Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 17.04.2024/Pykälä 92

Asianumero 1203/12.01.02/2024

Kasvun ja oppimisen lautakunta 17.04.2024 § 92

§ 92

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus Lautakunta päättää vuosittain maalis-huhtikuussa koulukohtaisista enimmäisoppilasmääristä sekä kouluihin perustettavista uusista erityisluokista, maahanmuuttajien määräaikaisista ryhmistä ja perusopetukseen valmistavan opetuksen luokista. Oppilaskohtaiset päätökset tehdään näiden enimmäisoppilasmäärien ja luokkien/ryhmien puitteissa noudattaen lautakunnan hyväksymiä perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevia linjauksia ja/tai erikseen päättämiä oppilasvalintaperusteita.

Kasvun ja oppimisen lautakunta on 26.3.2024 § 64 päättänyt lukuvuoden 2024-2025 seitsemännen vuosiluokan koulukohtaisista enimmäismääristä ja ryhmämuotoiseen joustavaan perusopetukseen (JOPO) valittavien oppilaiden määrästä sekä vuosiluokille 7-9 perustettavista uusista erityisluokista, perusopetukseen valmistavan opetuksen luokista ja maahanmuuttajien määräaikaisista ryhmistä.

Nyt päätettäväksi tulevat lukuvuoden 2024-2025 ensimmäisen vuosiluokan koulukohtaiset enimmäisoppilasmäärät ja yleisopetuksen pääsääntöiset oppilasmäärät vuosiluokilla 2-6 sekä vuosiluokille 1-6 perustettavat uudet erityisluokat, perusopetukseen valmistavat luokat ja maahanmuuttajien määräaikaiset opetusryhmät.

Englanninkielisen opetukseen, kaksikielisen opetukseen (suomi-englanti), ruotsin kielikylpyopetukseen ja montessoriopetukseen perustettavista opetusryhmistä sekä niihin valittavien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääristä lautakunta on päättänyt 1.11.2023 § 163 ja 6.3.2024 § 54. Oppilasvalinnat on tehty edellä mainittujen lautakunnan päättämien opetusryhmien ja koulukohtaisten enimmäisoppilasmäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät kouluittain annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.

Lautakunnan toimivalta on määrätty Espoon kaupungin hallintosäännön I osan 4 luvun 13 §:n kohdassa 5.

Lainsäädäntö

Opetus tulee järjestää kunnassa perusopetuslain 6 §:n 1momentissa säädetyn mukaan siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pykälän 2 momentin mukaisesti kunta osoittaa oppivelvolliselle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan.

Opetusryhmät tulee muodostaa perusopetuslain 30 §:n 2 momentissa säädetyn mukaan siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Perusopetusasetuksen 2 §:n 1 momentin mukaan opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä kuitenkin edellyttää, voidaan eri vuosiluokkien oppilaita opettaa samassa opetusryhmässä. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusryhmien muodostamisesta ja opetusryhmissä olevien oppilaiden määristä säädetään erikseen pykälän 2-3 momentissa.

Perusopetuslain 17 §:ssä säädetyn mukaan erityinen tuki voidaan järjestää yleisopetuksen opetusryhmässä, osittain tai kokonaan erityisluokalla. Lähtökohtana on oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset.

Kunta voi perusopetuslain 5 §:n mukaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta.

Oppilaaksiotto lähikouluihin

Lukuvuoden 2024-2025 ensimmäisen vuosiluokan oppilaaksiotto lähikouluihin on valmisteltu lautakunnan 11.11.2020 § 207 hyväksymien perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaisesti huomioiden edellä mainittu lainsäädäntö sekä koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit.

Kunkin koulun ensimmäiselle luokalle lähikouluun otettavien oppilaiden enimmäismäärä perustuu rehtoreiden ja koulunjohtajien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Oppilasmäärät pitävät sisällään yleisopetuksen ryhmiin sijoittuvat oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden tuki toteutetaan lähikoulussa yleisopetuksen ryhmässä, joustavin opetusjärjestelyin tai koulun oppilaista muodostetussa erityisluokassa sekä mahdollisesti alueellisiin erityisluokkiin sijoittuvat oppilaat.

Opetusryhmien muodostamisessa on pyritty siihen, että ryhmät ovat opetuksen asianmukaisen järjestämisen näkökulmasta mielekkään kokoisia ja taloudellisesti muodostettuja. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla on huomioitu, että erityinen tuki on toteutettavissa heidän etunsa ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti.

Yleisopetuksen opetusryhmät eivät muodostu kouluissa tasakokoisiksi, koska koulujen sijainti, alueilla asuvien oppilaiden koulumatkat ja huoltajien esittämät lähikoulutoiveet vaikuttavat ryhmien muodostumiseen.

Päätösehdotuksen mukaisessa oppilaaksiotossa huoltajien esittämistä lähikoulutoiveista jää toteutumatta noin 8 %. Lähikoulutoiveita jää toteutumatta pääasiassa siksi, että koulujen tilat ja opetuksen asianmukainen järjestäminen eivät mahdollista suuremman oppilasmäärän ottamista aloittaviin ryhmiin. Perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevien linjausten mukaan lähikoulutoivetta ei ole mahdollista toteuttaa, mikäli lähikoulutoive kohdistuu toisella oppilasalueella sijaitsevaan kouluun tai sen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille ylimääräisiä koulumatkakustannuksia.

Koulujen opetusryhmät pyritään pitämään mahdollisimman tasaisen kokoisina ja koulujen tilat tasaisella täyttöasteella. Koulukohtaisia oppilasmääriä ei tästä syystä ylitetä muiden kuin niiden perusopetuslain 6 §:n mukaista lähikoulupaikkaa tarvitsevien oppilaiden osalta, jotka eivät ole olleet tiedossa asian valmisteluhetkellä. Rehtori tai koulunjohtaja voi ylittää lautakunnan päättämän oppilasmäärän perustellusta syystä lähikoulupaikkaa tarvitsevalla oppilaalla, joka ei ole ollut tiedossa asian valmisteluvaiheessa. Tällainen perusteltu syy on esimerkiksi oppilaan muutto Espooseen tai Espoon sisällä toiselle oppilasalueelle.

Yleisopetuksessa vuosiluokilla 1-2 opetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti korkeintaan 25 oppilaasta ja vuosiluokilla 3-6 opetusryhmät muodostetaan pääsääntöisesti korkeintaan 32 oppilaasta. Kaikkien yleisopetuksen vuosiluokkien osalta rehtori tai koulunjohtaja voi ylittää lautakunnan päättämän oppilasmäärän perustellusta syystä perusopetuslain 6 §:n mukaista lähikoulupaikkaa tarvitsevalla oppilaalla. Tällaisia perusteltuja syitä ovat esimerkiksi alueelle muuttavat oppilaat, joilla ei ole vielä lähikoulua ja joille tulee sellainen osoittaa. Perusopetuslain 28 §:n nojalla toissijaiseen kouluun yleisopetuksen ryhmään hakevalla oppilaalla rehtori tai koulunjohtaja ei voi sen sijaan ylittää lautakunnan päättämää oppilasmäärää.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan 18.1.2023 § 5 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan rehtori tai koulunjohtaja päättää koulunsa osoittamisesta perusopetuslain 6 §:n mukaiseksi lähikouluksi. Näiden oppilaiden osalta rehtori tai koulunjohtaja päättää myös perusopetuslain 17 §:n nojalla erityisen tuen järjestämisestä yleisopetuksen opetusryhmässä, joustavin ryhmittelyin tai koulun oppilaista muodostetussa erityisluokassa.

Oppilaaksiotto alueellisesti tai kaupunkitasoisesti muodostetuille erityisluokille

Erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaalle osoitettavassa lähikoulussa yleisopetuksen opetusryhmässä, joustavin ryhmittelyin tai kyseisen koulun oppilaista muodostetussa erityisluokassa. Siltä osin, kuin oppilaan erityisen tuen järjestäminen ei ole toteutettavissa tämän edun edellyttämällä tavalla edellä mainitulla tavalla, opetus voidaan järjestää alueellisesti tai kaupunkitasoisesti muodostettavalla erityisluokalla.

Kasvun ja oppimisen lautakunnan 18.1.2023 § 5 hyväksymän suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvan ratkaisuvallan eli ns. delegointipäätöksen mukaan aluepäällikkö päättää erityisen tuen järjestämisestä tilanteessa, jossa oppilaan erityinen tuki toteutetaan kyseisellä alueella joko alueellisesti tai kaupunkitasoisesti muodostetulla erityisluokalla.

Alueellisia erityisluokkia toimii jokaisella oppilasalueella, ja ne on tarkoitettu kyseisellä oppilasalueella asuville erityistä tukea tarvitseville oppilaille, joilla on esimerkiksi oppimisen erityisvaikeutta, kielellisiä erityisvaikeuksia, sosiaalisen sopeutumisen tai tunne-elämän erityisvaikeuksia, autisminkirjolle ominaisia tuen tarpeita ja lievä kehitysvamma.

Kaupunkitasoiset erityisluokat toimivat yksittäisissä kouluissa. Erityisluokat on tarkoitettu koko Espoon alueella asuville oppilasmääriltään pienempien kohderyhmien oppilaille, joilla tuen tarve on suuri ja opetuksen järjestäminen vaatii tietyn alan erityisosaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminta-alueittain opiskelevat ja vaikeasti kehitysvammaiset oppilaat, joiden opetuksen järjestämisessä tulee huomioida erityisesti oppimisympäristön fyysiset ja pedagogiset rakenteet, sekä kuntouttavaa pienluokkaa tarvitsevat oppilaat.

Lukuvuoden 2024-2025 uusien erityisluokkien perustamista ja oppilaaksiottoa koskeva ehdotus on valmisteltu erityisen tuen koulutussuunnittelijoiden, aluepäälliköiden ja rehtoreiden/koulunjohtajien yhteistyönä konsultoiden muita asiantuntijoita tarvittavin osin. Valmistelussa on huomioitu seuraavat asiat:

- Edellä mainittu koulupaikan määräytymistä, opetusryhmien muodostamista ja erityisen tuen järjestämistä koskeva opetuslainsäädäntö

- Erityisluokkaa tarvitsevien oppilaiden määrä

- Kouluissa jo toimivien erityisluokkien vapaat oppilaspaikat

- Koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit

- Se, että oppilaiden erityinen tuki on toteutettavissa heidän etunsa ja opetuksen järjestämisedellytysten mukaisesti.

Oppilaiden erityinen tuki on pääosin voitu järjestää oppilaille osoitettavissa lähikouluissa yleisopetuksen opetusryhmissä, joustavin opetusjärjestelyin tai koulukohtaisesti muodostettavissa erityisluokissa.

Päätösehdotuksen mukaisesti esitetään perustettavaksi 3 uutta kaupunkitason erityisluokkaa. Erityisluokat osoitetaan näiden uusien ja jo jatkavien erityisluokkien puitteissa noudattaen lautakunnan 11.11.2020 § 207 hyväksymiä perusopetuksen oppilaaksiottoa koskevia linjauksia soveltuvin osin. Erityisluokat muodostetaan siten, että ne huomioivat oppilaiden keskeisimmät tuen tarpeet ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden.

Mikäli uusia erityisluokkia tarvitsee myöhemmin perustaa, voi perusopetuksen johtaja päättää oppilasmäärien muutoksista aiheutuvista tarkennuksista nyt tehtävään lautakunnan lukuvuosittaiseen oppilaspaikkapäätökseen. Perusopetuksen johtajan toimivalta on määrätty lautakunnan 18.1.2023 § 5 hyväksymässä suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuvassa ratkaisuvallassa eli ns. delegointipäätöksessä.

Oppilaaksiotto perusopetukseen valmistavaan opetukseen ja maahanmuuttajien ryhmämuotoiseen opetukseen

Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään inklusiivisesti (IVAL) lähikouluissa ja alueellisesti muodostettavissa luokissa (RVAL). Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille tarvittavat valmiudet suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Perusopetuksen ryhmämuotoisen maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen ryhmät (RMMO, luokat 3-6) on tarkoitettu valmistavan opetuksen käyneille maahanmuuttajalapsille, joilla on puutteellinen koulutausta ja jotka ovat lähtöisin sota- ja kriisimaasta. Muut valmistavan opetuksen käyneet oppilaat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen lähikouluun yleisopetuksen ryhmiin.

Päätösehdotuksen mukaisesti perustettavaksi tulee 43 alakoulun valmistavan opetuksen luokkaa (RVAL) ja kolme maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen ryhmää (RMMO). Valmistavan opetuksen luokkien määrä on arvioitu aikaisempien vuosien oppilasmäärien, viimeisen vuoden aikaisen muuttajamäärän ja pääkaupunkiseudun väestöennusteen perusteella. Oppilaaksioton valmistelussa on huomioitu lautakunnan 29.11.2023 § 192 päätös Matinkylä-Olarin alueen inklusiivisen valmistavan opetuksen pilotin jatkumisesta lukuvuonna 2024-2025. Päätöksen mukaan kaikki Matinkylä-Olarin alueen vuosiluokkien 1-2 valmistavan opetuksen oppilaat on osoitettu lähikouluihin eikä erillisiin valmistavan opetuksen alueellisiin luokkiin.

Oppilaaksiotto painotettuun opetukseen, vieraskieliseen opetukseen ja montessoriopetukseen

Oppivelvollisilla on mahdollisuus hakea perusopetuslain 28 §:n nojalla muuhun kuin lähikouluun. Espoossa tällaisia kyseisen säännöksen nojalla haettavia opetusmuotoja ovat painotettu opetus, englanninkielinen opetus, kaksikielinen opetus (suomi-englanti), ruotsin kielikylpyopetus ja montessoriopetus. Näihin opetusmuotoihin valittavien oppilaiden vähimmäis- ja enimmäisoppilasmäärät on tullut päättää kouluittain ennalta, jotta huoltajia on voitu tiedottaa niistä asianmukaisesti hakuohjeiden yhteydessä ennen lukuvuoden 2024-2025 haun alkamista.

Lautakunta on 1.11.2023 § 163 ja 6.3.2024 § 54 päättänyt lukuvuodeksi 2024-2025 perustettavista painotetun, vieraskielisen ja montessoriopetuksen opetusryhmistä sekä kuhunkin opetukseen valittavien vähimmäis- ja enimmäisoppilasmääristä. Oppilasvalinnat on tehty näiden lautakunnan päättämien ryhmien ja oppilasmäärien puitteissa noudattaen kunkin opetusmuodon oppilasvalintaperusteita. Opetukseen valittujen oppilaiden määrät annetaan lautakunnalle nyt tiedoksi.

Toissijaisen haun rajaaminen Keski- ja Pohjois-Espoon oppilasalueella

Sunan koulun väistön (Kasvun ja oppimisen lautakunta 13.12.2023 § 202) seurauksena on odotettavissa, että Espoon keskuksen alueella tulee olemaan tavanomaista enemmän hakemuksia toissijaiseen kouluun. Alueelle muuttaa usein lukuvuoden aikana paljon uusia oppilaita, ja heidän mahtumisensa lähikouluihin on hyvä turvata. Ryhmämuotoisesta valmistavasta opetuksesta siirtyy lukuvuoden aikana oppilaita yleisopetuksen ryhmiin, ja heidänkin mahtumistansa lähikouluihin on tärkeä ennakoida.

Jotta ryhmät eivät täyty toissijaiseen kouluun hakeutuvilla oppilailla, on toissijaista hakua syytä rajata.

Muuta huomioitavaa

Oppilaskohtaiset päätökset tehdään ja annetaan tiedoksi huoltajille 26.4.2024. Päätösten tiedoksianto tapahtuu huoltajien hakulomakkeilla valitsemilla toimitustavoilla joko sähköisesti Wilmassa tai postitse.

Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti 6.3.2024 § 43, että Lahnuksen koulun toiminta päättyy 31.7.2024 ja oppilaille osoitetaan koulupaikka Kalajärven koulusta tai tarvittaessa muista alueen kouluista. Kaupunginhallitus päätti 25.3.2024 käyttää otto-oikeutta lautakunnan päätökseen. Kaupunginhallitus käsittelee Lahnuksen koulun asiaa 29.4.2024. Lahnuksen koulun osalta oppilaskohtaiset päätökset, joko Lahnuksen kouluun tai Kalajärven kouluun, tehdään vasta kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Mikäli kaupunginhallitus päättää lakkauttaa Lahnuksen koulun, Kalajärven koulun enimmäisoppilasmäärä on 42. Mikäli Lahnuksen koulua ei lakkauteta, Lahnuksen koulun enimmäisoppilasmäärä on 11 ja Kalajärven koulun enimmäisoppilasmäärä 31.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi