Lisäselvitykset ja poikkeukset | Haetaan lupaa asuinkerrostalon rakentamiselle. Uusia asuntoja rakennetaan 28 kpl.
Samanaikaisesti haetaan rakennuslupaa erillisellä hakemuksella pysäköintihallin ajoyhteyteen liittyvälle pysäköintihallin rakennustyönaikaiselle laajennukselle. Viereiselle tontille 51095-5 sijoittuvalle asuinkerrostalolle sekä korttelin 51095 pysäköintilaitokselle ja pihakannelle on myönnetty erilliset rakennusluvat.
ASEMAKAAVA JA RAKENNUSOIKEUS Tontti on asemakaavassa osoitettu AK- asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen kerrosluku porrastuu rakennusalalla kuusi- ja yksikerroksiseen osaan, joilla rakennusoikeudet ovat 1950 kem2 ja 100 kem2. Rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa asemakaavassa tarkemmin määritellyllä tavalla mm. porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan sekä yhteistilat ja asuntojen aputilat. Rakennus tulee rakentaa kiinni kuusikerroksisen rakennusalan rajoihin itä- ja länsipäädyssä. Julkisivut tulee toteuttaa materiaaleiltaan korkealaatuisina. Kiannonkadun puoleisten asuinkerrostalojen julkisivut tulee olla pääosin tummaa kiviainesta. Osalla Kiannonkadun puoleista rajaa on myös ajoliittymän sijaintia rajoitettu ajoliittymäkiellolla. Lisäksi kaavassa on tarkempia määräyksiä mm. hulevesien viivyttämiseen ja meluun liittyen.
Alueelle on laadittu Puustellinkallion lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma.
POIKKEAMISPÄÄTÖS Asemakaavan mukaisesta asumista koskevasta autopaikkanormista on myönnetty erillinen poikkeamispäätös 2021-409. Poikkeamispäätös on myönnetty seuraavin ehdoin: 1. Asumisen käyttöön varatuista autopaikoista vähintään 300 autopaikkaa tulee toteuttaa nimeämättöminä siten, että pysäköintilupia osoitetaan nimeämättömille paikoille 10 % enemmän kuin autopaikkoja toteutetaan. Autopaikkoja voidaan tällöin toteuttaa nimeämättömien autopaikkojen osalta 10 % asemakaavassa vaadittua vähemmän. 2. Mikäli kaikki asumisen autopaikat toteutetaan nimeämättöminä, voidaan asumisen autopaikkoja toteuttaa 10 % asemakaavassa vaadittua vähemmän. Nimeämättömille autopaikoille tulee osoittaa pysäköintilupia 10 % enemmän kuin autopaikkoja toteutetaan. 3. Mikäli hanke liittyy yhteiskäyttöautojärjestelmään, autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 autopaikkaa kutakin yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %. Tällöin rakennusluvan myöntäminen edellyttää kaupunkisuunnittelukeskuksen puoltavaa lausuntoa yhteiskäyttöautojärjestelmä toimivuudesta kohteessa. 4. Alueelle tulee toteuttaa älykäs pysäköinnin ohjausjärjestelmä.
RAKENNUSHANKE Tontti rajautuu Kiannonkatuun. Asuinrakennuksen kerrosluku on asemakaavan mukaisesti kuusi kerrosta. Julkisivujen päämateriaalina on käytetty tummaa tiiltä, sisäänkäyntejä on korostettu lasitetuilla värillisillä tiilipinnoilla ja ikkunoiden rajauksessa on käytetty tehostemuurausta. Parvekkeiden taustaseinät jatkavat maalattuina tiilien tummia sävyjä. Parvekkeet lasitetaan. Rakennuksen kattomuotona on tasakatto mikä poikkeaa korttelisuunnitelman lamellitaloille esitetystä kattomuodosta (lape- tai epäkeskeinen harjakatto). Ratkaisua on puollettu kaupunkikuvatoimikunnassa. Asunnot varustetaan huoneistokohtaisella koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla. Asuntojakauma on painottunut isoihin asuntoihin, 17 kpl asunnoista on 3H+KT tai 4H+KT. Huoneistojen keskipinta-ala on 62,5 m2. Yhteistiloina toteutetaan pesula. Asuinrakennuksen käytössä on lisäksi tontin 5 asuinrakennuksessa sijaitseva talosauna sekä osa irtaimisto- ja ulkovälinevarastotiloista.
Hankkeen kerrosala on yhteensä 2390 kem2, mistä varsinaista rakennusoikeutta on 2050 kem2, asemakaavan sallimaa lisäkerrosalaa 230 kem2 ja MRL 115 §:n sallimaa alaa 110 kem2.
VÄHÄISET POIKKEAMISET Hankkeessa poiketaan asemakaavasta seuraavasti -Yksikerroksisen rakennusalueen osalle osoitettu 100 kem2 rakennusoikeus käytetään tontin kuusikerroksisen lamellin rakennusalueella. Perusteluina on esitetty autohallin sisäänajon täyttävän kaupunkikuvallisen vaateen yksikerroksisesta rakennuksesta. -Rakennus ylittää rakennusalueen rajan länsipäädyssä n. 0.35 m ja pohjoissivulla 0,2 m. Perusteluina on autohallin mitoitus ja rakennustekniset syyt. -Pihakannen puoleiset parvekkeet ylittävät rakennusalueen rajan yli 1,2 m, sillä autohalli ja asuinrakennus jakavat yhteisen seinärakenteen. -Tontille 4 ja 7 jätepisteelle johtava jäteauton ajoreitti osuu vähäisesti puilla ja pensailla istutettavan kaavamerkinnän alueelle. Jätepisteen sijoittelulla on pyritty minimoimaan jäteauton vaatima tila tontilla ja asfaltin käyttöä on minimoitu puilla ja pensailla istutettavan kaavamerkinnän alueella mm. nurmikiveyksellä.
Poikkeamia asemakaavasta voidaan pitää vähäisinä.
AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA Autopaikkoja on asemakaavan mukaan toteutettava 1 ap/95 k-m2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto eli yhteensä 22 ap. Poikkeamispäätöksen mukaisesti nimeämättöminä autopaikkoja voidaan toteuttaa 10 % kaavan edellyttämää vähemmän eli 20 autopaikkaa.
Autopaikkoja toteutetaan yhteensä 20 kpl. Autopaikoista 5 kpl sijoittuu korttelin keskelle sijoittuvaan autohalliin, loput sijoittuvat Patruunakadulle (51093-3 LPA-tontti) rakennettuun pysäköintilaitokseen.
Polkupyöräpaikkoja on kaavamääräyksen mukaisesti toteutettava 1 pp/30 k-m2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto, eli yhteensä 68 pyöräpaikkaa ja niiden tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Lisäksi pihalta tulee osoittaa pyöräpaikkoja lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille. Pyöräpaikkoja on yhteensä 68 kpl, joista 49 paikkaa sijaitsee 1. kerroksessa ja 19 paikkaa tontin 5 asuinrakennuksen kellarissa, joihin on esteetön sisäänkäynti kadulta. Pihakannelle on lisäksi osoitettu pihasuunnitelmassa pyöräpaikkoja lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille.
Väestönsuoja sijaitsee tontille 51095-5 rakennettavan asuinrakennuksen kellarissa ja osoitetaan yhteisjärjestelysopimuksin tontin 4 ja 5 asuinrakennusten yhteiseksi suojaksi. Väestönsuojan suojatilaa on osoitettu 107 henkilölle, joista tontin 4 osuus on 55 paikkaa. Suoja toimii normaaliaikana irtaimistovarastona.
ESTEETTÖMYYS Tontin piha-alueet järjestetään kauttaaltaan esteettömiksi. Porrashuoneiden ja asuntojen kynnyskorkeudet sekä tilojen koot mitoitetaan esteettömiksi. Porrashuoneet on varustettu hissillä. Asuntojen parvekkeille on esteetön pääsy. Liikuntaesteisille on osoitettu yksi autopaikka pysäköintihallista (51095-8), jonne on esteetön pääsy pihakannelta sisäänkäyntirakennuksen kautta.
MELU Asemakaava edellyttää parvekkeiden lasittamista määräyksissä tarkemmin esitetyillä meluarvoilla. Meluselvityksen mukaan melutasojen ohjearvot täyttyvät piha-alueella sekä lasitettaviksi esitetyillä parvekkeilla. Suunnittelut rakennusmassat sekä maastonmuodot suojaavat hyvin yhteisiä ulko-oleskelualueita ja julkisivujen ja parvekkeiden ääneneristävyystarve on saavutettavissa tavanomaisilla rakenteilla ja ratkaisuilla.
PIHA-ALUEET, JÄTEHUOLTO JA MUUT SELVITYKSET Leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat korttelin yhteiselle kansipihalle. Jätehuolto järjestetään tontin länsireunaan sijoitettavalla syväkeräysjärjestelmällä.
Hankkeeseen on toimitettu selvitys kosteudenhallinnasta sekä nimetty kosteudenhallintakoordinaattori.
Korttelille on laadittu yhteinen pintavesi- ja hulevesisuunnitelma. Vähäinen määrä vesiä ohjautuu tontilta kadun suuntaan mihin on kaupunkitekniikan keskuksen hyväksyntä. Kaupunkitekniikan keskus katsoo, että mikäli ylipääsemättömiä ongelmia kadulla tulee, pidätetään oikeus velvoittaa kiinteistöä tehostamaan kunnossapitoa tai poistamaan haitta.
Nykyisen maankäytön perusteella ei ole odotettavissa, että alueella olisi pilaantuneita maita. Maaperän puhtautta seurataan kaivutöiden yhteydessä aistihavainnoin.
TOIMIKUNTAKÄSITTELYT Kaupunkikuvatoimikunta on puoltanut hanketta ehdolla. Jatkosuunnittelussa on suositeltu mm. lisäämään porrashuoneiden sisäänkäyntien kutsuvuutta, harkitsemaan maantasokerroksiin muusta julkisivusta poikkeavaa ilmettä, tutkimaan parvekevyöhykkeiden valaistusta sekä asuntopohjien tilajärjestelyjä sekä kulkuyhteyttä le-autopaikalle. Suunnitelmia on kehitetty ja katujulkisivun sisäänkäynnin yhteyteen on valittu värillinen lasitettu tiili korostamaan sisäänkäyntiä.
Teknistä ennakkoneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi.
Palotekninen suunnitelma on esitelty pelastuslaitokselle.
RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET Korttelin 51095 alueelle on laadittu yhteisjärjestelysopimus koskien mm. kulku-, huolto-, pelastustie-, nostopaikka-, leikki-, oleskelu-, johto- ja putkijärjestelyitä sekä palomuurin rakentamatta jättämistä. Lisäksi tonttien 51095-4 ja 5 yhteisistä tiloista on laadittu yhteisjärjestelysopimusluonnos.
MUUT LAUSUNNOT Kadun ja kunnallistekniikan rakentaminen alueella on osittain kesken. Kaupunkitekniikan keskus on edellyttänyt kadun rakennussuunnitelman tarkentamista hankkeen ajoliittymiin sopivaksi. Luvan liitteeksi on toimitettu tarkennetut katusuunnitelmat.
NAAPUREIDEN KUULEMINEN Hakija on toimittanut selvityksen naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden 51-95-2-M501 ja 51-95-5 suostumukset eikä naapureilla ole ollut hankkeesta huomautettavaa. MRL 133 § 2. momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen. |
Esittelijän päätösehdotus | Ehdotuksen tekijä: vt. rakennusvalvonnan päällikkö Jari Saajo Lupa myönnetään.
Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: vastaava työnjohtaja | KVV-työnjohtaja | IV-työnjohtaja |
Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:
pohjarakennesuunnitelmat rakennesuunnitelmat lujuuslaskelmat salaojasuunnitelma pintavesisuunnitelma vesi- ja viemärisuunnitelmat ilmanvaihtosuunnitelmat lämpösuunnitelmat Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen erityissuunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi. |
Rakennustyön edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:
paikan merkitseminen | pohjakatselmus | sijaintikatselmus | rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä | vesilaitteiden katselmus | ilmanvaihtolaitteiden katselmus | lämmityslaitteiden katselmus | loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta |
Muut ehdot:
Ennen rakentamista valmistelevien töiden aloitusta vastaavan työnjohtajan on otettava yhteyttä Kaupunkitekniikan keskuksen katumestariin ja sovittava katualueen alku- ja lopputarkastuksista. |
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous. |
| Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma. |
| Katu- ja yleisten alueiden tilapäinen aitaaminen sekä käyttö varasto- tai työmaa-alueena edellyttää katualueiden vuokraamista. |
| Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti. |
| Työmaavesien käsittelyssä on noudatettava Espoon kaupungin työmaavesiopasta. |
| Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. |
| Työmaasuunnitelmassa on huomioitava työmaa- aikataulujen ja rakennusten käyttöönoton yhteensovitus korttelin asuinrakennusten sekä yhteisen pihakannen/ pysäköintirakennuksen rakentamisen osalta. |
| Katualueiden katselmukset tilataan suoraan Espoon rakentamisen- ja maankäytön sähköisen palvelun kautta |
| Rakennuksen tulee kaikilta osiltaan olla valmis ja piha- ja pysäköintialueiden tulee olla asemapiirustuksen ja pihasuunnitelman mukaisesti toteutettuina ennen käyttöön hyväksymistä. Istutustöiden loppuunsaattamiselle voidaan antaa erillisen selvityksen perusteella enintään yhden vuoden määräaika. |
| Uudisrakennuksen käyttöönottoon mennessä on asemakaavan edellyttämät autopaikat oltava toteutettuina. |
| Tontille 6 sijoittuva väliaikainen ajoyhteys pysäköintihalliin tulee poistaa käytöstä, kun pysäköintihallin lopullinen ajoyhteys otetaan käyttöön. |
| Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus. |
| Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteenä toimitetuista yhteisjärjestelysopimuksista tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rakennusvalvontaviranomaiselta yhteisjärjestelyä ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen ensimmäisen rakennuksen käyttöönottoa. |
| Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle. |
| Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa. |
|
|