Kasvun ja oppimisen lautakunta
Pöytäkirja 15.06.2022/Pykälä 116

2722/01.01.01/2022

Kasvun ja oppimisen lautakunta 15.06.2022 § 116

§ 116

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Perusopetuksen johtaja Nurmi Juha

Käsittely 

Päätös

Selostus

Espoonlahden perusopetuksen aluepäällikkö on päätöksellään 24.5.2022 § 46 valinnut musiikin päätoimisen tuntiopettajan, jonka sijoituskoulu palvelussuhteen alkaessa on Kaitaan koulu. Yksi tehtävää hakeneista on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöksen kumoamista, koska hänellä on huomattavasti pidempi ja monipuolisempi kokemus opettajana toimimisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo myös, ettei valitulla ole tehtävässä vaadittua toisen aineen pätevyyttä. Lisäksi hän katsoo, että häntä on syrjitty iän ja kokemuksen perusteella.

Rehtori on antanut selvityksen 9.6.2022.

Valintapäätöksen jälkeen tehtävään valittu on ilmoittanut, että ei ota tehtävää vastaan. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ollut valittu varasijalle. Alla olevat seikat ja rehtorin selvitys huomioiden perustetta oikaisuvaatimuksen tekijän valitsemiselle tehtävään ei ole.

Hakuilmoitus

Tehtävä oli julkisessa haussa 13.4.-28.4.2022.

Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on peruskoulun musiikin lehtorin kelpoisuus.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä edellytetään arvostavaa kohtaamista, kokemusta musiikin opetuksesta ja kokemusta ryhmän vetämisestä.

Hakuilmoituksen mukaisesti tehtävässä arvostetaan kokemusta musiikin opettamisesta yläkoulussa, kokemusta sekä vieraskielisten että erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamisesta, toisen perusopetuksessa opetettavan oppiaineen pätevyyttä ja kokemusta luokanohjaajuudesta.

Hakuajan puitteissa saapui viisi hakemusta. Kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita oli kaksi.

Kelpoisuus

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan vakinaiseen virkaan voidaan ottaa vain kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija.

Peruskoulun aineenopettajan kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:n mukaan.

Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Sen estämättä, mitä edellä 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. 

Sekä tehtävään valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä ovat kelpoisia haettavana olleeseen tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että tehtävässä olisi edellytetty toisen aineen pätevyyttä. Hakuilmoituksen mukaisesti kyseessä oli arvostettava asia. Tehtävään oli siten voitu valita hakija, jolla ei ole toisen opetettavan oppiaineen kelpoisuutta. 

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa.

Perustuslain 125.2 §:n mukaisia yleisiä nimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Perustuslain mukaiset nimitysperusteet ovat tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava.

Perustuslain yleisiä nimitysperusteita tulee tulkita yhteydessä kyseisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin. Tällöin huomioidaan myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Rekrytoinnin loppuraportissa on kuvattu kaikkien hakijoiden koulutus ja työkokemus. Rehtorin selvityksessä on ansiovertailu haastatteluun kutsuttujen ja opetusnäytteen antaneiden hakijoiden osalta.

Haastattelu ja opetusnäyte

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön perusteella soveliaisuutta (soveltuvuutta) pidetään olennaisena opettajan valintaperusteena (esim. KHO 19.5.1993 T 1926). Selvityksenä soveltuvuudesta voivat olla mm. henkilökohtainen haastattelu, hakijan työskentely kunnan koulun palveluksessa, työtodistukset ja koulun rehtorin antamat lausunnot/suositukset.

Kyseiseen tehtävään oli kaksi kelpoista hakijaa. Kuten rehtorin selvityksestä tarkemmin ilmenee, molemmat on haastateltu ja molemmat ovat antaneet opetusnäytteen. Haastattelun ja opetusnäytteen perusteella on katsottu, ettei oikaisuvaatimuksen tekijä sovellu haettavana olevaan tehtävään.

Yhteenveto

Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi kunnan tehtävään. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein. Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2005:44 on painotettu kokonaisharkintaa, jossa kunnan oma käsitys koulun tarpeista ja tavoitteista sekä niiden edellyttämästä rekrytointitarpeesta saa sijaa muodollisten kriteerien, kuten kokemusvuodet, ohitse.

Aluepäällikön päätös on perustunut kokonaisharkintaan siitä, kenellä hakijoista on arvioitu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Valintapäätös on tehty hakuilmoituksen mukaisten kelpoisuusvaatimuksen, edellytysten ja arvostettavien asioiden perusteella. Valintaa tekevällä viranomaisella on oikeus painottaa valintaperusteita parhaaksi katsomallaan tavalla huomioiden ko. koulun tarpeet.

Aluepäällikön päätös on perustunut koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi haastatteluun ja opetusnäytteeseen. Kokonaisharkinnan perusteella tehtävään valitulla on katsottu olevan parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Aluepäällikön päätös ei ole lain vastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Oikaisuvaatimuksen tekijän ja tehtävään valitun hakemukset sekä rekrytoinnin loppuraportti ovat nähtävänä kokouksessa. 

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi