Valtuusto
Pöytäkirja 13.06.2022/Pykälä 80

2827/02.00.00/2022

Valtuusto 13.06.2022 § 80

§ 80

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunginhallitus

Käsittely Hopsu Ahlforsin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

Yleinen henkilöstösäästötavoite:

Säästötavoitetta pienennetään siten että henkilöstösäästö ei koskisi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion henkilöstöresurssia enempää kuin ikäluokan pienenemä. Summa: 8 000 000 e

YHTENÄINEN KASVUN JA OPIN POLKU:

Isommat yksiköt, tarkoituksenmukaisen yksikkökoon mukainen tehostuminen:

Isommissa yksiköissä kiinteistökustannus, opetuksen järjestäminen, tukipalvelut ja oppilashuolto ovat edullisemmat/oppilas.

Koulukokonaisuuksien uusien investointien kautta pyritään isompiin kokonaisuuksiin. Suomenkielisessä perusopetuksessa tavoitteena on vähitellen päästä uusien koulujen osalta 4+ sarjaisiin kouluihin. Summa:

1 500 000 e

Kotihoidontuen kuntalisä säilyy entisellään ja Espoo-lisän ehdoista poistetaan sisarusten kotona hoidon velvoite. Tavoitteena on kasvattaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.

Kotihoidontukea ja kuntalisää käyttävät erityisesti vieraskieliset ja heikoimmassa sosioekonomisessa asemassa olevat perheet, joiden lapset hyötyisivät varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen auttaa koulunkäynnin aloittamisessa ja vähentää mahdollisesti myöhemmin tarvittavan kasvun ja oppimisen tuen tarvetta. Säilytetään nykyinen kuntalisän taso 160 euroa kuukaudessa 2,5 v asti sekä nykyinen valinnanvapaus ja poistetaan kuntalisän ehdoista sisarusten kotona hoidon velvoite. Summa: 2 000 000 e

Nuorisopalvelujen uusi toimintamalli

Tuotetaan nuorisotyön palveluja jatkossa enemmän digitaalisesti, jalkautuvan ja liikkuvan nuorisotyön keinoin. Tavoitteena ei ole luopua nuorisotiloista. Summa: 170 000 e

Perusopetuksen palveluverkkoa järkeistetään Uusien koulujen rakentaminen ja peruskorjaukset. Pyritään välttämään alakoulujen jakamista useampaan toimipisteeseen. Toimintojen muutoksista tehdään aina erilliset päätökset. Ruotsinkielisen kouluverkon kattavuus ja saavutettavuus varmistetaan. Summa: 3 000 000 e

Erityisopetuksen kuljetuskustannuksia vähentävät järjestelyt Oppilaiden tarvitsema tuki järjestetään tarkoituksenmukaisesti joko yleisopetuksen ryhmässä, erityiskoulussa, erityisluokalla tai näitä joustavasti yhdistellen. Kirjastojen palveluverkon tarkastelu Kirjastojen palveluverkkoa tarkastellaan ja toteutetaan kirjastojen uuden konseptin laadinta siten, että se mahdollistaa kustannusvähennysten tekemisen ja toiminnan uudelleen järjestelyt ilman suunniteltuja lähikirjastojen lakkautuksia. Soukan kirjastolle etsitään korvaavat tilat kulttuurilautakunnan päätöksen mukaisesti. Lisätään yhteistyötä järjestöjen ym. tahojen kanssa. Vaihtoehtoisesti säästöjä ei tule tehdä myöskään muusta kulttuuritoimesta. Summa: 720 000 e

Kulttuurin muun tilaverkon tarkastelu Karatalon toiminnan jatko varmistetaan. Summa: 190 000 e

Olarin liikuntakeskus säilytetään. Summa: 170 000 e

KERTALUONTEISET MYYNTITUOTOT:

Tekstimuutos: Kaupungin omalle toiminnalle tarpeettomille tiloille etsitään taloudellisesti tasapainoisia ratkaisuja tilojen pitämiseksi kuntalaiskäytössä tai niistä luovutaan erillisen päätöksen mukaan.

Pääoman vapauttamiseksi pyritään myymään strukturoiduilla kilpailutuksilla useita rakennuksia, toimitiloja tai salkkuja yhteensä

300-500 milj. euroa myyntiarvolla 2020-2025.

Tekstimuutos: Myydään kaupungin ydintehtävien ulkopuolelle jääviä toimintoja / yhteisöjä erikseen tehtävin päätöksin. (kertaluontoisia tuottoja, ei pysyvä tuottojen lisäys)

MUU TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN: Poistetaan joukkoliikenteeseen kohdistuva säästötavoite.  Summa: 4 000 000 e

Lisätulot

Kunnallisveron korotus 0,25% vuodesta 2024. Summa: 18 750 000 e Rahastojen tuoton käytön lisäys. Summa :1 000 000 e

Esitys on tasapainossa siten, että lisätulot kattavat lisämenot.

Grönroos teki seuraavan muutosehdotuksen:

Lisätään Take-ohjelman kohdan 4 alkuun: Kaupungin talouden tasapainottamiseksi Espoo leikkaa suomalaisten lähipalveluiden sijaan ensin suomalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle toissijaisista, turhista ja haitallisista menoista. Espoon talouden kantava ongelma on vieraskielisen väestön nopea kasvu, joka lisää palveluiden kysyntää verotuloja nopeammin. Espoo ryhtyy määrätietoisiin toimiin vieraskielisen väestön kasvun hillitsemiseksi sekä maahanmuuttoon menevien kulujen vähentämiseksi. Espoo maltillistaa talouden tasapainottamiseksi 2030 hiilineutraalisuustavoitteensa vuodeksi 2050, joka on Euroopan unionin tavoitetaso. Espoo laskee velkaantumisen hillitsemiseksi vuosittaisen investointikaton 200 miljoonaan euroon.

Värmälä Pentikäisen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen:

Valtuusto toivoo, että konserniyhteisöjen tuottavuuden kehittämisessä ja tehostamisessa huomioidaan kyseisten yhteisöjen toteuttamien palvelujen merkitys kaupungin palveluissa ja siten arvioidaan ennakkoon, millaiset vaikutukset mahdollisilla palvelutuotannossa tehtävillä muutoksilla olisi talouteen, asukkaisiin, henkilöstöön, ympäristöön ja muihin Espoon kaupungin palveluihin.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista ja totesi, että Grönroosin muutosehdotus kannatuksen puutteessa raukeaa.

Puheenjohtaja totesi edelleen, että ensin käsitellään Hopsun muutosehdotus ja sen jälkeen Värmälän toivomus.

Äänestys Hopsun ehdotuksesta

Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Hopsun ehdotusta, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen.

Äänestyksessä valtuusto 51 äänellä 20 ääntä vastaan ja 1 äänestäessä tyhjää hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomus.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

Päätös

Selostus Espoo - tarinassa todetaan, että valtuustokauden aikana toimeenpanemme TakE-ohjelma. Ohjelman tavoitteena on menojen ja tulojen tasapainoon saaminen, investointitason laskeminen lähemmäksi tulorahoituskykyä ja kunta-valtio -kustannusjakosuhteen oikeudenmukaistaminen Espoon osalta. Kaupungin resurssien käytön optimoimiseksi arvioidaan kaupunkikonserniin kuuluvat toiminnot. Kaupungin investointikyky ja -tarpeet on arvioitava ja on varauduttava sote-uudistuksen seurauksena investointikaton laskemiseen. Espoon kunnallisveroa ei nosteta sote-uudistuksen yhteydessä.

TakE-ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet päivitetään sote- ja pelastustoimen uudistuksen vaikutusten osalta kevään 2022 aikana siten, että ohjelma parantaa Espoon kykyä sopeutua uudistuksen aiheuttamiin taloudellisiin muutoksiin. Samassa yhteydessä arvioidaan TakE-ohjelman kipukohdat. Ohjelman tavoitteet kaupungin talouden tasapainottamisesta ja velkaantumisen kääntämisestä laskuun pidetään ennallaan.

Vuoden 2021 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunnan suosituksena on, että talouden tasapainotuksen ja tuottavuuden sopeuttamisohjelman toteuttaminen on välttämätöntä kaupungin ja konsernin talouden kestävän tasapainon saavuttamiseksi ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin sopeutumiseksi. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuustoimenpiteiden toteuttamista on määrätietoisesti jatkettava ja tehostettava, jotta Espoon kaupunkikonsernin talous saadaan kestävään tasapainoon asukkaiden peruspalvelut turvaten.

Valtuuston 19.10.2020 päättämän Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman linjauksia ja toimenpiteitä on päivitetty kevään 2022 aikana tehdyn työpajatyöskentelyn perusteella. Alkuperäisestä ohjelmasta on poistettu hyvinvoinnin ja terveyden toimialaa ja pelastustoimea koskeneet tuottavuustavoitteet vuosilta 2023-2025, päivitetty vuodelle 2022 kohdistettujen tavoitteiden toteumaennusteet, sekä valmisteltu uusia tuottavuutta tai tulokertymää parantavia tavoitteita. Ohjelmasta käydään poliittiset neuvottelut touko-kesäkuun 2022 vaihteessa. Ohjelman tavoitetasot ja sisältö päivitetään neuvottelu-tuloksen mukaiseksi.

Talouden tilannekuva on muuttunut

Espoo ja koko kuntatalous selvisivät Koronavirusepidemiasta taloudellisesti hyvin valtion koronakorvauksien ansiosta. Suomen talouskasvu oli -2,9 prosenttia vuonna 2020 koronasta johtuen, mutta elvytyksen avulla palautui nopeasti 3,5 prosentin tasolle vuonna 2021. Vuonna 2022 talouskasvun odotettiin jatkuvan, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivänä on muuttanut olennaisesti kuvaa maailman, Euro-alueen ja Suomen talouskehityksestä.

Valtiovarainministeriö arvioi kevään 2022 taloudellisessa katsauksessa, että Suomen kokonaistuotanto kasvaa keskimäärin 1,5 prosenttia ja kuluttaja-hintainflaatio kiihtyy 4 prosenttiin vuonna 2022. BKT kasvuarvio vuonna 2023 on 1,7 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2024. Valtiovarainministeriön ennuste perustuu oletukseen, että sota ei laajene Ukrainan ulkopuolelle vaan jäätyy Ukrainaan ja pakotteet, joita länsimaat ovat asettaneet Venäjälle ja Venäjä länsimaille, pysyvät voimassa nykyisenlaisina pitkään. Jos sota tai pakotteet laajenevat, häiriöt Euroopan taloudessa ulottuvat syvemmälle ja vaikuttavat pidempään. Talouskasvun arvioidaan heikommassa skenaariossa putoa-van 0,5 prosentin tasolle ja inflaation nousevan 6,5 prosenttiin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli maaliskuussa 5,8 prosenttia mm. polttoaineiden hinnankorotuksesta johtuen. Talouden tulevan kehityksen tarkempi arviointi on kuitenkin mahdotonta, kun ei ole tietoa sodan kestosta ja etenemisestä, eikä Venäjälle asetettujen pakotteiden ja vastapakotteiden kehittymisestä.

Sote- ja pelastustoimen uudistus astuu voimaan 2023. Espoon tulee sopeutua uuteen rahoitusmalliin, jossa verorahoitusta leikataan voimakkaasti ja korvataan valtionosuu-della. Viimeisen 10 vuoden aikana lähes 5 miljardin euron tasolle noussut konsernin lainakanta jää kaupungin vastuulle.

Ohjelman rakenne

Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelma- asiakirja sisältää talouden tilannekuvan ja kuvauksen Espoon kasvun haasteista. Venäjän hyökkäysota, koronavirusepidemian aaltoilu ja jälkiseuraukset, sekä sote- ja pelastustoimen uudistuksen jälkeinen rahoitusmalli aiheuttavat suurta epävarmuutta Espoon talouden kehitykseen.

Taloudellisesti kestävä Espoo linjaukset ja tuottavuustavoitteet on valmisteltu ja päivitetty teemoittain. Asiakirjan alussa on kuvaus linjauksien ja toimenpiteiden teema-alueiden sisällöstä. Ohjelma-asiakirjan lopussa on lueteltu 37 linjausta, ja. Ohjelman liitteenä (Excel) on päivitetyt tuottavuutta lisäävät toimenpiteet tuottavuustavoitteineen, jotka konkretisoivat linjausten toimeenpanoa seuraavina vuosina.

Päivitetyt Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman tavoitteet

Taloudellisesti kestävä Espoo - ohjelmaa on toteutettu vuodesta 2021 alkaen. Vuoden 2021 aikana tulosyksiköt toteuttivat hyvin toimenpiteitä ja asetetusta 22,8 milj. euron tuottavuustavoitteesta saavutettiin 16,6 milj. euroa. Tosiasiassa ohjelman tavoitteita toteutui 23,8 milj. euroa, mutta työllisyyspalvelujen toimenpiteen mittariksi asetettu työ-markkinatuen kuntaosuus, joka kasvoi pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta johtuen,

vähensi tuottavuustoteumaa 7 milj. eurolla.

Päivitetyssä ohjelmassa työllisyyspalvelujen toimenpiteiden mittareista on poistettu työmarkkinatuen kuntaosuus, jonka kehitykseen vaikuttavat monet työllisyyspalvelujen vaikutuksesta ulkopuoliset tekijät. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitystä seurataan erillisellä, kaupunkitasoisella tavoitteella.

Valtuuston 19.10.2020 hyväksymää ohjelmaa on päivitetty poistamalla hyvinvoinnin ja terveyden toimialle ja pelastustoimelle kohdistetut tavoitteet vuosilta 2023-2025, sekä päivittämällä vuodelle 2022 kohdistettujen tavoitteiden toteumaennusteet. Poistaminen vähensi tuottavuustavoitteita vuosille 2023-2025 yhteensä 47,7 milj. euroa. Lisäksi vuosilta 2021-2022 jää toteutumatta arviolta 7,2 milj. euroa hyvinvoinnin ja terveyden toimialalla asetettuja tuottavuustavoitteita.

Keväällä 2022 pidetyissä työpajoissa tulosyksiköt päivittivät alkuperäisiä toimenpiteitä sekä määrittelivät uusia tuottavuutta ja tulokertymää parantavia toimenpiteitä. Ohjel-man päivityksen jälkeen toimenpiteillä tavoitellaan tulojen lisäystä yhteensä 16,3 milj. eurolla ja toimintamenojen kasvun hidastamista 93,8 milj. eurolla. Toimintakatteen kasvu hidastuu 110 milj. eurolla perusuraan verrattuna, tavoite sisältää jo vuonna 2021 toteutuneet tavoitteet.  

Lisäksi päivityksen yhteydessä vähennettiin kiinteistöveroselvityksen tavoitteista 5 milj. euroa laskentaperusteen tarkentamisesta johtuen ja digitalisaatiohankkeiden tuottavuustavoitteita pienennettiin mm. hankkeiden siirtymisestä ja HVA siirtojen toteutumisesta johtuen 3,1 milj. euroa. Ohjelmaan lisättiin kertaluontoisia omaisuuden myyntiin liittyviä tulotavoitteita.  Ohjelma ei sisällä verojen korotusta vuosille 2023-2025. 

Ohjelman tavoitteena vuosina 2021-2025 on:

1

hidastaa suunnitelmallisesti käyttötalouden kasvua 120 milj. eurolla perusuraan nähden vuoden 2025 loppuun mennessä ohjelman linjauksia ja toimenpiteitä toteuttaen. Tämä tarkoittaa toimintakatteen kasvun hillitsemistä 110 miljoonalla vuoteen 2025 mennessä, kiinteistöverotuottojen kasvattamista 10 miljoonalla eurolla nostamalla kiinteistöveroprosentteja vuodesta 2021 alkaen sekä var-mistamalla, että kaikki kiinteistöt ovat verottajan verokannassa.

2

laskea kaupungin investointitasoa 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta ja kustannuksia tarkastamalla. Kaupungin 10 vuoden investointioh-jelman kokonaistaso, investointikatto, lasketaan keskimäärin 250 miljoonaan euroon /vuosi. Tavoitteella hidastetaan sekä konsernin lainakannan että toimialojen vuokrakustannusten kasvua.

3

kehittää palvelujen ja prosessien kustannusvaikuttavuutta suunnitelmallisesti ja viranhaltijat ja luottamushenkilöt sitoutuvat talouden tasapainottamistoimenpi-teiden toteuttamiseen.

4 

Konsernin velkaisuuden vähentämiseksi kaupungin omalle toiminnalle tarpeettomista tiloista luovutaan ja pääoman vapauttamiseksi myydään strukturoiduilla kilpailutuksilla useita rakennuksia, toimitiloja tai salkkuja ja muuta omaisuutta yhteensä 300-500 milj. euroa myyntiarvolla vuosina 2023-2025.

Linjauksilla ja toimenpiteillä kohti taloudellisesti kestävää Espoota 2025

Ohjelmassa asetetut 37 linjausta ohjaavat kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista, resurssointia ja päätöksenteon valmistelua aina vuoteen 2025 saakka.

Ohjelman toteutuksen ensimmäiseksi tarkastuspisteeksi oli päätetty 31.7.2022, tarkastus korvataan ohjelman päivityksellä 2022 muuttunutta toimintaympäristö vastaavaksi.

Ohjelman vaikutusta tarkastellaan vuosittain kehysvalmistelun yhteydessä, myös tulopuolta. Vuosina 2023-2025 sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa suuria muutoksia kaupungin talouteen. Mikäli talouden sopeutusohjelma ei ole kääntänyt Espoo konsernin tulojen ja menojen epätasapainoa syksyyn 2025 mennessä kestävämmälle uralle, tarkastellaan silloin sopeutuksen lisäämistä ja verojen korotusta. Ohjelmakauden aika-na tarkastellaan myös rahastojen käyttöä.

Ohjelman julkaisu ja esittely

Ohjelman linjaukset ja tuottavuutta kehittävät toimenpiteet julkaistaan ja esitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 23.5.2022

Kaupunginhallitus pyytää ohjelmasta valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 6.6.2022. Valtuusto-ryhmät voivat lähettää kysymyksiä ohjelman toimenpiteisiin liittyen 27.5.2022 mennessä. Vastaukset toimitetaan 30.5.2022 aikana.

Valtuuston neuvottelutoimikunta neuvottelee ohjelmasta 30.5, 31.5 ja 2.6.2022. Kaupunginhallitus käsittelee ohjelmaa uudestaan 6.6.2022. Päivitetystä ohjelmasta päätetään lopullisesti valtuuston 13.6.2022 kokouksessa.

Ohjelman neuvottelutuloksen mukaiset tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmaan 2023-2025 sekä tulostavoitteisiin.

Taloudellisesti kestävä Espoo tuottavuus- ja sopeutusohjelman käsittely

Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle 23.5.2022 ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä

kaupunginhallituksen kokouksessa 16.6.2022.

Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt

päivitettyä Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus ja sopeutusohjelman tavoitetasoja, linjauksia ja toimenpiteitä kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka sopimuksen allekirjoittaneet valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät.

Neuvottelutuloksen mukaisesti päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelman tavoitteena on käyttötalouden kasvun

hidastaminen ohjelman linjauksia ja toimenpiteitä toteuttaen 116 milj. eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä sekä investointitason lasku 10 prosentilla hankkeiden toteutustapaa, laajuutta, kustannuksia sekä rahoituskonsepteja tarkastamalla. Palvelujen ja prosessien kustannusvaikuttavuutta kehitetään suunnitelmallisesti ja viranhaltijat ja luottamushenkilöt sitoutuvat talouden tasapainottamistavoitteiden toteuttamiseen.

Sopimuksessa hyväksyttiin neuvottelutuloksen mukaiset ohjelman

linjaukset ja toimenpiteiden tavoitetasot. Linjaukset ja toimenpiteet ovat

sopimuksen liitteenä. Ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmaan 2023-2025.

Ohjelman toteutuksen tarkastuspiste on 31.7.2024 osavuosikatsauksen

yhteydessä, jolloin arvioidaan ohjelman linjausten ja toimenpiteiden

vaikutusta käyttömenojen ja investointien kehitykseen, tulorahoituksen kehitystä ja tarvittavia toimenpiteitä.  

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 06.06.2022 § 190

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Kaupunginhallitus

1
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy sote- ja pelastustoimen muutoksilla päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus- ja sopeutusohjelman kokonaisuuden. Ohjelman toimenpiteillä ja linjauksilla tavoitellaan 116 milj. euron sopeutusta käyttötalouteen valtuustokauden 2021-2025 loppuun mennessä sekä investointitason laskemista kymmenellä prosentilla vuosina 2021-2030

2
toteaa, että ohjelmasta päätetään valtuustossa 13.6.2022. Ohjelman
tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmaan 2023-2025.

Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Puheenjohtaja Laukkasen ym. kannattamana teki liitteen mukaisen muutosehdotuksen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus 23.05.2022 § 167

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Mäkelä Jukka

Kaupunginhallitus

1
ehdottaa, että valtuusto hyväksyy sote- ja pelastustoimen muutoksilla päivitetyn Taloudellisesti kestävä Espoo -tuottavuus- ja sopeutusohjelman kokonaisuuden. Ohjelman toimenpiteillä ja linjauksilla tavoitellaan XXX milj. euron sopeutusta käyttötalouteen valtuustokauden 2021-2025 loppuun
mennessä sekä investointitason laskemista kymmenellä prosentilla vuosina 2021-2030

2
toteaa, että ohjelmasta päätetään valtuustossa 13.6.2022.  Ohjelman tavoitetasot ja toimenpiteet sisällytetään kehykseen ja taloussuunnitelmaan 2023-2025.

Käsittely Puheenjohtaja Tiina Elon kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus jättää asian pöydälle valtuuston neuvottelutoimikunnan lausuntoa varten.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen.

Päätös

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle valtuuston neuvottelutoimikunnan lausuntoa varten.

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi