Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 18.01.2023/Pykälä 10

6408/01.01.01/2022

Kasvun ja oppimisen lautakunta 18.01.2023 § 10

§ 10

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Toisen asteen koulutuksen johtaja Erma Tapio

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Lukion rehtori on päätöksellään 9.12.2022 § 7 valinnut määräaikaisen IB-linjan tuntiopettajan ajalle 9.1.-31.7.2023. Tehtävään 1. varasijalle valittu on tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Oikaisuvaatimuksessa vedotaan sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperiaatteeseen ja vaaditaan, että oikaisuvaatimuksen tekijä valitaan tehtävään. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että yli kuuden kuukauden opettajan työhön ei voi laillisesti valita epäpätevää hakijaa kelpoisen ohi. Oikaisuvaatimuksen tekijä toteaa, että hänet on katsottu soveltuvaksi työhön, koska hänet on valittu varasijalle. Hän tuo oikaisuvaatimuksessa esiin koulutuksensa ja kielitaitonsa.

Tehtävään valitulle on varattu tilaisuus antaa lausuma oikaisuvaatimuksen johdosta. Hän ei ole antanut lausumaa.

Rehtori on antanut selvityksen 10.1.2023.

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 11.11.-25.11.2022.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on lukion yhteiskuntaopin/taloustieteen lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä edellytetään sujuvaa englannin kielen taitoa. Opetusaineina on yhteiskuntaoppi ja Business Management. Tehtävään sisältyy myös CAS-suoritusten ohjausta.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä arvostetaan kokemusta IB-opetuksesta, ajanmukaisia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä omaa näkemystä ja halukkuutta opetuksen kehittämiseen ja kykyä tiimityöskentelyyn

Hakuajan puitteissa saapui 12 hakemusta. Haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa. Tehtävään valittu ja oikaisuvaatimuksen tekijä on haastateltu. Haastattelu oli englanniksi.

Kelpoisuus

Lukion aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, kelpoisuusasetus) 10 §:n mukaan.

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, aineenopettajan kelpoisuuden tuottavat yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 55 opintoviikkoa, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa.

Kelpoisuusasetuksen 10 a §:n mukaan kun opetusta annetaan lukiokoulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman mukaisesti oppiaineessa, jota ei mainita lukiokoulutuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa, aineenopettajaksi on 10 §:n 1 momentin 2 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 120 opintopistettä tai vähintään 55 opintoviikkoa opetussuunnitelmassa mainitun oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja yliopistossa, jos tämä oppiaine on ainoa hänen lukiossa opettamansa aine, sekä henkilö, joka on suorittanut yhteensä vähintään 60 opintopistettä tai vähintään 35 opintoviikkoa oppiaineen sisältöön soveltuvia opintoja, jos hän opettaa lukiossa muuta ainetta, jossa hän on suorittanut 10 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset opinnot. Jos opinnot eivät sisälly tutkintoon, ne on osoitettava yliopiston antamalla erillisellä todistuksella.

Kelpoisuusasetuksen 12 §:n mukaan lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Asetuksen 22 a §:n mukaan koulutuksen järjestäjä arvioi kielenhallinnan riittävyyden.

Kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaan sen estämättä, mitä muualla ko. asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Hakijoista kaksi on katsottu koulutuksensa ja opintojensa osalta kelpoisiksi. Toinen heistä olisi valittu tehtävään, mutta hakija ilmoitti, ettei ota sitä vastaan. Oikaisuvaatimuksen tekijä on koulutuksensa osalta kelpoinen tehtävään. Hänet valittiin 1. varasijalle, koska tehtävään valitulla katsottiin olevan parempi englannin kielen taito. Sujuvaa englannin kielen taitoa oli edellytetty tehtävän hakuilmoituksessa.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Tehtävään valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän ansiovertailu on oheismateriaalina.

Yhteenveto

Kelpoisuutta vailla olevan hakijan valinta yli kuudeksi kuukaudeksi edellyttää kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukaista erityistä syytä, kun saatavilla on ollut myös kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija.

Rehtorin selvityksen mukaan em. erityinen syy on ollut tehtävän edellytyksenä olevan sujuvan englannin kielen taidon riittämättömyys. Mikäli tehtävän hoidon edellytyksenä olevan asian ei ole katsottu täyttyvän, ei hakijaa olisi tullut valita varasijalle. Tämä huomioiden asiassa ei ole tullut riittävästi esiin, että kelpoisuusasetuksen 23 §:n mukainen erityinen syy kelpoisuutta vailla olevan hakijan valinnalle täyttyisi. Asiassa on siten perusteltua kumota rehtorin päätös ja palauttaa asia rehtorille uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Opetuksen järjestämiseksi on perusteltua, että 9.12.2022 tehtävään valittu henkilö voi jatkaa tehtävässä, kunnes rehtori on tehnyt uuden päätöksen asiassa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän ja tehtävään valitun hakemukset sekä rekrytoinnin loppuraportti ovat nähtävänä kokouksessa. Lisäksi lautakunnan jäsenet voivat tutustua asiakirjoihin ennen kokousta lautakuntasihteerin ilmoittamalla tavalla.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi