Kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaosto
Pöytäkirja 16.05.2024/Pykälä 11

Asianumero 1627/12.04.00/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunnan nuorisoasiainjaosto 16.05.2024 § 11

§ 11

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Nuorisopalvelupäällikkö, suomenkielinen toisen asteen koulutus ja nuorisopalvelut Luukkonen Tero

Käsittely 

Nuorisopalvelupäällikön estyneenä ollessa asian esitteli alueellisten nuorisopalvelujen päällikkö Anna Vilén.

Päätös

Selostus Espoon kaupunki sai Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisilta 160 000 € vuosille 2023-2024 koulunuorisotyön kehittämiseen Espooseen. Ajallisesti kehittämistyö ja pilotointi on alkanut 1.8.2023 ja sen on tarkoitus kestää 31.12.2024 asti. Projektin tavoitteena on ollut kehittää koulunuorisotyön malli Espooseen ja sen toteutuksessa mukana ovat olleet nuorisopalveluiden lisäksi suomenkielinen perusopetus ja ruotsinkieliset sivistyspalvelut.

Kehittämistyötä on toteutettu pilottina Espoon keskuksen ja Pohjois-Espoon alueen kahdeksalla koululla. Tähän työhön on rekrytoitu neljä nuorisonohjaajaa nuorisopalveluihin ja ruotsinkielisistä sivistyspalveluista on yhden nuorisonohjaajan työtehtäviin osoitettu koulunuorisotyön projektissa mukana oleminen. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa koettiin Lagstad skola sopivaksi pilottikouluksi yhteiseen hankkeeseemme. Ruotsinkieliset nuorisonohjaajat ovat tehneet jo pitkään hyvää yhteistyötä Lagstadin koulun kanssa.

Syksyllä aloittaneet neljä nuorisonohjaajaa ovat jatkaneet toimintaansa kouluilla suunnitelman mukaisesti ja tehneet hyvää yhteistyötä koulujen kanssa. Projektin tuotoksena on kuvattu koulunuorisonohjaajan työnkuvaa ja laadittu Koulunuorisotyö Espoossa - materiaalia. Kevään aikana on myös laadittu Webropol-kysely koulun henkilökunnalle ja oppilaille koulunuorisotyön sisällöstä.

Vuoden 2024 alussa tehtiin väliarviointi ohjausryhmän sekä projektiryhmän yhteistyönä projektin etenemisestä. Yhtenä tavoitteena on ollut tiivistää nuorisotyön ja koulun välistä yhteistyötä ja vahvistaa linkkiä koulupäivän ja vapaa-ajan toiminnan välillä. Arvioinnin perusteella voidaan todeta, että koulunuorisonohjaajat ovat tulleet tutuiksi sekä oppilaille että koulun henkilökunnalle ja että yhteistyö on sujunut hyvin.

Tavoitteena on myös ollut lisätä nuorisotyön resurssia ja asiantuntijuutta kouluyhteisöön muiden koulussa toimivien ammattilaisten rinnalle.  Kokemuksen perusteella koulun henkilöstö hyödyntää koulunuorisonohjaajien asiantuntemusta ja yhteistyötä on tehty esimerkiksi yhteisöohjaajien kanssa tiiviisti.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut löytää erityisesti ne nuoret, joilla ei ole merkityksellisiä ystävyyssuhteita ja mahdollistaa heille vertaissuhteiden syntyminen mielekkään ryhmätoiminnan kautta. Käytäntöjä yksinäisten yhteen saattamiseksi kokeiltu ja niistä opittu (mm. Hiljainen huone) ja yksinäisiä nuoria on löytänyt mukaan ohjattuun toimintaan.

Koulunuorisotyön tarkoituksena on vahvistaa koulun käytäntöjä yhteisöllisyyden, vertaissuhteiden ja osallisuuden kokemuksen rakentumisen tukemisessa nuorisotyöllisin menetelmin. Merkittävänä menetelmänä ovat aika, kohtaaminen ja jalkautuminen nuorten pariin eli käytettävänä oleminen. Tämän lisäksi koulunuorisonohjaajat ovat vetäneet pienryhmiä ja välituntitoimintaa sekä järjestäneet ryhmäytyksiä. Yhteisöohjaajien kanssa on luotu uusia rakenteita (mm. hyvinvointivälkkä, läksypaja, nuorisotila auki).

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi