Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 13.12.2023/Pykälä 206

Asianumero 1494/12.00.01/2023

Kasvun ja oppimisen lautakunta 13.12.2023 § 206

§ 206

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Puhelinnumero 09 816 21

Päätösehdotus Esittelijä

 Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus 

Kasvun ja oppimisen lautakunta on 11.10.2023 § 152 päättänyt, että Läntisen Leppävaaran oppilasalueen yläkoulupaikkojen riittävyyden turvaamiseksi Kutojantie 2:n ja Nihtisillantie 3:n yläkoulutilat annetaan väliaikaisesti Kilonpuiston koulun vuosiluokkien 7-9 yleisopetukselle, kaksikieliselle opetukselle (suomi-englanti) ja ilmaisutaidepainotetulle opetukselle lisätiloiksi. Lautakunta on samalla velvoittanut, että lukuvuoden 2024-2025 aikana valmistellaan pysyvä ratkaisu Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen järjestämiseksi.

Lautakunnan 11.10.2023 § 152 päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, jonka on allekirjoittanut 263 espoolaista (jäljempänä muutoksenhakijat). Oikaisuvaatimus on saapunut 3.11.2023 eli määräajassa. Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu lautakunnan päätöksen muuttamista seuraavasti:

1)      Lautakunta antaa toimeksiannon Kasvun ja oppimisen toimialalle käynnistää välittömästi yhteistyössä Tilapalveluiden kanssa toimenpiteet tarvittavan lisätilan toteuttamiseksi Kilonpuiston koulun yhteyteen siirtokelpoisin koulutiloin siten, että tilat olisivat käytettävissä viimeistään lukuvuonna 2025-2026. Tarvittava siirtokoulun koko tulee suunnittelussa mitoittaa tarkoituksenmukaisesti ja järkevässä mittaluokassa siten, että se riittää vastaamaan oppilasmäärän kasvusta syntyvää painetta.

2)      Kilonpuiston koulun käyttöön väliaikaisesti osoitettavan Kutojantie 2:n ja Nihtisillantie 3:n tilojen myötä Kilonpuiston koulun yläkoulupaikkojen määrä/sarjaisuutta ei tule lisätä enempää, kuin mikä on tarve sellaisille oppilasalueen uusille oppilaille, jotka muuten jäisivät ilman koulupaikkaa alueella. Kilonpuiston koulun käyttöön osoitettuja toimistokiinteistön tiloja ei tule käyttää oppilasmäärän tasaamiseen alueen yläkoulujen (Viherlaakso, Karakallio, Kilonpuisto) kesken tai mainittujen muiden alueen yläkoulujen "väljentämiseen/supistamiseen" vähentämällä niissä aloittavien 7. luokkien määrää ja ohjaamalla oppilaita aiempaa enemmän Kilonpuiston kouluun.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjä vaatimuksia on perusteltu valmisteluprosessiin ja asianosaisten kuulemiseen sekä päätöksen perusteena olleiden selvitysten virheellisyyteen ja puutteellisuuteen liittyvillä seikoilla.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut

Valmistelu, näkemysten selvittäminen ja asian käsittely

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että asian valmistelu on ollut virheellistä ja asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe siltä osin, kuin ratkaistava ongelma on muutettu toiseksi ilman asianmukaista uutta valmistelua ja kuulemista. Muutoksenhakijoiden mukaan valmisteluvaiheessa annetuissa lausunnoissa esiin tuotuja selvityksiä tai huolia ja näkemyksiä esimerkiksi koulun toimimisesta kahdessa toimipisteessä ei ole huomioitu eikä vaikutuksia lapsiin ja hallinnollisen työn määrään ole arvioitu. Lautakunnan oheismateriaaleihin on sisällytetty muutoksenhakijoiden mukaan myös viime hetkellä selvityksiä, joita ei ole sisällytetty lausuntopyyntöihin eikä muutoksen kohteena olevilla kouluilla ole ollut siten mahdollisuutta lausua tehdyistä selvityksistä.

Kilon ja Keran alueen koulupalveluiden kehittämistä koskeva valmistelu ei ole ollut virheellistä eikä asian käsittelyssä ole tapahtunut menettelyvirhettä.

Valmistelu on käynnistetty vuoden 2023 alussa. Valmistelun lähtökohdat ja tavoite, eli oppilaspaikkojen riittävyyden ja tarkoituksenmukaisen sijoittumisen varmistaminen Läntisen Leppävaaran oppilasalueella, ovat pysyneet alusta alkaen samana. Vaihtoehtoja on kartoitettu ja tarkastelu asianmukaisesti suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön, asianosaisten koulujen rehtoreiden ja Tilapalveluiden kanssa. Kunkin vaihtoehdon vaikutuksista on laadittu lapsivaikutusten arviointi (ns. ennakkoarviointi). Vaikutuksia on arvioitu lasten lisäksi mm. kunnan asukkaisiin, palveluihin, johtamiseen ja resursseihin. Ratkaisut, joiden ei ole katsottu olevan toteutettavissa tilojen, resurssien, kaupungin päätösten ja periaatteiden puitteissa, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle.

Asianosaisten näkemyksiä on selvitetty asianmukaisesti. Huoltajille ja muille kunnan asukkaille sekä kunnan palveluita käyttäville tahoille on varattu tilaisuus ilmaista mielipiteensä Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittämiseksi 3.5.2023 ja 19.9.2023 järjestetyissä asukastilaisuuksissa. Esitetyt näkemykset on kirjattu tilaisuudesta laadittuihin muistioihin. Asianosaisten koulujen johtokunnille, oppilaskunnille ja henkilöstölle sekä Espoon nuorisovaltuustolle on varattu erikseen tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja mahdollisuus antaa oma lausuntonsa valmistelussa kulloinkin olleesta ehdotuksesta. Kaikki lausunnoissa ja asukastilaisuuksissa esitetyt seikat on tarkasteltu asianmukaisesti ja niiden vaikutuksia on arvioitu ennen päätösehdotuksien laatimista ja käsittelyä lautakunnassa. Asukastilaisuuksista laaditut muistiot ja asiassa annetut lausunnot ovat olleet päätösehdotuksen oheismateriaalina. Siltä osin, kuin lausunnoissa on esitetty ratkaisuja, jotka eivät ole katsottu olevan toteuttamiskelpoisia, kyseisiin ratkaisuehdotuksiin on annettu vastineet päätösehdotuksen yhteydessä.

Lautakunta tekee päätöksen esittelystä. Päätösehdotus, asian selostus ja oikaisuvaatimuksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat ovat olleet luettavissa ja saatavilla Espoon kaupungin verkkosivuilta (espoo.fi/lautakunnat) ennen 11.10.2023 kokousta. Oikaisuvaatimuksessa mainitut selvitykset eivät ole olleet eivätkä ole voineetkaan olla lausuntopyyntöjen ohessa, sillä kyseiset selvitykset ovat viranhaltijoiden itse valmistelun aikana laatimia asiakirjoja. Tällaisiin luonnoksiin ei sovelleta viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia eli ns. julkisuuslakia (JulkL 5 §:n 3 mom. kohta 2 ja 5 §:n 4 mom.). Julkisuuslain esitöiden (HE 30/1998) mukaan viranhaltijoiden tekemät keskeneräiset asiakirjat jäävät viranomaisen asiakirjan käsitteen ulkopuolelle, ja tulevat lain piiriin vasta, kun se on annettu esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten.

Kilonpuiston koulun oppilasmäärä ja tilakapasiteetti 

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Kilonpuiston koulun oppilasmääriä, tiloja ja tilakapasiteettia ja kapasiteetin ylitystä koskevat tiedot on esitetty virheellisesti tai puutteellisesti. Muutoksenhakijoiden mukaan Kilonpuiston koulun kapasiteetti on kokonaisuutena koulun sarjaisuuden mukainen eikä koulussa ole ylitetty lautakunnan yläkoululle vuosittain määrittämiä enimmäisoppilasmääriä.

Kilonpuiston koulun oppilasmääriä ja tilakapasiteettiä koskevat tiedot eivät ole virheellisiä tai puutteellisia.

Palvelu- ja tilaverkkosuunnittelun tulee pohjautua ratkaisuihin, jossa koulujen toiminnalliset edellytykset huomioidaan. Päätösehdotuksen oheismateriaalina olleet laskelmat perustuvat laskelmaan nykyisistä tiloista Espoon opetussuunnitelman mukaisesta tuntijaosta verraten sitä opetustilojen kokoon ja määrään, erikoistilojen kokoon ja määrään ym. Koulun oppilasmäärään vaikuttavat näiden tekijöiden lisäksi mm. oppilasryhmän koko ja erilaiset pedagogiset ratkaisut sekä erityisluokkien määrät.

Kilonpuiston osalta kapasiteettiin vaikuttaa rajoittavana tekijänä erityisesti pienten opetustilojen suuri määrä verrattuna isojen opetustilojen määrään. Oppilasmäärään tämä vaikuttaa siten, että koulut voivat toimia ilmoitettua suurempisarjaisina. Kilonpuisto voi toimia viisisarjaisena, mutta tilojen rajoitteet joudutaan huomioimaan pienempinä opetusryhminä. Kilonpuiston koululle ei voida näin ollen laskea kapasiteettia 375, kuten oikaisuvaatimusasiassa on esitetty.

Kilonpuiston koulun erikoisluokat

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Kilonpuiston koulun ruokasalia, liikunta-, käsityö- ja kuvataidetiloja koskevat tiedot ovat olleet virheelliset.

Kilonpuiston koulun erikoisluokkia ja -tiloja koskevat tiedot eivät ole olleet virheellisiä, sillä tilojen käyttöä ja riittävyyttä on tarkasteltu nimenomaisesti oppilasmäärän kasvun näkökulmasta.

Kilonpuiston koulun ruokasali on mitoitettu nykyiselle oppilasmäärälle huomioiden vuosittaiset vaihtelut oppilasmäärässä. Ruokala on muiden koulujen ruokaloiden tavoin suunniteltu siten, että oppilaat syövät porrastetusti ruokalassa. Oppilasmäärän merkittävästi kasvaessa tila ei olisi riittävä, ja koulu joutuisi järjestämään erityisjärjestelyihin ruokailun (esimerkiksi luokissa).

Tilojen tarvetta ei voi laskea nykyisestä opettajaresurssista, koska opettajaresurssi voi vaihdella eri vuosina. Tuntimäärää ei voida laskea myöskään 45 tunnin käyttöasteella, sillä opetusta voidaan järjestää vain ajalla 8-16 eli enintään 40 tuntia viikossa. Laskelmaan vaikuttaa lisäksi mm. lukujärjestys, käytettävissä oleva opettajaresurssi. Laskelmassa ei lisäksi huomioida valinnaisia tunteja, joita koulu voi järjestellä haluamallaan tavalla, mutta esimerkiksi yhden kurssin tarjoaminen 8. ja 9. luokalla lisää opetustilojen käyttöä 5 tuntia viikossa ja useamman kurssin vastaavasti enemmän.

Kilonpuiston koulun liikuntatilat ovat riittävät ainoastaan nykyiselle oppilasmäärälle. Pakollisia liikuntatunteja vuosiluokilla 7-9 on yhteensä 35 tuntia/viikko ja mahdollisia valinnaisia tunteja on yhteensä 5 tuntia/viikko, alakoulussa vuosiluokilla 1-6 tunteja on yhteensä 26 tuntia/viikko. Kaikkiaan liikuntatunteja on 66 tuntia/viikko järjestettäväksi kahdessa salissa noin 33 tunnin käyttöasteella. Koulun käytettävissä oleva tilaresurssi ei ole oikaisuvaatimuksen mukainen 45 tuntia/viikko, vaan tunnit pitää järjestää yläkoulussa kello 8-16 välillä ja alakoulussa rajatummin. Kahteen jaettava sali riittää näin ollen vain nykyiselle oppilasmäärälle, mutta on riittämätön oppilasmäärän kasvaessa. Kilon kentän osalta koulujen tulisi sopia yhteisesti kentän käytöstä.

Kilonpuiston koulun käsityötilat ovat käytössä nykyisellä oppilasmäärällä noin 35-40 tuntia/viikko, riippuen koulun valinnaistuntien määrästä. Opetusta järjestetään pääsääntöisesti 16 oppilaan ryhmissä. Käsityön tiloissa ei voida järjestää opetusta kasvavalle oppilasmäärälle. Käsityön tuntimäärää ei voi myöskään laskea pelkästään 7. luokan tuntimääristä, vaan tulee huomioida alakoulun tunnit ja mahdollisten valinnaisten määrä.

Kuvaamataidon vaatima tilaresurssi ei ole ollut ratkaiseva päätöksenteossa. Pakollisia kuvataidetunteja on 7. luokalla 10 tuntia viikossa, kuten oikaisuvaatimuksessa todetaan. Muu tuntien käyttö riippuu siitä, kuinka paljon tunteja järjestetään esimerkiksi alakoulussa omassa luokassa.

Muiden oppilasalueen koulujen tilakapasiteetti

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valmistelussa ja sen myötä päätöksenteossa pohjana olleet kapasiteettilaskelmat ovat virheellisiä. Muutoksenhakijat vetoavat Viherlaakson ja Karakallion rehtoreiden antamaan tietoon, jonka mukaan kyseiset koulut voivat toimia nykyisellä oppilasmäärällä.

Viherlaakson koulurakennus on valmistunut vuonna 2021. Uusi koulurakennus on suunniteltu viisisarjaiselle yläkoululle ja 360 oppilaalle. Karakallion kapasiteettia rajaa isojen tilojen vähäinen määrä ja pienten tilojen suuri määrä. Koulut joutuvat välillä vastaanottamaan suunniteltua suurempia oppilasmääriä. Se, että ylimääräisiä oppilaita ei voida ottaa viittaa siihen, että lähtevien ryhmien tilalle ei voida ottaa yhtään uutta ryhmää, vaan myös väliaikaisten ylitysten mahdollisuudet on käytetty.

Oppilasmäärän kasvu ja väestöennuste

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valmistelussa käytetyt oppilasmäärän kasvua koskevat luvut ovat vaihdelleet tai ristiriitaisia. Muutoksenhakijoiden mukaan perusopetuksen johtajan Länsiväylään 18.9.2923 antaman haastattelun perusteella alueella jo nyt asuvien yläkouluun siirtyvien ikäluokka on ensi vuonna 37 oppilasta suurempi kuin tänä vuonna. Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittämistarvetta on kuitenkin perusteltu väestöennusteella.

Valmistelussa ja päätöksenteossa käytetyt luvut eivät ole vaihdelleet tai ristiriitaisia.

Oppilasmääriä koskevien lyhytaikaisten ennusteiden pohjana käytetään nykyisten ikäluokkien kokoa. Pidempiaikaisten ennusteiden pohjana ei voida käyttää pelkästään nykyisten ikäluokkien kokoa, sillä tämä ei huomioi muuttoliikettä. Nykyisten ikäluokkien ja palveluverkon kapasiteetin lisäksi käytetään tästä syystä asukasennusteita sekä alueen kaavoituksesta ja rakentamisesta saatavia tietoja (mm. kaavavaranto, rakentaminen).

Läntisen Leppävaaran oppilasalueen oppilasmäärä on noussut yhteensä 254 oppilaalla vuodesta 2014 vuoteen 2023. Oppilasmäärän kehitys ja koulujen vertailu on oheismateriaalina. Oppilasalueelle ei edellä mainitulla ajanjaksolla ole saatu olennaisesti lisää yläkoulujen oppilaskapasiteettiä, ja yläkouluihin on otettu oppilaita enemmän kuin kouluihin on alun perin suunniteltu. Koulut voivat toimia hetkittäin suuremmalla oppilaskapasiteetillä, kuin alun perin on suunniteltu.

Läntisen Leppävaaran oppilasalueella Turuntien eteläpuoliselle alueelle ennustetaan merkittävää perusopetusikäisten määrän kasvua. Kasvuennuste perustuu kaupungin tutkimusyksikön laatimaan ennusteeseen, joka on ollut päätöksen oheismateriaalina. Pitkäaikaisen palveluverkon suunnittelussa hyödynnettyjen kaavoitus- ja rakennustietojen perusteella on myös tiedossa, että Keraan suunnitellaan uutta 14 000 asukkaan asuinaluetta. Alueen rakentaminen on käynnistynyt Nihtisillasta. Asukasennusteen perusteella yläkoululaisten määrä vuodesta 2022 vuoteen 2031 ennustetaan kasvavan 340 oppilaalla.

Oppilasmäärän ennustetaan kasvavan Kilon ja Keran alueella pysyvästi. Kyse ei ole siten väliaikaisesta oppilasmäärän ylityksestä ja siten vain 37 oppilaan tilanteen ratkaisemisesta, kuten oikaisuvaatimuksessa esitetään. Kyseisellä luvulla on pyritty korostamaan tarvetta ratkaista oppilaspaikkojen riittävyys ennen lukuvuoden 2024-2025 oppilaaksioton alkua. Luvulla 37 viitataan siihen, kuinka monta tulevaa yläkoululaista alueella on verrattuna niihin, jotka siirtyvät pois yläkoulusta.

Siirtokelpoiset koulutilat ja poikkeuslupa

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että siirtokelpoisten koulutilojen hankkimatta jättämistä koskevat perustelut ovat virheelliset ja kaavan poikkeuslupaa koskevat tiedot ovat puutteellisia. Muutoksenhakijoiden mukaan siirtokelpoiset koulutilat ovat toteutettavissa Parmacon toimesta keväällä 2024 muutamassa kuukaudessa. Poikkeusluvan osalta ratkaisuvalta on kaupungilla itsellään, kun kyse on kaupungin omalla maalla sijaitsevan hankkeen poikkeusluvittamisesta.

Siirtokelpoisia koulutiloja ja poikkeuslupaa koskevat tiedot eivät ole olleet virheellisiä tai puutteellisia.

Espoon kaupunki noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia omien hankkeidensa osalta samoin kuin muiden hankkeiden osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamista koskevan 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen. Lupa- ja oikeuskäytännössä erityisen syyn on katsottu olevan sellainen, joka liittyy alueen tai kiinteistön maankäytöllisiin ominaisuuksiin ja poikkeamisen tulee tuottaa sellainen ratkaisu, joka on parempi kuin mihin säännösten mukaisella rakentamisella on mahdollista päästä. Lisäksi syystä tekee erityisen se, ettei samaa syytä ole suoraan löydettävissä myös alueen muilta kiinteistöiltä. Poikkeamisen myöntämiseen liittyy myös tarkoituksenmukaisuusharkintaa, joten sitä ei ole pakko myöntää, vaikka edellytykset sille olisivatkin olemassa.

Edellä mainitussa pykälässä on rajoitettu poikkeamisen myöntämistä, mikäli siitä aiheutuu kiellettyjä seurauksia, kuten jos poikkeaminen aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Usein tällainen rakentaminen on täysin toisenlaista kuin mitä asemakaavassa on sallittu tai rakentamisen määrä on poikkeavan suurta. Puistoalueille on tyypillisesti sijoitettu mastoja, pumppaamoja ja muita laitteita, joskus myös erilaisia kenttiä tms. palvelevia rakennuksia kuten varastoja ja laitesuojia. Ne eivät kuitenkaan estä puiston käyttämistä sille kaavassa osoitettuun käyttöön. Siirtokelpoiset ja tilapäiset koulutilat ovat usein paikoillaan kauemmin kuin viisi vuotta ja tarvitsevat myös "tuki-infraa", kuten kenttiä, pysäköintialueita ja kulkuyhteyksiä, joten sellainen puistoalueella tilapäisenäkin on vaikutuksiltaan huomattavasti suurempi kuin esim. mastot tai pumppaamot. Jos toiminnan järjestäminen edellyttää voimakasta maastonmuokkausta ja puiden kaatamista, on sillä tilapäisenäkin merkittäviä vaikutuksia suhteessa siihen mitä asemakaavalla on tavoiteltu. Hanke voi poikkeuslupamenettelyssä olla heikoilla, koska hankkeen kaikkia vaikutuksia on vaikea selvittää poikkeamismenettelyssä, joka kuitenkin on tarkoitettu huomattavasti kevyemmäksi kuin varsinainen kaavoitus.

Valmistelun aikana tehty esitys siirtokelpoisten koulutilojen hankkimiseksi kohdistuu alueelle, joka on kaavan mukaista lähivirkistysaluetta (VL-aluetta). Alueelle ei voi hakea rakentamislupaa ilman poikkeuslupaa. Kuten päätösehdotuksen selostusosassa on todettu, siirtokelpoisten koulutilojen sijoittaminen kaavanmukaiselle virkistysalueelle voi kaupunkisuunnittelukeskuksen mukaan edellyttää poikkeusluvan lisäksi kaavamuutosta, sillä vaikutukset ympäröivään luontoon ja virkistyskäyttöön eivät ole väliaikaisia. Metsä toimii alueen ekologisena yhteytenä, joten rakentamisella ei saa olla luontoa heikentäviä vaikutuksia. Vaikka kentän päälle rakentaminen ei vaikuta liito-oraviin, rakentamisella voi olla vaikutusta luonto- ja virkistysarvoihin. Kilon seudulla viheralueille kohdistuva virkistyskäyttöpaine on melko kova, joten tämä tulisi lisäksi ottaa huomioon arvioitaessa voiko siirtokelpoisen koulun lähtökohtaisestikaan sijoittaa viheralueelle. Lisääntynyt oppilasmäärä lisää pihatilan tarvetta, lisäksi siirtokoulu tarvitsee kunnallistekniikkaa ja huoltoa ym.

Poikkeuslupaa haetaan aina erikseen laadittavan suunnitelman perusteella, sitä ei voi hakea ennakkoratkaisua. Suunnitelman tai suunnitelmien tekemiseen menee päätöksentekoprosesseineen aikaa, lisäksi hanke tarvitsee rakennusluvan. Poikkeusluvan saaminen voi kestää 2-3 kuukautta ja voi edellyttää erilaisia selvityksiä. Poikkeuslupapäätös on valituskelpoinen. Käsittelyajat ovat noin 9-12 kuukautta. Päätösehdotuksen selostusosassa on tästä syystä todettu, että kaavan vastaisen poikkeusluvan saaminen siirtokelpoisten tilojen toteuttamiseen on epävarmaa ja lupaprosessi hidas.

Vertailu Parmacon päiväkotirakennukseen ei ole realistinen. Päiväkotirakennus on rakennettu kaavan mukaiselle opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle (YO-1), jossa on aiemmin sijainnut lukio ja siirtokelpoinen koulurakennus. Tontilla on ollut valmiina kunnallistekniikka. Hankkeelle ei ole tarvinnut hakea poikkeuslupaa, vaan pelkkä rakennuslupa on ollut riittävä. Koulurakennuksen sijoittaminen puistoalueelle on huomattavasti hankalampi kokonaisuus ja vaikutuksiltaan merkittävämpi kuin päiväkotirakennuksen sijoittaminen valmiille Y-tontille.

Siirtokelpoisten koulutilojen perustamiskustannukset

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että valmistelussa ja asian esittelyssä annetut siirtokelpoisten koulutilojen perustamista (ml. paalutus) koskevat kustannustiedot ovat olleet puutteellisia ja harhaanjohtavia. Kustannuksia on myös vertailtu perusteettomasti Jupperin koulun kustannuksiin. Muutoksenhakijoiden mukaan Parmaco on antanut tarjouksen, joka on toimitettu valmisteluvaiheessa Tilapalveluihin. Parmaco on myös todennut, etteivät Jupperin tilat ole vertailukelpoiset Kilonpuiston koulun kohteeseen.

Siirtokelpoisten koulutilojen perustamista koskevat kustannustiedot eivät ole olleet puutteellisia tai harhaanjohtavia.

Siirtokelpoisen rakennuksen perustamiskustannuksista mahdollisesti tarvittava paalutus muodostaa vain osan kohteen käyttöönottoon liittyvistä perustamiskustannuksista. Perustamiskustannuksiin voidaan lukea rakennukselle vaadittavat kaukolämpö-, sähkö-, tietoliikenne- sekä veteen- ja viemäröintiin liittyvät rakennus- ja maatyöt. Näiden töiden hintaa on vaikea arvioida ilman tarkempaa suunnittelua. Parmacon ilmoittamaan hintaan ei sisälly näitä kustannuksia. Parmacon ilmoittamaan perustamiskustannukseen ei Parmacolta saadun tiedon mukaan sisälly myöskään mahdollista maapohjan stabilointia tai kevennysrakenteita, jos hankkeelle toteutettava perustamistapalausunto niin vaatisi.

Kasvun ja oppimisen toimialan siirtokelpoisesta rakennuksesta maksama vuokra muodostuu useammasta elementistä. Parmacon tarjous sisältää Parmacolle maksettavan osuuden eli vuokran toimitilasta. Tämän lisäksi Kasvun ja oppimisen toimialan Tilapalveluille maksama vuokra sisältää kohteen vaatimien perustamiskustannusten lisäksi seuraavat elementit: maanvuokra, ylläpitovuokra, lämpö, sähkö, vesi ja jätevesi, jätehuolto, kiinteistönhuolto, kunnossapito, Tilapalvelut-liikelaitoksen hallinnolliset kulut ja kohteelle mahdollisesti toteutettavien toiminnallisten muutosten aiheuttamat pääomakulut.

Vertailukohteiksi toimialan maksettavaksi tulevien kokonaisvuokrakustannusten osalta on valikoitunut viimeiseksi käyttöönotettuja koulukohteita, jotka ovat olleet nykyisistä käytössä olevista siirtokelpoisista kohteista Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön esittämän toiveen eli nelisarjaiseen yläkouluun kooltaan verrattavia kohteita. Vertailukelpoisuutta koskevasta Parmacon näkemyksestä huolimatta molemmat ovat koulukohteita, toisen toimittajana on Parmaco Oy ja toisen toimittajana on Elementit E Oy. Vuokra-ajan pituuden suhteen vuokra-ajat ovat vertailukohteissa viisi vuotta. Vertailukelpoisuus ei ole hyvä, mutta suuntaa antava.

Parmaco tai Espoon kaupungin asiantuntijat eivät voi ottaa kantaa tarkemmin rakentamiskustannuksiin ja varsinaiseen rakennustapaan ilman tarkempia tutkimuksia. Kustannuksiin vaikuttaa keskeisesti rakennustapa, ja kentällä tulisi tehdä tarkempia pohjatutkimuksia kentän rakennekerrosten paksuuden ja rakennekerrosten alla mahdollisesti olevien savikerroksien selvittämiseksi. Tämän jälkeen tulisi selvittää rakennuksista perustuksille aiheutuvat kuormitus, ja laskea kuinka paljon rakennukset tulisivat tällä perustamistavalla painumaan.

Tilavuokrat

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Kutojantien tilavuokria ei ole ilmoitettu tämänhetkisen tilanteen vaan vuoden 2021 solmitun vuokrasopimuksen mukaisesti. Muutoksenhakijoiden mukaan Kutojantien tilavuokrat on pyritty esittämään alhaisena ja esitetyt tiedot ovat vertailukelvottomia. Kutojantien kokonaisvuokrasta ei ole saatavissa oikeaa vertailukuvaa, koska Kutojantien huomattavan suurta kokonaisneliömäärää ei ole kerrottu.

Kasvun ja oppimisen toimialan vuokraamien Kutojantie 2:n tilojen neliövuokra 1.1.2024 on 14,96 €/m2/kuukausi. Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön käytössä olevien tilojen määrä on noin 3518 m2. Kohteessa toimii myös Espoon yhteislyseon lukio, jonka käytössä olevien tilojen pinta-ala on noin 6965 m2.

Suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikön käytössä on Kutojantie 2:ssa sijaitsevien tilojen lisäksi osoitteessa Nihtisillantie 3 sijaitsevat erikoisluokat, joiden vuokrattava ala on 708 m2. Näiden neliövuokra on 28,15 €/m2/kuukausi ja kuukausivuokra on 1.1.2014 lukien 19 930,20 €/m2/kuukausi.

Epätasa-arvoisuus ja perusopetuslain 3 a §:ssä säädetty lapsen edun ensisijaisuus

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että Kutojantiellä sijaitsevien tilojen osoittaminen Kilonpuiston koulun lisätiloiksi merkitsisi oppilaiden epätasa-arvoisuuden kasvamista, sillä Kilonpuiston koulun oppilaat joutuisivat kulkemaan kahden eri toimipisteen väliä, kun Karakallion ja Viherlaakson koulujen oppilaat saisivat opiskella kouluympäristössä yhä väljemmin. Muutoksenhakijoiden mukaan tämä ei kohtele oppilaita yhdenvertaisesti eikä lasten edun mukaista.

Lautakunnan päätös ei aseta oppilaita eriarvoiseen asemaan eikä päätös ole perusopetuslain 3 a §:ssä säädetyn vastainen sillä perusteella, että ratkaisu poikkeaa toivotusta. Kyseinen säännös on pohjana kaikille opetuksen ja opetukseen liittyvien tukitoimenpiteiden suunnittelulle ja toteuttamiselle.

Kilon ja Keran alueen koulupalveluita koskevassa ratkaisussa ei ole ollut ratkaistavana ainoastaan Kilonpuiston koulun tarpeet, vaan Läntisen Leppävaaran oppilasalueen tarpeet kokonaisuutena. Valmistelussa on tullut huomioida käytettävissä olevat tilat ja resurssit sekä perusopetuslain 6 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti se, että opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. On siksi selvää, että kaikkia esitettyjä seikkoja ja kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei ole ollut mahdollista löytää.

Kilonpuiston koulun opetuksen järjestäminen tilapäisesti kahdessa toimipisteessä ei ole poikkeuksellista. Espoo, kuten muutkin kunnat voivat perusopetuslain 6 §:n 2 momentin nojalla perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.

Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen kehittämisessä on otettu huomioon asianmukaisesti eri vaihtoehdot ja niiden vaikutukset oppilaisiin, opetuksen järjestämiseen ja palveluiden saatavuuteen. Valmistelussa on huomioitu Läntisen Leppävaaran oppilasalueen kokonaistilanne, oppilasalueella sijaitsevien koulujen käytössä olevat tilat ja resurssit, oppilasalueella asuvien oppilaiden määrä ja asuinpaikat sekä oppilasmäärän kasvua koskevat seikat ja se, että oppilaiden oikeus perusopetuslain 6 §:n mukaiseen lähikouluun toteutuu.

Koulumatkat

Oikaisuvaatimuksessa esitetään, että matka Kilonpuistosta Nihtisillan tiloihin on ilmoitettu virheellisesti. Muutoksenhakijoiden mukaan matka on 2,8 km eikä noin 2 kilometriä, kuten päätösehdotuksen yhteydessä on esitetty. Matka on ilmoitettu näin ollen lähes 30 % tosiasiallista lyhyempänä.

Kilonpuiston koulun ja Nihtisillantie 3 rakennuksen etäisyys on tarkastettu ReittiGis-ohjelmalla ja kyseisellä ohjelmalla mitattuna matka on 2, 8 kilometriä eli noin 3 kilometriä. Tälle ei voida kuitenkaan antaa merkitystä, sillä etäisyyden tarkentamisella ei ole vaikutusta oppilaiden koulumatkaetuuden myöntämiseen tai Nihtisillantien rakennuksen soveltuvuuteen. Koulumatkan tarkentaminen ei vaikuta myöskään oppilaiden oikeuteen käydä perusopetuslain 6 §:n tarkoittamaa lähikoulua.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimus ja siinä esitetyt perustelut eivät anna aihetta päätökseen muuttamiseen.

Lautakunta on ollut toimivaltainen päättämään Kilon ja Keran alueen koulupalveluiden kehittämisestä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, toimivaltaisen viranomaisen päätöksenä eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Päätöksen tiedoksianto

Hallintolain 56 §:n 2 mom. mukaisesti päätös annetaan tiedoksi yhdyshenkilölle, jonka tulee ilmoittaa tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille/muutoksenhakijoille.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi