvoperusteisesti maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin, sekä muita luontoalueita tukeviin ekoyhteys- ja tukialueisiin. Luokka 6 sisältää säännöllisiä hoitotoimia säilyäkseen vaativat kohteet, kuten perinneympäristöt.

Luokissa 7 ja 8 esitetään ohjelmatyössä todettuja, muiden maanomistajien kuin kaupungin omistuksessa olevia alueita, jotka joko soveltuvat suojelukohteiksi (luokka 7) tai niillä on merkittäviä, hoitotoimin ylläpidettäviä luontoarvoja (luokka 8).

Maakunnalliset arvokohteet, paikalliset arvokohteet sekä ekoyhteys- ja tukialueet

Luontoarvojen kannalta keskeiset alueet eli selvitysosion luokat 3–5 ovat maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet sekä muita luontoalueita tukevat ekoyhteys- ja tukialueet. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä ekoyhteys- ja tukialueet ovat pinta-alalta selvästi suurempia kuin paikalliset arvokohteet.

Kohteiden luontoarvot voidaan turvata erityisesti kaavoituksen keinoin ja niitä on tavoitteena ylläpitää ja hoitaa ja niiden virkistyskäyttöä kehittää luonnon monimuotoisuutta turvaavalla ja edistävällä tavalla. Kaikki kaavoituksen keinoin turvattavat kohteet etenevät kaavoituksen tahdin mukaan. Kaavoitustilanne suurimmalla osalla kohteista ei ole muuttunut, mutta uusi tekeillä oleva yleiskaava tulee muuttamaan tilannetta. Espoon uusi 2060 vuoteen tähtäävä yleiskaava on tässä vaiheessa vasta luonnos ja kaavaehdotus valmistuu näillä näkymin vuonna 2026.

Maakunnallisia arvokohteita on toimenpideohjelmassa yhteensä 16 kappaletta, yhteispinta-alaltaan noin 686 hehtaaria. Kaikki kohteet sijaitsevat yleiskaavoitetulla alueella ja kuudella kohteista on osittain tai kokonaan asemakaava voimassa. Suurin osa maakunnallisten arvokohteiden kaavamerkinnöistä koskee luonnonsuojelua (SL) ja virkistystä (V). Kohteiden asemakaava ja yleiskaavamerkinnät ovat vuoden 2024 seurannan aikaan samat kuin ohjelmatyön aloituksen aikaan. Kaupungin mailla sijaitsevia kohteita hoidetaan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien mukaan, joissa on huomioitu arvokohteiden ominaispiirteet.

Merkittävin muutos maakunnallisilla arvokohteilla on uuden yleiskaavan luonnos, jossa puolet kohteista saisi nykyistä voimassa olevaa yleiskaavaa hieman suojaavamman kaavamerkinnän ja puolet pysyy, yhtä kohdetta lukuun ottamatta, nykyisen kaltaisina merkintöinä. Nykyistä yleiskaavaa paremmat merkinnät ovat pääosin virkistysaluetta (V) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Luo-merkintöjen toteutuminen parantaisi maakunnallisten arvokohteiden suojaa, jos kyseinen kaavamerkintä toteutuu kaavamääräyksen mukaisesti eli alue säilytetään luontoarvoiltaan monipuolisena eikä alueen arvoa luontokokonaisuutena saa merkittävästi heikentää ja pääkäyttötarkoitus tulee sovittaa yhteen luontoarvojen kanssa.

Paikallisia arvokohteita on 41 kappaletta, yhteispinta-alaltaan n. 319 hehtaaria. Kaikki kohteet sijaitsevat yleiskaavoitetulla alueella. Kahdeksan kohdetta on kokonaan asemakaavoitetulla alueella, muutama kohde sijaitsee osittain asemakaavan alueella. Asemakaavamerkinnät ovat puisto- tai viheralueita koskevia (V, VP, P jne.). Yleiskaavamerkinnät ovat suurimmalta osin virkistysalueita koskevia (V), viisi kohdetta on suojelualueeksi (SL) rajattu voimassa olevassa yleiskaavassa. Osittaisia yleiskaavamerkintöjä kohteiden alueella on myös vesialueelta (W), maa- ja metsätalousalueelta (M), avoimen maisematilan elinkeinoalueelta (AME), asutusalueelta (A) ja loma-asuntoalueelta (RA). Kohteiden asemakaava ja yleiskaavamerkinnät ovat vuoden 2024 seurannan aikaan pääosin samat kuin ohjelmatyön aloituksen aikaan. Kohteilla, joilla on käynnissä asemakaavahankkeita vuonna 2024, ei ole odotettavissa asemakaavoihin heikennyksiä kohteisiin.  Kaupungin mailla sijaitsevia kohteita hoidetaan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien mukaan, joissa on huomioitu arvokohteiden ominaispiirteet.

Merkittävin kaavoitustilanteen muutos paikallisilla arvokohteilla on uuden yleiskaavan luonnos. Sen yhteydessä on huomioitava, että paikalliset arvokohteet ovat pinta-alaltaan pienialaisia eikä niiden rajauksia ole välttämättä tarkoituksen mukaista huomioida yleiskaavatason suunnittelussa. Yleiskaavaluonnos ei tuo merkittäviä muutoksia kohteille, sillä suurin osa niistä tulee sijaitsemaan samantyyppisen yleiskaavamerkinnän alueelle kuin nyt. Kaksi purolaaksokohdetta saavat pientä parannusta, sillä ne on merkattu kaavakarttaan merkittäviksi virtavesiksi, joita tulee kehittää edistäen virtavesiuoman jatkuvuutta, ekologista toimivuutta, riittävää reunavyöhykettä sekä toimivuutta tulvareittinä. Kolme kohdetta tulee olemaan pientalovaltaisen (AP) kaavamerkinnän alueella, kun nykyisen ne ovat pääasiassa virkistysalueella (V).

Ekoyhteys- ja tukialueita on kahdeksan kappaletta ja niiden yhteispinta-ala on lähes 240 hehtaaria. Ne kaikki sijaitsevat yleiskaavoitetulla alueella ja niiden kaavamerkinnät koskevat lähes kokonaan virkistystoimintaa ja ulkoilua (V) ja osittain maa- ja metsätaloustoimintaa (M) tai luonnonsuojelua (SL). Kohteiden kaavoitustilanne tai kaavamerkinnät ovat vuoden 2024 seurannan aikaan samat kuin ohjelmatyön aloituksen aikaan. Merkittävin kaavoitustilanteen muutos kohteilla on uuden yleiskaavan luonnos, jossa kuuden ekoyhteysalueen kaavamerkintä olisi nykyistä voimassa olevaa yleiskaava hieman parempi. Merkinnät ovat niissä pääosin virkistysaluetta (V) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Luo-merkintöjen toteutuminen parantaisi ekoyhteys- ja tukialueiden suojaa, jos kyseinen kaavamerkintä toteutuu kaavamääräyksen mukaisesti eli alue säilytetään luontoarvoiltaan monipuolisena eikä alueen arvoa luontokokonaisuutena saa merkittävästi heikentää ja pääkäyttötarkoitus tulee sovittaa yhteen luontoarvojen kanssa. Ekoyhteysalueeksi merkittyä Hynkänlammen aluetta Kunnarlassa (79 ha), esitetään vuonna 2024 perustettavaksi luonnonsuojelualueeksi.

Kaupungin hoitokohteiden turvaaminen

Hoitotoimin turvattavat kohteet kaupungin mailla muodostavat luokan 6 eli säännöllisiä hoitotoimia säilyäkseen vaativat kohteet, kuten perinneympäristöt. Kohteita on ohjelmassa yhteensä 19 kappaletta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 16,7 ha.

Ympäristönsuojelun ympäristönhoitajat hoitivat kesällä 2024 kymmentä toimenpideohjelman kohdetta. Pinta-alalta se tarkoittaa noin kuutta hehtaaria. Ympäristönsuojelun ympäristönhoitajien hoitamien kohteiden lisäksi seitsemällä kohteella on kaupungin luonnonhoitoyksikön luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma ja niitä hoidetaan kohteiden ominaisuuksien vaatimalla tavalla. Esimerkiksi vanhan maatalouden perua olevien perinneympäristöjen monimuotoista kasvi- ja hyönteislajistoa ylläpidetään säännöllisellä niitolla, vieraslajien poistolla ja puuntaimien raivauksella. Kaupungin luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmissa olevien kohteiden pinta-ala oli noin 10 hehtaaria eli noin 60 prosenttia kaikista toimenpideohjelman hoitokohteista.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tehnyt hoitotöitä vuonna 2024 usealla kohteella, toimenpideohjelman kohteista esimerkiksi Svartbäckträsketin niityllä.

Muiden maanomistajien kohteet

Muiden maanomistajien kohteet ovat muiden kuin Espoon kaupungin omistuksessa olevia alueita, jotka joko soveltuvat suojelukohteiksi tai niillä on merkittäviä, hoitotoimin ylläpidettäviä luontoarvoja. Näiden kohteiden ja niille esitettyjen toimien toteuttaminen on täysin vapaaehtoista ja riippuu maanomistajan päätöksestä. Kaupunki suosittelee soveltuvia vapaaehtoisia toimia kohteiden turvaamiseksi, tarjoaa maanomistajille neuvontaa ja kertoo mm. rahoitusmahdollisuuksista.

Muiden maanomistajien kohteita, joille esitetään suojelutoimia, on LuonTo-työssä esitetty 30 kappaletta ja kohteita, joille esitetään hoitotoimia kahdeksan kappaletta.

LuonTo-työssä esitettyjen yksityisten maanomistajien suojelu- ja hoitokohteiden maanomistajille lähetettiin syyskuussa 2024 kirje, jossa kerrottiin Espoon luontopaikkatiedoista ja kartoitustuloksista. Lisäksi kirjeessä esitettiin erilaisia rahoitusmahdollisuuksia luontoarvojen turvaamiseksi esimerkiksi METSO-ohjelman, Helmi-elinympäristöohjelman ja ympäristötukisopimusten keinoin. Lisäksi maanomistajat kutsuttiin 5.11. Luontoarvot maillasi -tilaisuuteen, jossa maanomistajat pääsivät asiantuntijoiden kanssa tutustumaan omaa kiinteistöään koskeviin tietoihin ja kuulivat suosituksia luontoarvojen turvaamiseksi. Viestinnän ja tapahtuman ansiosta yhä useampi maanomistaja Espoossa on tietoinen luontoarvojen turvaamisen merkityksestä ja tarjolla olevista rahoitusmahdollisuuksista sekä tietää, minkä tahon kanssa keskustelua aiheesta kannattaa jatkaa. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Uudenmaan ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen, MTK:n sekä SLC:N kanssa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi