Liikuntalautakunta
Pöytäkirja 20.04.2023/Pykälä 12

446/02.08.00/2023

Liikuntalautakunta 20.04.2023 § 12

§ 12

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

etunimi.k.sukunimi@espoo.fi (Peltonen)

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Liikuntajohtaja Merra Martti

Käsittely 

Poutala Ruohon ja Wacklinin sekä usean muun kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen:

Liikuntalautakunta esittää, että "kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimäärärahaa nostetaan vuosittain niin, että se nousee kahteen miljoonaan euroon vuoteen 2027 mennessä.

Tämä on hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistä kannalta välttämättömänä, koska investoinnit nimenomaan liikuttavat laajasti koko Espoon asukkaita."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Poutalan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi liikuntalautakunnan hyväksyneen sen.

Päätös

Selostus 

Kaupunkitekniikan keskus on pyytänyt Elinvoiman liikunnan ja urheilun tulosyksiköltä esitystä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointitarpeista 2024-2033. Kaupunkitekniikan keskuksen kanssa on sovittu, että asiaa käsitellään liikuntalautakunnan kokouksessa 20.4.2023.

Liikuntalautakunta antaa lausunnon kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kunnallisteknisistä) investointitarpeista vuosille 2024- 2033. Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on liikuntarakenteet (943) määräraha. Liikuntarakennemäärärahaa on pienennetty aiemmasta ja sen taloussuunnitelman investointiosan mukaisesti 0,95 milj. euroa / vuosi vuosille 2023-2031. Liikuntarakenne-esityksestä on tästä syystä poistettu kaikki suuret hankkeet, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden. Liikuntarakenne - esitys on sopeutettu "sovittuun kehykseen" 2024-2027 osalta. Isommille liikunnan rakentamishankkeille esitetään hankekohtaisia erillismäärärahoja. Ulkoilureiteistä ja muista kunnallistekniikan tarpeista esim. liikunta-alueiden pysäköintipaikoista on esitetty kiireellisimmät kohteet.

LIIKUNNAN JA URHEILUN JA KAUPUNKITEKNIIKAN KESKUKSEN VÄLINEN SOPIMUS

Liikuntalautakunta tekee tekniselle lautakunnalle kaupungin taloussuunnittelun aikataulun mukaisesti liikuntarakenteiden (943) sekä liikuntaa koskevien muiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden hanke-esityksen. Kaupunkitekniikan keskus laatii tehtyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella hankkeiden kustannusarviot ja -ennusteet liikuntalautakunnan hanke-esitystä varten. Esitys sopeutetaan kehykseen kahden ensimmäisen vuoden osalta. Kaupunkitekniikan keskus sisällyttää tämän esityksen omaan tekniselle lautakunnalle annettavaan esitykseensä. Valmistelun aikana tapahtuvista esim. kehyksistä riippuvista muutostarpeista neuvotellaan osapuolten välillä.

LIIKUNNAN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHAT

Liikuntarakenteet (943) -, liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)-, ja alueellinen kunnallistekniikka (942) - määrärahat sisältyvät kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Lisäksi eri kunnallistekniikan sopimusrakentamisen määrärahoilla on toteutettu joitain liikuntakohteita.

Toimitila-/talonrakennusinvestoinnit ovat hankekohtaisia ja liikuntalautakunta lausuu niistä syksyisin.

Liikuntarakenteet (943)

Vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan liikuntarakenne-määräraha on 950 000 euroa / vuosi vuosina 2023-2031.

Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "määräraha sisältää urheilupuistojen ja -keskusten, venesatamien sekä perusliikuntapaikkojen rakentamista ja parantamista. Kohteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan Liikuntalautakunnan esityksen mukaan. Seuraavia kohteita ovat Leppävaaran urheilupuisto vuosina 2022-24 ja Matinkylän urheilupuisto 2023."

Vuonna 2022 alkoi Leppävaaran urheilupuiston yleisurheilukentän suorituspaikkojen peruskorjaustyöt. Liikuntarakenne-määrärahalla toteutetaan nurmen uusiminen sekä valaistuksen rakentaminen. Luonnonnurmelle asennetaan lämmitys. Leppävaaran stadion toimii FC Hongan jalkapallojoukkueen pelien väistöstadionina Tapiolan jalkapallostadionin rakentamisen ajan. Suorituspaikkojen peruskorjaustyöt jatkuvat keväällä 2023. Peruskorjaus valmistuu toukokuussa 2023. Heinäkuussa järjestetään yleisurheilun nuorten alle 23-vuotiaiden Euroopan Mestaruuskilpailut.

Kaupunkitekniikan keskus on ilmoittanut, että liikuntarakenneohjelmassa ollut Matinkylän urheilupuiston pienpelikentät ja ulkoilukuntoilupaikka toteutetaan maankäyttösopimusrahoilla.

Liikuntapaikkojen perusparantaminen (949)

Liikuntapaikkojen perusparantamisen (949) määrärahaa käyttää liikuntalautakunta. Liikuntapaikkojen perusparantamismääräraha (949) on vuosina 2024-2031 1,416 milj. euroa / vuosi. Talousarvion ja suunnitelman perusteluissa sanotaan, että "Tehtäväalueen määrärahaa käyttää liikuntalautakunta ulkoiluliikuntapaikkoihin, venesatamiin, saariin ym. pieniin kunnostuksiin ja korjauksiin."

Vuonna 2023 toteutetaan liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahalla mm:

• Matinkylän urheilupuiston tekonurmen uusiminen
• Espoonlahden urheilupuiston tekonurmen täyteaineen vaihto ekologiseen täyteaineeseen
• Matinkylän urheilupuistosta poistuvan tekonurmen siirto Nöykkiön koulun kentälle hiekkatekonurmeksi
• Suurpellon kuntoportaat
• Satamien laitureiden uusimista
• Liikuntakenttien valojen ja aitojen uusimista
• Kuntoratojen kunnostusta
• Vanttilan ulkokuntosali

Alueellinen kunnallistekniikka (942)

Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan kustannuspaikkoihin sisältyy mm. "urheilupuistojen kunnallistekniikka" ja "Kotiseudun ulkoilupolut". "Urheilupuistojen kunnallistekniikka" - määrärahalla toteutetaan urheilupuistoissa urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa, kuten pysäköintialueita, viherrakentamista ja käytäviä. "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa.

ESITYS LIIKUNTARAKENTEET (943) VUOSILLE 2024- 2033

Liikuntarakenteet määräraha (943) on taloussuunnitelman investointiosan mukaisesti 950 000 euroa/vuosi vuosille 2023-2031.

Liikuntalautakunta antaa liitteiden mukaisen esityksen liikuntarakenteista vuosille 2024-2033. Liikuntarakenneohjelmaan sisällytetään esityksessä vain hankkeita, joiden kustannusarvio on maksimissaan noin 1 milj. euroa. Näitä ovat esimerkiksi virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaiset pienpelikentät, ulkokuntosalit, lähiliikunta-alueet, kuntoportaat sekä koulujen kenttien muutostyöt tekojäiksi.

Esityksestä on poistettu kaikki siinä aiemmin olleet suuret hankkeet esim. uudet isot urheilukentät, liikuntapuistot ja satamat, joiden toteutus nykyisillä määrärahoilla kestäisi useamman vuoden. Näiden isojen liikuntahankkeiden rahoitus tulee saada hankekohtaisesti erillismäärärahoilla.

Uimaranta-alueiden kehittäminen tapahtuu yhteistyössä kaupunkitekniikan keskuksen ja tilapalvelut-liikelaitoksen kanssa.

Esitys vuodelle 2024

Vuonna 2024 aloitetaan Leppävaaran urheilupuiston lähiliikunta-alueiden rakentaminen. Hankkeeseen sisältyy muun muassa kaksi uutta tenniskenttää, rantalentopallokenttä, monitoimikenttä, ulkokuntosali, liikunnallinen esterata, pumptrack-rata sekä ulkoilureitti- että latulinjojen uusimista urheilupuiston välittömässä läheisyydessä. Nykyinen koripallokenttä peruskorjataan.

Esitys vuodelle 2025

Rakennetaan uudet kuntoportaat. Sijainti tarkentuu myöhemmin.

Laaksolahden urheilupuistoon rakennetaan skeittipaikka. Paikka tarkentuu suunnittelun edetessä.

Esitys vuosille 2026-2033

Esityksessä on pääosin virkistysvisioiden ja lähiliikuntapaikka-ohjelman mukaisia lähiliikunta-alueita. Määrärahalla esitetään toteutettavaksi mm. uusia tekojäitä, kuntoportaita ja ulkokuntosaleja. Kohteita valittaessa huomioidaan alueellinen tasapaino, väestöennusteet sekä rakentamisolosuhteet. Tekojäiden osalta olemassa olevien koulujen kenttiä muutetaan hiekkatekonurmikentiksi, joihin asennetaan kylmäputkisto. Kentälle tarvitaan kylmäenergiaa varten sähköä, sekä jäädytystä varten vesi.

Suunnitelmakauden viimeisten vuosien esitykset ylittävät nykyisen määrärahan.

ESITYS ERILLISMÄÄRÄRAHOISTA LIIKUNNAN RAKENNUSHANKKEISIIN

Espoon asukasluvun kasvaessa tarvitaan myös lisää liikuntapalveluja asukkaille. Jo rakennetut liikuntapaikat vaativat kunnostusta. Espoon liikuntapalveluiden palveluverkkoja on tutkittu kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa yhteistyössä tehdyissä virkistysvisioissa ja pasmoissa. Näiden palveluverkkosuunnitelmien mukaisten liikunta-alueiden toteuttamiseksi tarvitaan määrärahoja. 

Ison liikuntakentän rakennuskustannukset ovat kohteesta riippuen yli 1 milj. euroa, jopa yli 2 milj. euroa. Niitä ei siten voida toteuttaa nykyisen liikuntarakennemäärärahan puitteissa yhden tai kahdenkaan vuoden aikana. Rakentamisen jatkuminen useamman vuoden ajan aiheuttaa jo sinällään kustannusten nousua. Uuden liikunta- tai urheilupuiston rakentamisen kustannukset nousevat vielä huomattavasti korkeammiksi. Kustannuksiltaan yli 1 milj. euron hankkeisiin tulee saada hankekohtaiset erillismäärärahat. Hankkeiden toteutustapaa tulee selvittää esimerkiksi monituottaja-/kumppanuusmallia hyödyntäen.

Erillismäärärahaa esitetään seuraaviin hankkeisiin:

Leppävaaran urheilupuiston ison tekojää-/tekonurmikenttä 2,5 milj. euroa vuosille 2024-2025.

Leppävaaran urheilupuistoon valmistuu toukokuussa 2023 yksityinen Kameleonten liikuntahalli. Hallin paikalta on poistunut tekonurmikenttä, pieni tekojää ja 2 tenniskenttää. Korvaava tekonurmikenttä on suunniteltu liikuntahallin viereiselle hiekkakentälle. Talvella kenttä toimii tekojäänä. Hankkeen kustannusarvio on noin 2,5 milj. euroa.

Tekojään/tekonurmikentän pukuhuone-, laitteisto- ja huoltotilat toteutetaan rakenteilla olevaan Kameleonten liikuntahalliin. Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto on 20.03.2023 päättänyt sosiaali-, kuntosali- ja huoltotilojen vuokraamisesta Kameleonten Ab:lta Espoon kaupungille. Päätöksen perusteluissa todetaan: "Kameleonten Ab:n toimesta Leppävaaran urheilupuiston urheiluhalliin sijoitettavat Espoon kaupungille vuokralle tuleva puku- ja pesutilarakennus tulee palvelemaan ison tekojään käyttäjiä, koulu- ja lukioluokkia, hiihtäjiä, jalkapalloilijoita, pesäpalloilijoita, lenkkeilijöitä, kuntosalin, leikkipaikan ja skeittialueen käyttäjiä jne. Tilat sisältävät mm. kuusi isoa pukuhuonetta pesutiloineen, kuntosalin, konetallin ja varastotiloja. Leppävaaran tekojään kävijämäärän arvioidaan olevan noin 2 500-4 500 kävijää päivässä. Uudet pukutilat toimivat tekojään luistintenvaihtopaikkana." Jotta vuokrattavat tilat saadaan optimaaliseen käyttöön, tulee kaupungin toteuttaa päätöksessä mainittu tekojää-/tekonurmikenttä.

Latokasken urheilupuisto 19,2 milj. euroa.

Latokaskenniitystä on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Yleissuunnitelma sisältää useita isoja liikuntakenttiä, pienpelikenttiä sekä muita lähiliikunta-alueita. Alueen reunaan on myös yksityisen liikuntahallin suunnitteluvaraus.

Tapiolan urheilupuiston uudet tekonurmikentät ja lähiliikunta-alueet. Tapiolan urheilupuiston katu- ja puistosuunnitelmia päivitetään parhaillaan. Suunnitelmat sisältävät jalkapallostadionin lisäksi kolme tekonurmikenttää ja lähiliikunta-alueita.

Leppävaaran Monikonaukean tekonurmikentät 6,7 milj. euroa. Leppävaaran urheilupuiston länsireunaan Monikonaukealle on suunniteltu kaksi uutta tekonurmikenttää.

Haukilahden venesataman ruoppaukset. Haukilahden venesataman satama-alue tarvitsee ruoppausta. Ruoppaus on suunniteltu tehtäväksi Gräsanojan kunnostuksen yhteydessä.

ESITYS ERILLISESTÄ VUOSIMÄÄRÄRAHASTA LAITUREIDEN UUSIMISEEN

Venesatamien laitureiden korjausvelkaa on tällä hetkellä yli 2,3 km (yli 23 laituria). Korjausvelkaa kurotaan umpeen kunnostusohjelmalla. Ohjelma sisältää kaupungin omarahoitusta mutta myös venekerhojen kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia. Jotta huonokuntoisten laitureiden uusimisia voidaan nopeuttaa, esitetään erillistä 0,5 milj. euron vuosimäärärahaa vuosille 2024-2033.

Merenrantaa seuraava rantaraitti on rakennettu korkealaatuiseksi, mutta sen varrella sijaitsevat venesatamat eivät vastaa samaa laatutasoa. Espoon venesatamien laiturit ovat pääsääntöisesti rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Peruskorjauksista ja vuosittaisista huolloista huolimatta monet laiturit ja muut rakenteet ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Hajoavat laiturit aiheuttavat suuren riskin käyttäjille ja taloudellisen riskin laitureissa pidettäville veneille. Kaupunki on myös osaltaan vastuussa laitureiden ja niiden käyttäjien turvallisuudesta. Siksi huonoon kuntoon tulleiden laitureiden uusimisilla on kiire. Laitureita uusittaessa siirrytään samalla ekologisempaan vaihtoehtoon.

Satamien peruskorjaukset ovat mittavia projekteja ja niiden rahoittaminen vuotuisesta liikuntapaikkojen perusparantamismäärärahasta tai vuotuisesta liikuntarakennemäärärahasta aiheuttaa muiden liikuntapaikkojen rakentamisprojektien keskeytymisen/viivästymisen.

ESITYS SEURAAVISTA TOTEUTETTAVISTA ULKOILUREITEISTÄ

Talousarviokirjan mukaisesti alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Kotiseudun ulkoilupolut" - määrärahalla (KUP) rakennetaan ulkoilureittien yleissuunnitelman mukaista ulkoilureittiverkostoa. Puistojen ja raittien rakentamiseen on oma määrärahansa.

Kotiseudun ulkoilupolut ohjelma

Suunnitelma on päivitetty ja ohjelmassa esitetään päivitetyt ulkoilureittien yhteystarpeet, määritellään uusiin yhteystarpeisiin perustuvat ulkoilureittien pääväylästö sekä esitetään tavoitteellinen rakentamisjärjestys ja pitkän aikavälin rakentamisohjelma uusille ulkoilureittiyhteyksille. Kotiseudun ulkoilupolut ohjelmassa esitetty ohjeellinen rakentamisjärjestys perustuu priorisointipisteytykseen. Priorisointitekijät ja painotukset valittiin niin, että mahdollisimman moni reitin tarpeellisuutta korostava tekijä tulee huomioiduksi, ja kaikkein olennaisimmiksi katsotut ominaisuudet painottavat pisteytystä tarpeeksi voimakkaasti. Priorisointipisteisiin vaikutti myös keväällä 2019 toteutetussa avoimessa asukaskyselyssä esitetyt toiveet sekä vuosien 2008-2018 aikana saadut kuntalaispalautteet ja -aloitteet. Tavoitteellinen rakentamisjärjestys on määritelty priorisointipisteiden perusteella siten, että yhdellä kerralla pyritään rakentamaan yhden tai muutamaan alueen reittejä kokonaisuutena. Liikuntalautakunta esittää ohjelman mukaista ulkoilureittien toteuttamista.

Rakentamiskohteet lähivuosien aikana:

• Ingaksenmäki-Ingaksenmetsä/Myllykylänranta-Träskändanpuisto: Kehitetään Espoonjokilaakson pääyhteyttä toteuttamalla vaiheistetusti yhteyden puuttuvat osuudet.
• Kuurintorpan ulkoilureitti ja latupohja: Kehitetään Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyttä toteuttamalla yhteyden puuttuvat osuudet Kuurinmäen alueella, lähellä Suurpellon voimakkaasti kasvavaa asutusaluetta.
• Kirskupellonpolku: Parannetaan Espoonjokilaakson ja Mankkaa-Vanha-Nuuksio-yhteyden ympärivuotisen käytön mahdollisuuksia toteuttamalla olemassa olevan ulkoilureitin rinnalle latupohja.
• Olarin kuntorata-Olarin koulu latupohja: Kehitetään Espoon keskuspuiston ympärivuotisen käytön mahdollisuuksia toteuttamalla olemassa olevan ulkoilureitin yhteyteen latupohja (yhteys koululta ladulle).

ESITYS MUISTA KUNNALLISTEKNISISTÄ TARPEISTA

Talousarviokirjan mukaisesti urheilun suorituspaikkoihin liittymätöntä kunnallistekniikkaa (kuten pysäköintialueita ja viherkäytäviä) voidaan toteuttaa esim. alueellisen kunnallistekniikan hankeryhmiin sisältyvällä "Urheilupuistojen kunnallistekniikka - määrärahalla". Liikunnan ja urheilun tulosyksikkö esittää tärkeimmiksi kohteiksi:

• Leppävaaran urheilupuistoon valmistuva Kameleonten halli aiheuttaa toimintojen uudelleen järjestelyjä. Liikuntahalli valmistuu toukokuussa 2023. Uudelleenjärjestelyjä tulee liikunta-alueille, reiteille, pysäköintialueille, kentille ja muulle kunnallistekniikalle.
• Oittaan ulkoilualueen jatkuvasti kasvava ympärivuotinen kävijämäärä aiheuttaa tarpeen lisäpysäköintialueelle.
• Äijänpellon frisbeegolfradan yhteyteen on toteutettu pieni kivituhkapintainen pysäköintialue vuonna 2019. Pysäköintialue on osoittautunut liian pieneksi ja huonokuntoiseksi käyttäjämääriin nähden. Alue vaatii kunnostusta ja laajennusta.
• Latokasken urheilupuistoon on suunnitteluvaraus liikuntahallihankkeelle. Hankkeen onnistumiseksi kaupungin tulee tehdä kunnallisteknisiä ratkaisua huleveden, kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen osalta. Liikuntahallia, eikä urheilupuistoa voida toteuttaa ilman kaupungin omia kunnallisteknisiä toimia alueella.
• Puolarmaarin ulkoilukeskuksen ympäristön pysäköinti- ja liikennejärjestelyitä tulee kehittää. Ulkoilukeskuksen kevyen liikenteen reitistö tulee rakentaa turvallisemmaksi.
• Tapiolan urheilupuiston rakentamisen yhteydessä myös liikenne- ja pysäköintiratkaisut uusitaan.

ESITYS SUUNNITTELUKOHTEISTA

Liikunnan palveluverkkosuunnitelmia (virkistysvisiot, pasmat, lähiliikuntapaikkaohjelma, skeittiohjelma) on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Kaupunkitekniikan keskus tekee esitetyistä hankkeista suunnitelmat ja hakee tarvittavat luvat. Suunnitelmien mukaiset liikunta-alueet voidaan tällöin huomioida myös kaavoituksessa.

Uusia tai päivitettäviä suunniteltavia (yleis- tai puistosuunnitelmatasoisia) laajoja liikuntarakentamisalueita ja -ohjelmia ovat:

• Frisbeegolfohjelma. Frisbeegolfin suosio kasvaa jatkuvasti. Sopivien eri tasoisten frisbeegolfratojen määrittämiseksi ja alueiden varaamiseksi tähän käyttöön tulee laatia kaupunkitasoinen frisbeegolfohjelma.
• Laaksolahden urheilupuiston yleissuunnitelma. Alueesta on laadittu vaiheistetut alustavat yleissuunnitelmat 2020-2030 ja 2030 >. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan skeittipaikka.
• Telaniityn alueelle on kaavoitettu yleissuunnitelman mukainen liikuntakenttä (Gräsanniittykenttä) ja lähiliikunta-alueet. Alueen toteuttamiseksi tulee laatia vielä puisto- ja rakennussuunnitelmat.
• Latokaskenniityn urheilupuistosta on tehty yleissuunnitelma ja alue on kaavoitettu urheilupuistoksi. Suunnitelmia tulee päivittää ja tehdä alueen puistosuunnitelma.
• Oittaan ulkoilualueen yleissuunnitelma. Koko Oittaan ulkoilualueesta, leirintäkeskus mukaan lukien, tulisi tehdä yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tulee sisältää uimaranta- ja virkistyspalvelut, alueen latuverkosto sekä lähiliikunta-alueet.
• Olarinniityn yleissuunnitelma. Alueelle on tarkoitus toteuttaa toinen pienempi palloilunurmi sekä lähiliikunta-alue.
• Tontunmäen liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa liikuntakenttä Niittykummun alakoulun tarpeisiin ja alueen asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. Lisäksi alueelle on tarkoitus toteuttaa muita lähiliikunta-alueita, huomioiden kokonaisuus Tapiolan urheilupuiston kanssa.
• Karaniityn liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä myös tulevien koulujen tarpeisiin sekä lähiliikunta-alueita.
• Finnoon liikuntapuistoon on tarkoitus toteuttaa iso liikuntakenttä myös tulevien koulujen tarpeisiin, skeittialue sekä lähiliikunta-alueita.
• Puolarmaarin lähiliikunta-alueen yleissuunnitelma. Alueelle on toteutettu vuonna 2020 pieni tekojää, joka toimii kesäisin katukoripalloalueena sekä pumptrack-ratana. Lisäksi alueelle on toteutettu kuntovälinealue ja tenniskenttä. Alueen laajempi suunnittelu tulee aloittaa.
• Espoonlahden urheilupuiston yleissuunnitelman päivitys. Kaupunkisuunnittelukeskuksen laatima Espoonlahden urheilupuiston kehittämisperiaatteet ja kokonaistarkastelu on valmistunut 31.12.2019. Alue vaatii tarkempaa suunnittelua.
• Matinkylän urheilupuiston eteläosien yleissuunnitelma (Rantametsä). Urheilupuiston eteläpuolisesta puistoalueesta tulisi tehdä yleissuunnitelma, Yleissuunnitelman tulee sisältää puistoalueen lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet sekä pyrkiä yhdistämään luontevasti urheilupuisto ja Matinkylän uimaranta.
• Pasmat, virkistysvisiot ja muut Espoon maankäytön suunnitelmat sisältävät lisäksi muita uusia liikunta- ja urheilupuistoja, vanhojen liikunta-alueiden kehittämistä sekä uusia lähiliikunta-alueita asuinalueiden väestömäärien kasvaessa. Uusista liikunta-alueista tulee laatia suunnitelmat, jotta alueet voidaan huomioida esimerkiksi kaavoituksessa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi