Kaupunginhallitus
Esityslista 02.12.2024/Asianro 6

Asianumero 91/02.02.02/2024

Kaupunginhallitus 02.12.2024  

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Käsittely 

Päätös

Selostus 

1. Vuoden 2024 kolmas osavuosikatsaus

Asukasmäärän kasvu jatkuu vahvana ja taantumasta huolimatta asuntoja valmistuu paljon

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi syyskuun loppuun mennessä 4 978 hengellä. Se on 1 887 vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin väestö kasvoi ennätyksellisen paljon. Espoon väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan syyskuun lopussa 319 000 henkeä.

Väestönkasvun jatkuessa alkuvuoden tapaan, tulee kokonaiskasvu tälle vuodelle olemaan noin 6 635. Viime vuodet Espoossa väestönkasvu on ollut poikkeuksellisen suurta ja tämänkin vuoden kasvuennuste on vielä yli kaupungin pidemmän aikavälin väestöennusteen.

Asukasmäärän kasvulla ja rakennettujen asuntojen määrällä on selkeä yhteys. Uusia asuntoja valmistui tammi-lokakuussa 3 037, kun vuotta aiemmin määrä oli 4 761. Rakentamisen taantuma ei kuitenkaan näy Espoossa samalla tavoin kuin monessa muussa kunnassa, sillä taantumasta huolimatta Espoossa rakennetaan paljon.

 Työttömyyden kasvu jatkuu

Yleinen taloustilanne näkyy julkisella sektorilla viiveellä. Viime vuoden maaliskuussa työttömyysluvut lähtivät kasvuun ja kasvun ennakoidaan edelleen jatkuvan. Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä on romahtanut. Avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin yli vuosikymmeneen.

Espoossa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuun lopussa 10,2 prosenttia kun vuotta aiemmin osuus oli 8,7 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli 853 kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 012.

Taloudessa merkittävä epätasapaino

Kevään arviot yleisen taloustilanteen negatiivisesta vaikutuksesta kaupungin talouteen ovat toteutuneet. Kaupungin maanmyyntitulot ja verotulot ovat jäämässä olennaisesti talousarviosta, yht. 47 milj. euroa. Vaikka verotulojen osalta alitus on hieman pienentynyt, on tulojen vaje merkittävä. Tilannetta vaikeuttaa se, että kulujen osalta ei ole pysytty talousarviossa.

Aiemmin ennakoidut ylityspaineet erityisesti kasvun ja oppimisen toimialalla ovat tarkentuneet, projektien ja hankkeiden henkilöstö- ja työvoimanvuokrauskustannukset ovat ylittymässä 11,4 milj. euroa ja nettona n. 5,9 milj. euroa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen avustuksiin ennakoidaan alitusta 4,1 milj. euroa ja palvelusetelimenoissa ennakoidaan ylitystä 5,4 milj. euroa. Vaikka toimialan ylitysennuste edellä mainittujen erien osalta on pienentynyt, kokonaisylitysennuste on pysynyt samana. Tähän vaikuttaa DigiOneen hankkeesta irtautuminen ja sen myötä tehtävät alaskirjaukset, jotka ovat kuluvalta vuodelta 4,1 milj. euroa. Tämä alaskirjaus kohdentuu kasvun ja oppimisen määrärahoihin ja aiheuttaa ylityksen toimialan määrärahoihin.

Kaupunkitasolla toimintakulut ovat ylittymässä n. 4 milj. eurolla. Kaupunkitasoista ylitystä ovat pienentäneet mm. keskitettyihin määrärahoihin varattujen erien ja konsernihallinnon toimintakulujen alittuminen.

Tilikauden tulokseksi on muodostumassa n. 55,7 milj. euroa. Poikkeama talousarvioon on lähes 23 milj. euroa. Talouden epätasapainoa vaikeuttaa kaupungin mittavat investoinnit, jotka edellyttävät riittävää tulorahoitusta. Epätasapainon jatkuessa kaupungin velkakanta tulee kasvamaan, vaikka lainkantaa tulisi pienentää, sillä se on jo nyt kuntasektorin korkeimpia. Hyvän kassatilanteen ansiosta lainanottovaltuutta ei ole tänä vuonna vielä käytetty, mutta se ei ratkaise talouden epätasapainoa.

Yleinen taloustilanne heikentää verotulokertymää

Taantuma ja epävarma taloustilanne näkyvät verotulokertymässä ja ennusteissa. Verotulojen ennustetaan toteutuvan 10,6 milj. euroa alle talousarviossa ennakoidun. Edelliseen ennusteeseen nähden kunnallisveroennustetta on nostettu 7 milj. euroa ja kiinteistöveroennustetta laskettu 3 milj. euroa.

Verovuoden 2023 kunnallisveron oikaisu on Espoolle 14,2 milj. euroa negatiivinen. Oikaisu toteutuu marraskuun verotilityksessä.

Yhteisöveroon ennakoidaan 5 milj. euron ylitystä. Alkuvuodesta tilitetyt vuoden 2023 lisäennakot olivat arvioitua suuremmat. Loppuvuoden tilityksiin liittyy vielä epävarmuutta.

Kiinteistöverojen ennustetaan toteutuvan 3 milj. euroa alle talousarvion. Osa vuoden 2024 kiinteistöveroista erääntyy maksettavaksi ensi vuoden puolella tammi- ja helmikuussa.

Verorahoitusta (verot ja valtionosuudet) on kertynyt 1 038 milj. euroa, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana kertymä oli 1 066 milj. euroa. Viime vuonna tilitettiin aiemmilta verovuosilta korkeimmilla veroprosenteilla maksuunpantuja verotuloja, jotka nostivat verotilityksen tasoa. Tästä syystä kuluvan vuoden verotulot ovat olennaisesti pienemmät kuin viime vuonna.

Verotulokertymään sisältyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä ja verotuloennusteiden laatiminen on erittäin vaikeaa.

Tilikauden tulos alhainen suhteessa investointitasoon

Rahoitustuottojen ennustetta on nostettu n. 11 milj. eurolla viime kuukausiraportista. Rahoitustuottoja arvioidaan kirjautuvan 26 milj. euroa talousarviota enemmän. Rahastojen tuotot ovat vaihdelleet 4,3 prosentin ja 7,5 prosentin (markkina-arvoin) välillä syyskuun loppuun mennessä.

Tuloksen ennustetaan lokakuun tilanteessa toteutuvan 55,7 milj. euron tasolla eli 22,7 milj. euroa talousarviota heikompana. Huomioitavaa on, että tilikauden tulosta nostavat rahoitustuotot. Ilman niitä, tilikauden tulos olisi alijäämäinen.

Investointien kokonaismääräksi ennustetaan 348 milj. euroa, mikä on 13,2 milj. euroa alle talousarvion. Hankkeet edistyvät pääsääntöisesti talousarvion mukaan, yksittäisissä hankkeissa on poikkeamia ja saamatta jääneen CEF-tuen osalta investointien rahoitusosuudesta jää kertymättä 8,6 milj. euroa.

Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen täytyy olla riittävät suhteessa investointien määrään. Kuluvan vuoden ennakoidun vuosikatteen ja tuloksen jäädessä merkittävästi alle talousarvion, johtaa toiminnan ja investointien rahavirran negatiivisuuteen n. 83,5 milj. eurolla. Rahavirran ennuste parani edellisen osavuosikatsauksen tilanteesta, mutta on edelleen selvästi negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että investointeja joudutaan rahoittamaan lainarahalla. Kaupungin kassatilanne on kuitenkin ollut hyvä ja talousarvioon varattua lainanottovaltuutta ei ole tarvinnut käyttää.

2. Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman toteutuminen

Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman (TakE) tuottavuusennuste parani vuoden kolmannella neljänneksellä ja ylittää vuoden 2024 tavoitteen 1,6 miljoonalla eurolla. Ennustettu kokonaistuottavuus vuodelle 2024 on nyt 23,3 miljoonaa euroa, kun tavoite oli 21,7 miljoonaa euroa.

Toisen neljänneksen ennuste jäi vielä 2,2 miljoonaa euroa tavoitteesta, mutta kolmannella neljänneksellä ennuste kääntyi positiiviseksi. Sama kehitys näkyy tulolisäyksissä: tulotavoite vuodelle 2024 oli 5,7 miljoonaa euroa, ja ennuste on nyt 6,1 miljoonaa euroa.

Tuottavuuden paranemiseen vaikuttivat erityisesti toimitilojen tehokkuus ja etätyön hyödyntäminen, konserniyhteisöjen ylijäämän tai omaisuuden tuloutus kaupungille ja vakuutusmaksujen alennukset. Haasteita tuovat edelleen maanmyyntivoittojen tavoitteiden saavuttaminen, henkilöstösäästöt perusopetuksessa ja joukkoliikenteen kustannusten alentaminen.

2. Kaupungin tulostavoitteet 2024

Vuodelle 2024 on asetettu yhteensä 26 kaupunkitasoista tulostavoitetta. Tulostavoitteista 16 arvioidaan toteutuvan. Neljän arvioidaan toteutuvan pääosin. Kahden tulostavoitteen osalta arviointia ei voida vielä tehdä. Tulostavoitteista neljän ei arvioida toteutuvan kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Poikkeamia havaitaan toimintamenojen kasvun osalta, jossa toimialat ennustavat menoylityksiä. Samalla verotulot, valtionosuudet ja maanmyyntitulot tulevat jäämään talousarviosta. Näistä johtuen toiminnan ja investointien rahavirta sekä investointien tulorahoitusaste eivät tule toteutumaan tavoitteen mukaisesti. Kolmas poikkeama liittyy nuorisotyöttömyyteen, joka on viime kuitenkin viime mittaustilanteen jälkeen parantunut. Neljäs poikkeama liittyy työpaikkojen ja yritysten määrän kasvuun, jossa havaitaan pientä laskua.

Tulostavoitteiden toteutumista haastaa erityisesti Suomen yleinen elinkeinomarkkinoiden ja julkisen talouden tilanne, josta syystä yritys- ja työllisyyskehitys kääntynyt huonompaan suuntaan. Positiivisia tuloksia on saatu esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön tyytyväisyydessä sekä työpaikkojen houkuttelevuudessa. Positiivista kehitystä on nähty esimerkiksi poliisin julkaisemassa häiriöindeksissä, jossa Espoo pärjää parhaiten suurten kaupunkien osalta. Rakentamisen lupien osalta ollaan vielä jäljessä kokonaistavoitteesta, mutta paljon positiivista kehitystä on ollut nähtävissä, esimerkiksi omakotitalojen luvista 81 prosenttia käsitellään alle 75 vuorokaudessa. Positiivisena nostona voidaan pitää myös kestävän liikkumisen lisääntymistä, joka on Espoossa kasvanut 6 prosenttiyksikköä viime mittauksesta.

4. Talousarviomuutokset

Käyttötalous

Kasvun ja oppimisen toimiala

Kasvun ja oppimisen toimialan menomäärärahoihin esitetään yhteensä 16,3 milj. euron ja tuloarvioon 4,9 milj. euron lisäystä.

Esikunnan ja toimialan yhteisiin tuloarvioihin ennustetaan yhteensä 0,2 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen kotikuntakorvaustulojen ylityksestä.

Esikunnan ja toimialan yhteisiin menomäärärahoihin ennustetaan yhteensä 3,6 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen jo kertyneistä DigiOne-investointien alaskirjauksesta. Alaskirjaus toteutetaan vuoden 2024 tilikaudelle. Kaupunginhallitus päätti 27.5.2024, että Espoon kaupunki irtautuu Digione -hankkeesta.

Suomenkielisen perusopetuksen tuloarvioon ennustetaan yhteensä 2,4 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen ulkopuolisen rahoituksen ja muiden tuottojen ylityksistä.

Suomenkielisen perusopetuksen menomäärärahoihin ennustetaan yhteensä 7,5 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon. Henkilöstömenot ylittyvät yhteensä 4,2 milj. euroa johtuen ulkopuolisten hankkeiden ylityksestä. Hankkeiden kustannuksiin ei ollut varauduttu talousarviossa riittävällä tasolla. Palvelujen ostoissa ennustetaan ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon yhteensä 1,0 milj. euroa (sisältää mm. työvoimanvuokrauksen, koulukuljetukset ja kouluruokailun sekä ulkopuolisen opetuksen järjestäjät). Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut ylittävät muutetun talousarvion yhteensä 1,2 milj. euroa. Kulujen kasvu on ollut talousarviossa ennakoitua suurempaa. Sisäiset toimitilavuokrat ylittyvät 3,0 milj. euroa, kun taas mm. sisäiset ict-järjestelmäpalveluiden ostot alittuvat noin 1,5 milj. euroa ja työterveyspalvelut 0,3 milj. euroa, joten sisäiset palveluiden ostot ylittävät muutetun talousarvion yhteensä 1,1 milj. euroa. Toimitilakustannukset ylittyvät, koska talousarviovalmistelussa oli puutteita muutamien tilojen tiedoissa ja näihin ei ollut varausta talousarviossa.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tuloarvioon ennustetaan yhteensä 1 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen ulkopuolisen rahoituksen ylityksestä 2,5 milj. euroa sekä myyntituottojen ja asiakasmaksutuottojen alituksesta 1,5 milj. euroa.

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menomäärärahoihin ennustetaan yhteensä 5,2 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon. Ylitykset johtuvat palvelusetelimenojen ylityksestä 5,4 milj. euroa sekä hankemenojen ylityksestä 5,3 milj. euroa. Ylityspainetta vähentää kotihoidon tuen 3,1 milj. euron ja yksityisen hoidon tuen 1 milj. euron sekä sisäisten toimitilavuokrien 1,1 milj. euron alitus.

Toisen asteen koulutuksen ja nuorisopalveluiden tuloarvioon ennustetaan yhteensä 1,1 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen ulkopuolisen rahoituksen ja muiden tuottojen ylityksistä.

Svenska bildningsjänster tuloarvioon ennustetaan yhteensä 0,3 milj. euron ylitystä verrattuna muutettuun talousarvioon johtuen ulkopuolisen rahoituksen ja muiden tuottojen ylityksistä.

Kaupunkiympäristön toimiala

Rakentamisen ja maakaupan suhdannetilanne on pienentänyt esikunnan, kaupunkisuunnittelukeskuksen ja rakennusvalvonnan lupapäätösten tuottamaa tulokertymää. Seuraavia valtuustoon nähden sitovia tuloarvioita esitetään alennettaviksi seuraavasti:

-          Kaupunkisuunnittelukeskuksen maksutuotot 0,25 milj. euroa

-          Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen maksutuotot 0, 5 milj. euroa.

-          Kaupunkiympäristön esikunnan toimialajohdon maanmyyntivoitot 22,8 milj. euroa.

-          Tapiolan taseyksikön maanmyyntivoitot 11,6 milj. euroa ja maankäyttösopimustuotot 8,7 milj. euroa.

Investoinnit

Kaupunkitekniikan keskus

Kaupunkirata hankkeelle ei myönnetty EU CEF-tukea (Verkkojen Eurooppa (Connecting Europe Facility, CEF)). Tukirahoista kilpaili usea hanke ja tukihakemukset ylittivät 4,3 kertaisesti komission budjetin, koska kyseessä oli viimeinen tiedossa oleva haku, jossa infrahankkeille oli mahdollista hakea tukea. Tuen myöntämisen pisterajat nousivat korkeiksi ja hankkeille oli arvioinnin aikana asetettu vaatimuksia, joita ei aiemmilla hakukierroksilla ollut käytössä. Kaupunkirata hankkeen investointituloista jää kertymättä 8,6 milj. euroa vuonna 2024.

Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneissa esitetään tehtävän siirtoja säästyvien hankkeiden määrärahoista seuraaville hankkeille:

-          Strategiset maankäytön hankkeet pääluokan määräraharyhmässä Leppävaara projekti on tarkoitus toteuttaa Säterinpuistontie jatke samanaikaisesti Kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä. Siirto hankkeelle 0,7 milj. euroa.

-          Raide-Jokeri hanke valmistui vuonna 2023. Tämän jälkeen alkoi jälkivastuuaika, jonka aikana hankkeelle muodostuu vielä investointeja. Investointeja tulee toteutumaan talousarviossa arvioitua enemmän vuonna 2024. Jälkivastuuajan investointien lisäksi investoidaan rasvalaitteisiin.  Siirto hankkeelle 1,7 milj. euroa.

-          Kaupunkiradan rakentaminen on käynnissä välillä Leppävaara - Espoon keskus. Kesän pitkän ratakatkon aikana rakennustöitä pystyttiin edistämään hyvin ja hanke on edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti. Hankkeen rakennuttajana toimiva Väylävirasto on ennustanut, että rakennustöiden ajoitukset aikaistuvat. Siirto hankkeelle 1,4 milj. euroa.

Kaupunkiympäristön esikunnan maanhankintaan varattu 7 milj. euron määräraha on jo käytetty tai sidottu. Valmiiksi neuvoteltujen yleisten alueiden hankintaan ja realisoituviin toimituskustannuksiin esitetään 0,5 milj. euroa lisää investointimäärärahaa.

Maanmyynnin tasearvoksi on käyttösuunnitelmassa arvioitu 1,5 milj. euroa. Tontinmyyntejä on ollut vähän ja tuloja kertynyt 0,25 milj. euroa eikä merkittäviä lisäyksiä loppuvuodelle ole tiedossa. Tuloarvioon esitetään 1,25 milj. euron vähennystä.

Tilapalvelut

Kaupunginhallitus päätti ostaa loput 4,93 % Kiinteistö Oy Espoon Keskuksen Pysäköintitalo -osakkeista, koska Espoon keskuksen kehittämisen ja kaupungin strategioiden toteuttamiseksi on selkeämpää, että kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Holvikuja 1:ssä sijaitseva pysäköintilaitos on vireillä olevan Virastopiha -nimisen asemakaavan muutosalueella. Yhtiön osakkeiden hallinta mahdollistaa tulevaisuudessa ko. korttelin monipuoliset kehittämismahdollisuudet. Alueelle on kaavailtu laajamittaista asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Tilapalvelut liikelaitoksen investointien sitovuustaso on omaisuuslaji. Liikelaitoksella ei ole vuoden 2024 talousarviossa määrärahoja osakkeiden ostoon. Esitetään osakkeiden hankintaan 650 000 euron lisämäärärahaa.

Investointiohjelman mukaisista uudisrakentamiskustannuksista ennustetaan jäävän ajoitussyistä käyttämättä 14,8 milj. euroa. Tapiolan uimahalli -hankkeen vuonna 2024 käyttämättä jäävistä määrärahoista siirretään 3,9 milj. euroa hankkeille, joiden määrärahoihin ennustetaan ylitystä vuonna 2024.

Tuloslaskelmaosa

Verotulot

Verotulojen ennustetaan kokonaisuudessa alittavan talousarvion. Verovuoden 2023 kunnallisveron oikaisu on Espoolle 14,2 milj. euroa negatiivinen. Oikaisu toteutuu marraskuun verotilityksessä ja alentaa vuoden 2024 kunnallisveron kokonaistilityksiä. Yhteisöveron arvioidaan ylittävän talousarvion ja kiinteistöveron alittavan. Osa vuoden 2024 kiinteistöveroista erääntyy maksettavaksi ensi vuoden puolella tammi- ja helmikuussa. Verotuloarvioon esitetään yhteensä 8 milj. euron alennusta.

Valtionosuudet

OKM:n valtionosuuden ennustetaan toteutuvan 2,1 milj. euroa alle talousarviossa ennakoidun. Arviossa on huomioitu tilastopäivien opiskelijamäärien ennustetut muutokset ja niiden vaikutus lopulliseen vuoden 2024 rahoitukseen. OKM:n valtionosuuden muutos johtuu suoritemäärien muutoksesta etenkin valmistavan opetuksen arvion korjauksen osalta. Espoon omavastuun osuus kasvoi lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi ennusteessa on huomioitu oppilastietojen korjaus sekä kotikuntakorvausten perusosan muutos OKM:n valtionosuuteen, jonka vaikutus on 1,6 milj. euroa.

5. Espoon kaupungin konserniraportti

Espoon kaupungin konserniraportoinnilla tarkastellaan Espoon valtuuston konserniyhteisöille asettamien tulostavoitteiden toteutumista. Tammi-syyskuun 2024 raportointi sisältää tavoitteiden ja talouden toteumatiedot vuoden 2024 kolmelta ensimmäiseltä vuosineljännekseltä sekä ennusteen vuositason toteumasta.

Valtuusto on asettanut vuoden 2024 talousarviossa Espoon konserniyhteisöille yhteensä 32 tavoitetta, joista arvioidaan toteutuvan 18 kappaletta. Neljän tulostavoitteen arvioidaan jäävän kokonaan toteutumatta, mikä liittyy erityisesti Omnian talouden tasapainon ja tuottavuuden kehittymiseen. Kymmenen tulostavoitteen kohdalla toteutumisessa on epävarmuutta.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tiedot esitetään tarkemmin erillisellä PKS-omistajaohjausraportilla.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi