Lisäselvitykset ja poikkeukset | LUPAHAKEMUS
Haetaan lupaa kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon sekä pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen osan rakentamiseen.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS
Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), jonne on asemakaavassa osoitettu enintään 6-8 -kerroksisia, paikoin toisiinsa matalammilla kaksikerroksisilla osilla kytkeytyviä asuinkerrostaloja sekä niitä korttelialueen keskellä yhdistävä yksikerroksinen rakennuksen tai pihakannen alainen pysäköintilaitos. Korttelin läpi pohjois-eteläsuunnassa tulee järjestää yleinen jalankulkuyhteys. Korttelialueelle asemakaavassa sallittu enimmäiskerrosala on 23 450 kem2.
Sallitun kerrosalan lisäksi saa rakentaa mm. asukkaiden yhteistiloja, asuntojen ulkopuolisia varastotiloja, jäte- ja kiinteistönhuoltotiloja, pysäköintitiloja, asumisviihtyisyyttä lisäävät porrashuoneen 20 m2 ylittävät osat sekä asumiselle häiriötä aiheuttamattomia asuntoihin kytkettyjä työtiloja maantasoon. Maantasokerrokseen ei saa sijoittaa kadun suuntaan avautuvia asuntoja.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää paikallamuurattua tiiltä, rappausta tai muuta laadukasta julkisivumateriaalia. Julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita. Parvekkeet tulee lasittaa suurella osalla kadun puoleisia julkisivuja, ja parvekejulkisivut tulee jäsentää ikkunajulkisivun tapaan siten, ettei parvekkeista muodostu yhtenäistä nauhaa tai koko seinän levyistä lasipintaa. Julkisivuja ja sisäänkäyntejä saa jäsentää metallisilla rakennusosilla ja pinnoilla.
Asemakaavassa on lisäksi määräyksiä mm. tulvariskin sekä hule- ja pohjaveden suhteen. Alueelle on laadittu asemakaavaa täydentävä korttelisuunnitelma.
Lupahakemuksen mukaiselle tontille sijoittuu yksi enintään kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakennusala sekä osa pysäköintilaitoksen rakennusalasta. Asuinkerrostalon rakennusalaan on määritelty matalammat kuusi- ja viisikerroksiset osat. Tontille on tonttijaossa määrätty enimmäiskerrosalaksi 2600 kem2. Asuinrakennuksen pohjoispuolelle on asemakaavaan merkitty sijainniltaan ohjeellinen pihakannelle johtavien ulkoportaiden rakennusala.
RAKENNUSHANKE
Suunnitellun teräsbetonirakenteisen ja tasakattoisen asuinkerrostalon ensimmäinen kerros sisältää aputiloja. Pihakannen tasolla sijaitseva toinen kerros sisältää asuntoja ja ulkoiluvälinevaraston. Kerrokset 3-6 ovat kokonaisia asuinkerroksia. Seitsemänteen kerrokseen sijoittuu asuntojen lisäksi kaksi talosaunaosastoa ja kerhohuone, ylimpään ilmanvaihtokonehuone. Kellaria ja ullakkoa ei ole.
Asuinkerrostalo on suorassa yhteydessä maanpäälliseen pysäköintilaitokseen ja sen päälle sijoittuvaan leikki- ja oleskelupihaan. Pihakannelle pääsy ulkokautta kadulta on korttelissa mahdollista ulkoportailla ja luiskilla. Pohjoisen puolella pihakansi liittyy maisemoituna viereisen koulu- ja toimistorakennuskiinteistön puistomaisena säilytettävään osaan, jonne myös yhdistetään pihan poikki suunniteltu yleinen jalankulkuyhteys. Pysäköintihalliin johtaa korttelissa kaksi ajoyhteyttä.
Asuntoja on suunniteltu yhteensä 47 kpl, keskipinta-alaltaan noin 47 m2. Kaikissa asunnoissa on lasitettu parveke tai lasitettu terassi. Jätteet kerätään jätehuoneeseen. Varatiejärjestelynä on omatoiminen pelastautuminen parvekeluukun kautta viereiselle tai alemmalle parvekkeelle. Katolle sijoitetaan aurinkopaneeleja.
Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään valkoista puhtaaksimuurattua tiiltä sekä rappausta valkoisen, harmaan sekä murretun oranssin sävyin. Katutasossa rakennuksen jalustaosaa on korostettu harmaalla graafisella betonilla viitteenä Vuoritontun alueen kaivoshistoriaan.
Rakennusoikeus
Asuinrakennuksen kokonaisala on 3612 m2. Asuinrakennuksen kerrosala on 3612 kem2, josta on rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa 2596 kem2, asemakaavan mahdollistamaa lisäkerrosalaa 717 kem2 ja MRL 115 §:n mahdollistamaa rakennusoikeuden ylitystä 299 kem2. Rakennusoikeudellista asuinkerrosalaa jää jäljelle 4 kem2. Pysäköintilaitoksen osan kerrosala on 438 kem2.
Hakijalla on samanaikaisesti vireillä vastaavia rakennuslupahakemuksia asuinkerrostaloille ja pysäköintilaitoksen osille korttelialueen muilla kiinteistöillä.
VÄHÄISET POIKKEAMISET
Asuinrakennus ylittää rakennusalan rajan koilliskulmassa enintään noin 3,94 metrillä, itäsivulla 0,45 metrillä. Parveke ylittää rakennusalan rajan lännen suuntaan 0,46 metriä rakennusjärjestyksessä sallittua ylitystä enemmän. Hakijan mukaan ylitysten avulla on kortteliin saatu aikaan asemakaavan viitesuunnitelman mukaisia, keskenään samanmuotoisia ja kapeita rakennuksia, joiden väleihin jää riittävästi tilaa.
Asemakaavan tontin alueelle edellyttämää toista korttelin porrasyhteyttä kansipihan ja kadun välille ei ole suunniteltu. Hakija katsoo porrasyhteyden olevan tarpeeton, koska korttelin pohjoissivun viereen sijoittuu yleinen kevyenliikenteen väylä. Lisäksi asuinrakennusten välisistä piha-alueista maantasolla on haluttu tehdä keskenään samanlaisia.
Poikkeamisia voidaan pitää perusteltuina ja vähäisinä.
AUTOPAIKAT JA POLKUPYÖRÄPAIKAT
Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 ap/ 110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto; hankkeessa yhteensä vähintään 24 ap. Asemakaava lisäksi sallii autopaikkamäärän vähennyksiä valtion tukemia opiskelija- ja vuokra-asuntoja varten tai jos pysäköinti järjestetään vuorottaispysäköintinä, nimeämättömänä ja sijoitetaan keskitettyyn pysäköintilaitokseen. Autopaikkoja on suunniteltu yhteensä 24 ap, joista 21 ap sijoittuu pysäköintihalliin ja 3 ap maantasopihalle. Autopaikoista yksi on LE-autopaikka. Jokaiseen autopaikkaan toteutetaan sähköauton latauspistevalmius.
Asemakaavan mukaan polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp/ 30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, yksiöille ja opiskelija-asunnoille vähintään 1,5 pp/ asunto; hankkeessa yhteensä vähintään 87 pp. Asuntojen polkupyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan, ulkotiloihin tulee lisäksi osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin. Polkupyöräpaikkoja on suunniteltu 90 pp ulkoiluvälinevarastoihin. Polkupyöräpaikkoja on lisäksi osoitettu ulos kansipihalle.
VÄESTÖNSUOJA
Hankkeen väestönsuojapaikat 69 henkilölle on osoitettu viereisellä kiinteistöllä 49-15-30-7 sijaitsevaan S1-luokan väestönsuojaan.
SELVITYKSET JA LAUSUNNOT
Asuinrakennus, pysäköintilaitos sekä piha-alueet ovat esteettömiä. Asuntoparvekkeille on suunniteltu esteetön pääsy. Kerhotilan yhteyteen sijoittuva toinen kahdesta talosaunasta on esteetön.
Hanke noudattaa Kuivaketju 10 -toimintamallia.
Hulevesi johdetaan liitteenä olevaa hulevesisuunnitelmaa noudattaen kunnalliseen hulevesiverkostoon asemakaavan mukaisesti viivytettynä.
Pienasuntovaltaisessa hankkeessa alitetaan vähäisessä määrin PKS- ja TOPTEN-rakennusvalvontojen velvoittavan aputilojen mitoitusohjeen vähimmäisarvo pesula-, kuivaus- ja kerhotilojen pinta-alan osalta. Hakijan mukaan edellä mainitut tilat toimivat tarkoituksenmukaisesti tilasuunnittelua rajoittavista kantavien rakenteista huolimatta. Lisäksi kaikissa asunnoissa on varaus pyykinpesukoneelle ja lähes kaikissa myös kuivauskoneelle.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT
Kaupunkikuvatoimikunta on 14.11.2022 antanut hankkeesta puoltavan lausunnon, jonka sisältämät ehdot on otettu suunnitelmissa huomioon.
Hankkeen rakenne- ja lvi-teknisten ratkaisujen sekä hulevesiratkaisujen suunnitteluperusteet on käsitelty teknisessä yksikössä.
RASITTEET JA SOPIMUKSET
Korttelin 49-15-30 kaikkien kiinteistöjen kesken on laadittu yhteisjärjestelysopimus, jossa on sovittu mm. pysäköinnistä, jätehuollosta,
hulevedestä, väestönsuojista, kulkuoikeuksista, huolto- ja pelastusajosta, yhteispihasta, palomuurin rakentamattajättämisestä sekä johtojen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien sijoittamisesta.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN
Ympäristö- ja rakennusvalvontakeskus on tiedottanut hankkeesta naapureille, eikä heillä ole ollut huomautettavaa. MRL 133 § 3. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.
|
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: Rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:
vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat
rakennesuunnitelmat
vesi- ja viemärisuunnitelmat
ilmanvaihtosuunnitelmat
lämpösuunnitelmat
Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous.
|
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on otettava yhteys rakennusvalvontaan mahdollisen taloteknisen aloituskokouksen järjestämiseksi.
|
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Pääkaupunkiseudun työmaavesiohjetta.
|
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.
|
| Rakennushankkeelle on nimettävä kosteudenhallintakoordinaattori ennen aloituskokouksen järjestämistä.
|
| Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet ja virkistykseen käytettävät piha- ja oleskelualueet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.
|
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina.
|
| Hankkeen naapurikiinteistölle 15-30-7 osoitettujen väestönsuojapaikkojen tulee olla pelastuslain mukaisesti käytettävissä viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa ensimmäisen rakennuksen osittaisesta loppukatselmuksesta.
|
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on suoritettava Pelastuslain 81a § mukainen tarkastus.
|
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetusta yhteisjärjestelysopimuksesta tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa.
|
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.
|
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.
|
|
|
RSS
Haku
Muutoksenhakuohje
