Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 29.03.2023/Pykälä 57

6520/12.01.03/2022

Kasvun ja oppimisen lautakunta 29.03.2023 § 57

§ 57

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-Aho Harri

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Eva-Lena Gästrin ja 23 valtuutettua ovat 12.12.2022 tehneet valtuustoaloitteen ruotsinkielisen kielikylpytoiminnan koulupolun turvaamiseksi. Valtuustoaloitteessa on todettu, että Espoossa ei ole tällä hetkellä yhtenäistä koulupolkua kielikylpytoiminnalle. Kielikylpypäiväkodissa aloittanut lapsi ei välttämättä saa kielikylpyopetuksen paikkaa esiopetuksessa ja/tai peruskoulussa paikkojen riittämättömyyden vuoksi tai siksi, että paikat jakautuvat alueellisesti epätasaisesti. Valtuustoaloitteessa on esitetty seuraavaa:

1) Kaupunki selvittää mahdollisuudet ruotsinkielisen kielikylpytoiminnan turvaamiseksi niin, että lapsi/oppilas joka on aloittanut kielikylpytoiminnassa, voi jatkaa kielikylvyssä perusopetuksen loppuun saakka.

2) Kaupunki tarkastelee kielikylpytoimintaa varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja peruskoulun loppuun alueellisesti. Tavoitteena on, että jokainen lapsi, joka on aloittanut ruotsinkielisessä kielikylvyssä varhaiskasvatuksessa tai esikoulussa, saisi halutessaan jatkaa siinä perusopetuksen loppuun saakka. Tulevaisuudessa kielikylpytoimintaa voisi olla kysynnän mukaan mahdollisimman monella Espoon suuralueella.

Ruotsin kielikylpyopetus Espoossa (nykytila)

Ruotsin kielikylpyopetusta järjestetään kaupunkitasoisena palveluna yksittäisissä kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa sekä peruskouluissa. Kyseessä ei ole siten kussakin esiopetusyksikössä tai peruskoulussa tarjottava palvelu. Opetukseen voivat hakea eri puolella Espoota asuvat lapset ja nuoret.

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Ruotsin kielikylpyopetusta toteutetaan pääosin ruotsin kielellä. Kielikylpyopettaja käyttää ainoastaan ruotsin kieltä. Lapsia kannustetaan ruotsin kielen monipuoliseen käyttöön, mutta on mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös suomen kielellä. Tavoitteena on antaa opetukseen osallistuville lapsille valmiudet jatkaa opiskelua suomen ja ruotsin kielillä.

Kielikylpyesiopetukseen valitseminen tapahtuu lautakunnan hyväksymien esiopetuspaikan osoittamisperusteiden ja niissä ilmoitetun etusijajärjestyksen mukaisesti huomioiden lasten varhaiskasvatuspaikan jatkumo mahdollisuuksien mukaan. Päätös kielikylpyopetukseen valitsemisesta tehdään esiopetusvuoden ajaksi ja lasten tulee hakea ensimmäiselle luokalle, kuten muidenkin koulutulokkaiden.

Kielikylpyopetusta tarjoavat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yksiköt sekä opetukseen valittavien määrä suuralueittain:

Lähde: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö

Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa hakijat ovat tulleet pääsääntöisesti valituksi kielikylpyopetukseen. Hakijoita on jäänyt valitsematta kielikylpyopetukseen käytännössä vain tilanteissa, joissa hakukohteena olevaan yksikköön ei ole mahtunut ja huoltajat eivät ole halunneet lastaan mihinkään muuhun opetusta tarjoavaan yksikköön.

Perusopetus

Ruotsin kieltä käytetään opetuksen välineenä. Ensimmäisellä luokalla noin 90 % opetuksesta tapahtuu ruotsiksi, mukaan lukien lukemaan ja kirjoittamaan opettaminen. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja oman äidinkielen hyvä oppiminen. Kielikylpyopettaja opettaa ainoastaan kielikylpykielellä. Koulun muut opettajat vastaavat suomenkielisestä opetuksesta. Peruskoulun ylemmille luokille tultaessa noin 50 % opetuksesta on suomen kielellä ja 50 % ruotsin kielellä.

Ensimmäiselle luokalle hakevalta ei edellytetä taustaa kielikylpyopetuksessa. Oppilasvalinnan perusteena on valintakoe, joka koostuu suomen kielen valmiuksia kartoittavasta kokeesta ja ruotsin kielen peruskäsitteiden hallintaa mittaavasta kokeesta. Valintakokeessa ei ole määritelty alimpia hyväksyttyjä pistemääriä, vaan oppilaspaikat täytetään hakijoiden valintakokeesta saamien kokonaispistemäärien mukaisessa järjestyksessä. Hakijat valitaan kielikylpyopetukseen koulussa olevien vuosiluokkien eli vuosiluokkien 1-6 ajaksi ja heidän tulee hakea seitsemännelle luokalle, kuten muidenkin alakoulussa opiskelevien oppilaiden.

Seitsemännelle luokalle hakevilta edellytetään opiskelua ruotsin kielikylpyopetuksessa alakoulussa Espoossa tai muualla, ja jos hakijoita kielikylpyopetusta tarjoavaan kouluun on enemmän kuin oppilaspaikkoja, suoritetaan hakijoiden kesken arvonta. Kaikille kuudennella luokalla kielikylpyopetuksessa opiskelleille taataan jatko yläkoulun kielikylpyopetuksessa edellyttäen, että he ovat hakulomakkeella esittäneet molemmat kielikylpyopetusta tarjoavat yläkoulut hakutoiveeksi ja hakijoita on riittävästi opetusryhmän perustamiseksi.

Kielikylpyopetusta tarjoavat koulut ja opetukseen valittavien määrä oppilasalueittain:

Taulukko 1. Ruotsin kielikylpyopetuksen oppilaspaikat vuosiluokilla 1-9 lautakunnan vuosittain tekemien päätösten perusteella.

Ensimmäiselle luokalle lukuvuosina 2022-2023 ja 2021-2022 hakeneista kaikki koulutulokkaat ovat tulleet valituiksi ruotsin kielikylpyopetukseen. Osalla valituista lapsista on ollut kielikylvyssä mahdollisesti jo 3-vuotiaasta lähtien ja osalla ei ole ollut kielikylpytaustaa tai minkäänlaista ruotsin kielen taitoa.

Seitsemännelle luokalle lukuvuonna 2022-2023 hakeneista yksi on jäänyt valitsematta. Hakija ei ole opiskellut ruotsin kielikylpyopetuksessa Espoossa tai muualla. Lukuvuonna 2021-2022 hakeneista valitsematta on jäänyt kaksi hakijaa. Näistä toinen ei ole opiskellut kielikylpyopetuksessa alakoulussa Espoossa ja toinen on. Kielikylpyopetuksessa opiskellut ja valitsematta jäänyt hakija ei ollut hakenut molempiin kielikylpyopetusta tarjoaviin yläkouluihin. Kyseinen hakija on sittemmin valittu kielikylpyopetukseen.

Esitys kielikylpypolun turvaamisesta siten, että lapsi/oppilas joka on aloittanut kielikylpytoiminnassa, voi jatkaa kielikylvyssä perusopetuksen loppuun saakka

Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö ja perusopetuksen tulosyksikkö kannattavat ajatusta ehyestä koulupolusta esiopetuksesta perusopetukseen. Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikkö ja kielikylpyopetusta tarjoavat koulut eivät kuitenkaan pidä perusteltuna, että kielikylpyopetuksessa opiskelevilla lapsilla olisi ennalta määriteltynä koulupolku siten, että esiopetusyksikkö määrittäisi tulevan koulun, tai että lapselle tehtäisiin hallintopäätös esi- ja perusopetuksen (vuosiluokkien 1-9) ajaksi. Perusteltuna ei myöskään pidetä, että kielikylpyopetukseen ensimmäiselle luokalle siirryttäisiin esiopetuksesta ilman valintakoetta. Näiden osalta voidaan todeta seuraavaa:

- Espoossa ei ole ennalta määriteltyjä koulupolkuja esiopetuksesta perusopetukseen. Lapsen esiopetusyksikkö ei näin ollen määritä hänen tulevaa lähikouluaan tai anna lapselle painotettuun opetukseen haettaessa etusijaa johonkin tiettyyn opetusta tarjoavaan kouluun.

- Ruotsin kielikylpyopetukseen valittavien määrä päätetään vuosittain lautakunnassa ja oppilasvalinta tapahtuu näiden puitteissa kulloinkin voimassa olevien oppilasvalintaperusteiden mukaisesti. Vaikka opetukseen valittavien oppilaiden enimmäismäärä kouluittain on vuosittain pysynyt samana, tulee opetusta tarjoavien koulujen käytössä olevien tilojen ja resurssien riittävyyttä voida arvioida vuosittain sekä huomioida oppilasalueiden tarpeet esimerkiksi lähikoulua tarvitsevien näkökulmasta.

- Perusopetus on tavoitteiltaan esiopetusta vaativampi. Esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä esiopetuksen oppimiskokonaisuudet muuttuvat oppiaineiksi. Koulu on myös sosiaalisena ympäristönä erilainen kuin esikoulu, sillä lapsen tulee suoriutua perusopetuksessa hyvinkin itsenäisesti siirtymä-, tehtävä- ja sosiaalisista tilanteista, toimimaan 25 oppilaan opetusryhmässä yleisempien ohjeiden pohjalta, kohtaamaan itselleen uusia tilanteita ja kestämään näihin liittyvää epävarmuutta. Vaikka perusopetuksen toteuttamiseen voidaan vaikuttaa koulun tasolla pedagogisilla ratkaisuilla ja opettajan ohjausotteella, kielikylpyopetukseen hakevien edellytyksiä ja valmiuksia opiskella kyseisessä opetuksessa on tarkoituksenmukaista selvittää. Näitä yleisiä ja lapsille tuttujen käsitteiden osaamista, ohjeiden ymmärtämistä ja niiden mukaan toimimista on mahdollista selvittää nykyisellä käytössä olevalla valintakokeella. Valintakokeen käyttäminen oppilasvalinnan perusteena on myös valtakunnallisesti hyväksi havaittu ja kohtelee kaikkia hakijoita yhdenvertaisesti, koska valintakoe ja siihen liittyvät järjestelyt sekä hakijoiden arviointi ovat kaikissa opetusta tarjoavissa kouluissa samat. Valintakoe mahdollistaa myös niiden hakijoiden valitsemisen, joilla ei ole taustaa kielikylpyopetuksessa. Valintakokeet järjestetään vuosittain siten, että kaikilla hakijoilla on edellytykset suoriutua siitä ikätasonsa mukaisesti.

- Alakoulusta yläkouluun siirryttäessä on huomattu, että kaikki ruotsin kielikylpyopetuksessa kuudennella luokalla opiskelevat oppilaat eivät halua jatkaa kielikylpyopetuksessa seitsemännellä luokalla, vaan hakevat muihin Espoossa tarjottaviin painotuksiin tai lähikouluun. Ennalta määritellyn kielikylpypolun seurauksena yksittäisen opetusta tarjoavan koulun opetusryhmä voisi myös jäädä oppilasmäärältään kohtuuttoman pieneksi, jolloin opetuksen toteuttaminen olisi koulun käytössä olevien resurssien näkökulmasta haastavaa ja koulun käytössä olevat tilat olisivat epätarkoituksenmukaisessa käytössä.

- Kaikilla kielikylpyopetuksessa opiskelevilla lapsilla ja oppilailla on tällä hetkellä lähtökohtaisesti mahdollisuus jatkaa kyseisessä opetuksessa varhaiskasvatuksesta perusopetuksen loppuun asti, vaikka päätöstä kielikylpyopetukseen valitsemisesta ei tehtäisi vuosiluokkien 1-9 ajaksi.

Esitys kielikylpytoiminnan alueellisesta tarkastelusta ja kielikylpytoiminnan järjestämisestä kysynnän mukaan mahdollisimman monella Espoon suuralueella

Kielikylpyopetuksen paikkatarpeita, opetusta tarjoavien yksiköiden/koulujen käytössä olevia tiloja ja resursseja tarkastellaan vuosittain yhteistyönä. Vuosittain tehtävässä kartoitus- ja suunnitteluvaiheessa pyritään huomioimaan, että paikkoja on riittävästi.

Ruotsin kielikylpyopetukseen hakevien varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten määrä on pysynyt samanlaisena viime vuodet. Varhaiskasvatusikäisistä opetukseen haetaan eniten 3-4 -vuotiaita. Hakijoina on uusia kielikylpyopetukseen hakevia lapsia ja kielikylpyopetuksessa jo olevia lapsia, jotka haluavat vaihtaa toiseen kielikylpyopetusta tarjoavaan yksikköön. Esiopetuksesta perusopetukseen ja alakoulusta yläkouluun hakevien määrä on sen sijaan vähentynyt vuosittain. Hakijoiden määrän laskun syystä ei ole tietoa, mutta tämä voi selittyä osin sillä, että opetusta tarjoavat koulut toimivat Espoon eteläosassa eivätkä ole siten kaikkien perheiden näkökulmasta kohtuullisen matkan päässä ja palveluna tosiasiallisesti saavutettavissa. Yläkouluun siirtyvien oppilaiden kohdalla syynä voi olla myös halu luopua kielikylpyopetuksesta ja hakea lähikouluun, tai halu hakea muuhun painotettuun opetukseen (musiikki, liikunta, kuvataide, ilmaisutaide, informaatioteknologia, liikunta, jne.).

Kielikylpyesiopetuksen paikkoja on tällä hetkellä riittävästi ja opetusta tarjoavat yksiköt sijaitsevat lähellä kielikylpyä tarjoavia kouluja.

Kielikylpyopetuksen oppilaspaikkoja on perusopetuksessa tällä hetkellä riittävästi ja vuosiluokilla 1-9 opiskelevat oppilaat asuvat pääasiassa alueilla, joissa myös opetusta tarjoavat koulut sijaitsevat. Oppilaat oppilasalueittain (asuinpaikkansa mukaisesti):

Taulukko 2. Ruotsin kielikylpyopetuksessa vuosiluokilla 1-9 opiskelevat oppilaat (Primus-oppilastietojärjestelmä 6.3.2023).

Lukuvuodeksi 2023-2024 Kielikylpyesiopetukseen hakeneita lapsia on 56.

Ruotsin kielikylpyopetuksen ensimmäiseksi hakutoiveekseen esittäneistä ensimmäiselle luokalle lukuvuoden 2023-2024 alusta hakeneista 61/65 ja seitsemännelle luokalle hakeneista 50/52 asuu Espoonlahden, Matinkylä-Olarin ja Tapiolan oppilasalueilla, joissa myös opetusta tarjoavat koulut sijaitsevat. Oppilaspaikat kielikylpyopetuksessa riittävät eikä oppilaspaikkojen lisäämiseksi tai sijoittamiseksi muille oppilasalueille ole tarvetta. Tulevien lukuvuosien osalta oppilaspaikkojen määrä ja mahdollinen oppilaspaikkojen sijoittuminen muille oppilasalueille ratkaistaan vuosittain tehtävän kartoitus- ja suunnittelutyön yhteydessä. Tässä yhteydessä on mahdollista selvittää opetusta tarjoavien koulujen sijaintien vaikutusta kielikylpyopetukseen hakeutumiseen esimerkiksi toteuttamalla varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olevien lasten huoltajille lyhyt kysely. Vaihtoehtoisesti kysely voitaisiin tehdä Espoon kieliohjelman tarkastelun yhteydessä.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi