Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 21.09.2022/Pykälä 140

5633/02.02.00/2021

Kasvun ja oppimisen lautakunta 21.09.2022 § 140

§ 140

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Rinta-aho Harri

Käsittely 

Puheenjohtaja Räf teki Kurrin, Hietanen-Tanskasen, Vanhasen, Hellströmin, Wallsin ja Hagerlundin kannattamana seuraavan lisäysesityksen:

"Espoon kasvun ja oppimisen lautakunta edellyttää, että talousarviossa huomioidaan oppilasmäärän kasvu. Opetukseen ei tule kohdistaa säästötoimia. Sisäisten vuokrien perusosan ylittävä osa on katettava erillisellä rahoituserällä. Talouden raamit eivät anna mahdollisuutta toimivan inkluusiomallin toteuttamiseen.

Lukioiden kurssitarjonta tulee säilyttää vähintään nykyisessä laajuudessaan. Lukiopaikkojen määrää on arvioitava vuosittain. Keskiarvoraja lukioon ei saa nousta. Lukiokoulutusta tulee järjestää alueellisesti mahdollisimman tasapuolisesti, hyvin liikenneyhteyksien varrelle.

Rahanjakoperusteiden tulee olla samanlaiset kaikille espoolaisille oppilaille.

Nuorisopalvelut tarjoavat nuorille tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluja, joiden merkitys on yksilöille tärkeä ja kaupungille kustannusvaikuttava. Säästötoimien kohdentaminen nuorisopalveluihin on lyhytnäköistä, eikä lautakunta pidä esitettyjä leikkauksia kannatettavana.

Lisäksi lautakunta edellyttää yksityisen varhaiskasvatuksen osuuden voimakasta kasvattamista. Tämä edellyttää yksityisentuen sekä palvelusetelin arvon kasvattamista nykyisestä. Työvoiman saatavuuden lisäämiseksi varhaiskasvatuksessa, lautakunta edellyttää palkkaohjelman laatimista. Espoon palkkalinjaus tulee olla kilpailukykyinen.

Vieraskielisen ja kielikylpyopetuksen kysyntä on kasvava. Lautakunta esittää kielikoordinaattorin viran perustamista."

Kurri esitti Hietanen-Tanskasen ja Vanhasen kannattamana seuraavan toivomuksen:

"Lautakunta toivoo, että Tiistilän yläkouluun perustetaan urheiluluokka, hillitäkseen segregaatiota."

Hietanen-Tanskanen esitti Vanhasen ja Wallsin kannattamana seuraavan toivomuksen:

"Lautakunta toivoo, että Espoo hakee mukaan Unicefin lapsiystävällinen kunta -malliin."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan tekemä lisäysesitys hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko Kurrin esittämä toivomus hyväksyä. Koska sitä vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että siitä on äänestettävä.

Äänestyksessä Kurrin toivomuksen puolesta äänesti 4 jäsentä, 5 jäsentä vastusti toivomusta ja 1 äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja Räf totesi kasvun ja oppimisen lautakunnan viidellä äänellä neljää ääntä vastaan, yhden äänestäessä tyhjää, hylänneen Kurrin esittämän toivomuksen. Äänestysraportti on pöytäkirjan liitteenä.

Puheenjohtaja Räf tiedusteli, voidaanko Hietanen-Tanskasen esittämä toivomus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

Esittelijä jätti eriävän mielipiteensä lautakunnan esittämien menolisäysten osalta.

Päätös

Selostus 

Lähtökohdan vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2025 taloussuunnitelman valmistelulle muodostavat Espoo-tarina, valtuuston vuonna 2020 hyväksymän ja kesäkuussa 2022 päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman linjaukset ja tavoitteet, yleinen taloudellinen tilanne ja toimintaympäristön kehitys sekä valtion julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma. Vuosien 2023-25 talouden suunnitteluun Sote- ja pelastustoimen uudistuksella ja siihen liittyvillä siirtyvillä erillä on merkittävä vaikutus. Valtiovarainministeriö on arvioinut kuntatalouden rakenteellisen epätasapainon syvenevän vuodesta 2024 lähtien. Vuoden 2023 rahoituspohjaa parantavat vielä Sote- ja pelastustoimen siirtymävaiheen korkeammat verotulot, jotka oikaistaan vuonna 2024. Espoon rahoituspohjan näkymät vuosille 2024-2025 ovat selvästi vuotta 2023 heikommat. Talouden suunnittelua tehdään erittäin epävarmoissa olosuhteissa Venäjän hyökkäyssodasta sekä Sote- ja pelastustoimen uudistuksen mukaisesta rahoitusmallista johtuen. Sodan jatkuminen, energian hinnan nousu ja niistä johtuva inflaation maailmanlaajuinen kiihtyminen varjostavat talouden näkymiä. Energiamarkkinat ovat epävakaassa tilassa. Euroalueen talous kärsii sodasta merkittävästi. Lähiaikojen näkymät ovat hyvin epävarmat, ja ennakoivat indikaattorit viittaavat hidastuvaan kasvuun.

Valtiovarainministeriön kesän suhdanne-ennusteen mukaan talouskasvu hidastuu ja inflaatio nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän. Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2022 ja 1,1 prosenttia vuonna 2023.

Vuonna 2022 inflaation ennustetaan olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta. Myös elintarvikkeiden hinnoissa on ollut havaittavissa kiihtyvää nousua. Energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on alkanut näkyä myös tavaroiden ja palveluiden hinnoissa.

Toimialat/tulosalue laativat talousarvioesityksensä enintään talousarviokehyksen mukaiseksi. Talousarvion toimiala-/tulosaluekehysten valmistelussa on turvattu nykyisten palvelujen taso ja vastattu lainsäädännön edellyttämiin tehtäviin sekä palvelutarpeen ja kustannustason kasvuun. Käyttötalouden kehysten valmistelu on tehty tulosyksikkötasolta lähtien. Tulosyksikkötason valmistelussa pohjana toimii TakE-kehykset, joiden laadinnassa huomioidaan ns. perusuran mukainen kasvu ja sitä vähentävät TakE-toimenpiteiden vuosittaiset tuottavuustavoitteet. Perusuran mukaisessa kasvussa on huomioitu palvelujen kohdeväestön tai palvelutarpeen kasvu, kuntien kustannus- ja palkkakehitystä hyvin kuvaava peruspalvelujen hintaindeksin muutos sekä päivitetyssä TakE-ohjelmassa asetetut tuottavuustavoitteet. Kehyksessä on huomioitu toimialojen esittämien lakimuutosten taloudelliset vaikutukset, varauduttu kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisiin sopimuskorotuksiin sekä Kevan kunnilta perimän eläkemenoperusteinen eläkemaksun poistuminen ja tilalle tulevan tasausmaksun edellyttämät määrärahat. Toimialoille/tulosalueelle annetaan menokehyksen kokonaiskasvu-%, jonka mukaisesti talousarvion valmistelua tehdään.

Vuoden 2021 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan suosituksena on, että talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden sopeuttamisohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin sopeutumiseksi. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista on määrätietoisesti jatkettava ja tehostettava, jotta Espoon kaupunkikonsernin talous saadaan kestävään tasapainoon asukkaiden peruspalvelut turvaten.

Valtuusto hyväksyi 13.6.2022 Sote- ja pelastustoimen muutoksilla päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelman kokonaisuuden. Ohjelman toimenpiteillä ja linjauksilla tavoitellaan 116 milj. euron sopeutusta käyttötalouteen valtuustokauden 2021-2025 loppuun mennessä sekä investointitason laskemista kymmenellä prosentilla vuosina 2021-2030. Ohjelma parantaa Espoon kykyä sopeutua uudistuksen aiheuttamiin taloudellisiin muutoksiin. Ohjelmassa asetetut 37 linjausta ohjaavat kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista, resurssointia ja päätöksenteon valmistelua aina vuoteen 2025 saakka. Linjausten tavoitteita toteutetaan tulosyksiköiden tuottavuustoimenpiteillä, jotka sisältyvät talousarvioon.

Kasvun ja oppimisen toimialan talousarvioehdotuksen lähtökohdat vuodelle 2023

Kasvun ja oppimisen toimialan toimintatulot kasvavat n. 1,1 milj. eurolla eli n. 3 prosentilla vuoden 2022 muutettuun talousarvioon verrattuna. Tulojen kasvuun vaikuttaa lähinnä iltapäivätoiminnan järjestämisessä tapahtunut muutos, kun keväällä 2022 tehdyn kilpailutuksen myötä kaupunki kerää kaikki asiakasmaksutulot.

Toimintamenot kasvavat n. 31,7 milj. eurolla eli n. 4,3 prosentilla vuoden 2022 muutettuun talousarvioon verrattuna. Huomioitava on, että vuoden 2022 talousarvio sisältää hyvinvointialueeseen siirrettävän oppilashuollon henkilöstön määrärahat sekä Kasvun ja oppimisen toimialan määräaikaiset määrärahalisäykset vuodelle 2022. Menojen kasvu aiheutuu pääosin henkilöstökulujen, palvelujen ostojen sekä kiinteistömenojen kasvusta. Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttaa mm palkankorotukset, muutokset eläkevakuutusmaksuissa, volyymimuutokset varsinkin lukio-opetuksessa sekä lakimuutokset varhaiskasvatuksessa. Palvelujen ostojen kasvua selittää pääosin sisäisten palveluiden ja aterioiden korotukset. Iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen ohjautuminen kaupungille nostaa menoja, kun palveluntuottajia vastaavasti kompensoidaan.

Tulosyksiköt ovat noudattaneet tiukkaa menokuria annetun kehyksen sisällä optimoiden toiminnan laajuutta, painopisteitä ja sisältöä. Toimintaa tehostetaan järjestämällä palvelut vähemmin resurssein laajemmalle asiakasjoukolle. Kesken vuoden 2021 tehty organisaatiomuutos aiheuttaa joiltakin osin sen, että vuoden 2021 luvut eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2022 ja 2023 talousarvioihin nähden.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi