Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 07.05.2024/Pykälä 106

Asianumero 871/01.01.01/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunta 07.05.2024 § 106

§ 106

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Toisen asteen koulutuksen johtaja Erma Tapio

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Toisen asteen koulutuksen johtaja on päätöksellään 11.3.2023 § 18 valinnut lukion historian, yhteiskuntaopin ja filosofian päätoimisen tuntiopettajan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen sekä valinnut yhden hakijoista 1. varasijalle.

Espoolainen yhdistys kunnan jäsenenä on 2.4.2024 tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen kumoamista sekä päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä. Oikaisuvaatimuksen mukaan ei ole selvää, että valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset. Ansiovertailua ja valitun vastaavuustodistuksia ei ole pyynnöstä huolimatta toimitettu. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että erinäisiä muita hakijoita on syrjitty, mutta hakijoiden nimiä ei ole mainittu.

Virkasuhteeseen valitulle on varattu tilaisuus antaa lausuma oikaisuvaatimuksen johdosta. Hän on 8.4.2024 antanut lausuman.

Rehtori on antanut selvityksen 16.4.2024.

Oikaisuvaatimukseen on 6.5.2024 tehty lisäys (kirjattu 7.5.2024).

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 8.1.-24.1.2024.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on lukion historian, yhteiskuntaopin ja filosofian lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä edellytetään tuoretta kokemusta lukiossa opettamisesta, erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja joustavuutta.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä arvostetaan opiskelijalähtöisiä ja monipuolisia opetusmenetelmiä ja kokemusta opkh:n [opiskelijakunnan hallitus] kanssa yhdessä toimimisesta. Eduksi katsotaan pätevyys opettaa elämänkatsomustietoa. 

Hakuajan puitteissa saapui 19 hakemusta. Hakijoista seitsemän oli hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kelpoisuusvaatimukset täyttäviä.

Kelpoisuus

Lukion aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 10 §:n mukaan.

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Haastattelut

Kyseiseen tuntiopettajan tehtävään tuli määräajassa 19 hakemusta, joista hakemusten perusteella seitsemän oli kelpoisuusvaatimukset täyttäviä.

Haastatteluun kutsuttiin neljä kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa, joilla oli tuoretta kokemusta lukiossa opettamisesta sekä pedagoginen valmius tehtävään. Haastattelut suoritettiin lähihaastatteluina. Haastattelijoina toimivat Tapiolan lukion rehtori ja Otaniemen lukion rehtori. Haastattelussa käytettiin yhtenäistä haastattelurunkoa.  

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Kannanotot oikaisuvaatimuksen väitteisiin

Oikaisuvaatimuksessa on esitetty väitteitä valitun kelpoisuudesta.

Rekrytoinnissa hakijat ilmoittavat hakemuksissaan koulutustaan ja kokemustaan koskevat tiedot. Todistuksia ei liitetä hakemuksiin vaan ne tarkistetaan tarvittaessa haastattelujen yhteydessä. Virkasuhteeseen valittu on antanut lausuman oikaisuvaatimuksen johdosta ja toimittanut lausumansa liitteenä kelpoisuuden osoittavat todistukset. Valittu on kelpoinen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, ettei ansiovertailua ole tehty asianmukaisesti.

Oikeuskäytännössä on esimerkiksi ratkaisuissa KHO 24.9.2013/3023 ja KHO:2019:151 katsottu, että päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, vaikka hakijoista ei ole tehty nimenomaista kirjallista ansiovertailua. Merkitystä on annettu sille, osoittaako valintamenettely kokonaisuutena haastatteluineen ja etukäteen asetettuine valintaperusteineen, että hakijoita on valintamenettelyn kuluessa tosiasiallisesti vertailtu keskenään.

Asiassa laaditussa rekrytoinnin loppuraportissa on kuvattu hakijoiden hakemuksen mukainen koulutus ja kokemus sekä valinnan perustelut tehtävään valitun ja varasijalle valitun osalta. Oheismateriaalina olevassa rehtorin selvityksessä on kuvattu valintaprosessia haastatteluineen ja haastatteluun kutsuttujen hakijoiden ansioita. Valintaprosessin aikana hakijoita on tosiasiallisesti vertailtu keskenään.

Valintaa tekevällä viranomaisella on oikeus harkintavaltansa rajoissa painottaa hakijoiden erilaisia ansioita. Virkasuhteeseen valittu täyttää vaadittavat kelpoisuusvaatimukset ja hänellä on myös tehtävässä eduksi katsottu kelpoisuus opettaa elämänkatsomustietoa. Hänellä on noin 20 vuoden opettajakokemus sekä tuore kokemus lukiossa opettamisesta. Hän täyttää hakuilmoituksen mukaiset edellytykset ja arvostettavat asiat.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että erinäisiä muita hakijoita on syrjitty.

Väitettä syrjinnästä ei ole tarkemmin yksilöity eikä mainittu, keitä hakijoita olisi syrjitty. Asiassa ei ole tullut esiin mitään syrjintään viittaavaa menettelyä.

Yhteenveto

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Valintapäätös on tehty hakuilmoituksen mukaisten edellytysten ja arvostettavien asioiden perusteella. Päätöstä tehtäessä on koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioitu haastattelut ja niissä esiin tulleet seikat. Virkasuhteeseen valitulla on edellä mainittu kokonaisharkinta huomioon ottaen katsottu olevan hakijoista parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Toisen asteen koulutuksen johtajan päätös ei ole lain vastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä koskeva vaatimus   

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Koska oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi, myös täytäntöönpanon keskeyttämistä ja kieltämistä koskevat vaatimukset tulee hylätä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi