Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 02.05.2022/Pykälä 147

10551/08.00.00/2021

Kaupunginhallitus 02.05.2022 § 147

§ 147

 etunimi.sukunimi@espoo.fi

 Vaihde 09 816 21

Päätösehdotus Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Isotalo Olli

Käsittely 

Päätös

Selostus Valtuustoaloite

Mia Nores ja 32 muuta valtuutettua ovat jättäneet 13.9.2021 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espoon kaupunki toteuttaa monipuolisia ja nopeita toimenpiteitä varmistaakseen sähköautojen latausverkon riittävyyden Espoossa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Sähköautoilun edistäminen on tärkeä osa Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.

Fossiilittoman liikenteen tiekartta on valtioneuvoston periaatepäätös 22.6.2021 kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa todetaan mm. seuraavaa.

• Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään yksi julkinen pikalatausasema sataa täyssähköautoa kohti ja että jokaiselle täyssähköautolle löytyisi latauspiste myös yön yli tapahtuvaan lataukseen.

• Jotta ihmiset ja yritykset ympäri Suomen voivat tulevina vuosikymmeninä siirtyä liikenteessä pois fossiilisesta bensiinistä ja dieselistä muihin käyttövoimiin, tarvitaan koko maan kattava sähköautojen julkinen latausverkko.

• Ladattavia autoja ladataan pääosin kotona ja työpaikalla - julkisia latauspisteitä käytetään vielä harvakseltaan. Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista ja noin 60 prosenttia täyssähköautojen haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa. Kotilataamisen puute on monessa selvityksessä tunnistettu yhdeksi liikenteen sähköistymiskehityksen pahimmaksi pullonkaulaksi. Jos lataaminen kotipihassa ei onnistu, sähköauto jää helposti hankkimatta.

Fossiilittoman liikenteen tiekarttaan sisältyy myös erilaisia tukia vaihtoehtoisten käyttövoimien lisäämiseksi kuten Jakeluinfratuki julkisille lataus- ja kaasuntankkausasemille ja Latausinfratuki taloyhtiöille ja työpaikoille. 

Espoon kaupungin strategian mukaisesti tarkoitus on edistää sähköautojen määrän kasvua. Koska latausasemien puute on merkittävä este sähköautojen määrän lisäämisessä, on latausasemaverkoston laajeneminen nostettu tärkeäksi asiaksi. 

Sähköautojen latausinfraa täytyy edistää sekä Espoon kaupungin oman toimintapiiriin kuuluvissa kohteissa että yksityisissä kohteissa, kuten kauppakeskuksissa, työpaikoilla ja asunto-osakeyhtiöissä. Sähköautojen latausinfraa käsitellään kokonaisuutena, jossa yksityisten kohteiden latausinfraa pyritään tarvittaessa täydentämään julkisilla latauspisteillä. 

Espoon kaupungin oman toiminnan piiriin kuuluvat ainakin kaupungin (omassa käytössä olevat) kiinteistöt, kaupungin omistuksessa olevat pysäköintiyhtiöt, yleiset alueet ja Espoon Asunnot.

Tällä hetkellä on virkavalmistelussa toimialojen ja Kestävän Espoon osaamiskeskuksen yhteistyössä Espoon kaupungille yhteiset linjaukset ja tavoitteet sille, miten sähköautojen latausinfraa näissä paikoissa kehitetään. Tarkoitus on, että yhteiset kehittämislinjaukset mahdollistavat sähköautojen latausinfran nopean ja taloudellisen toteuttamisen.

Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskus on edistänyt julkisen latausverkoston kehittymistä yhteistyössä latausoperaattoreiden kanssa. Kaupunki on rakentanut latauspisteiden vaatimat sähköliitännät ja palveluntarjoaja on vastannut latauspisteen asentamisesta ja ylläpidosta. Kaupungin ei näin ollen tarvitse investoida latausinfraan, kuten aloitteessa myös mainitaan, mutta on kuitenkin syytä huomioida, että tarvittavien putkitusten ja kaapelivetojen rakentaminen sekä sähköliittymän hankkiminen aiheuttaa kaupungille noin 15?000 € kustannuksen latauspaikkaa kohden.

Keväällä 2021 Tapiolaan ja Leppävaaraan katuverkolle asennetut latauspisteet sijaitsevat asutusalueilla, joissa asukkailla ei välttämättä ole autolle omaa pysäköintipaikkaa. Kohteet valikoituivat pilotoimaan latausta asuinalueilla ja tarkoituksena on saada tietoa latauskäyttäytymisestä ja latausmääristä. Näistä ja aiemmin asennetuista latauspisteistä saadun tiedon perusteella saadaan parempi tilannekuva, millaisille alueille latauspisteitä tulisi rakentaa.

Kaupungin oman toiminnan ulkopuolelle jää laaja joukko yksityisiä alueita, kauppakeskuksia, työpaikkoja ja taloyhtiöitä, joiden latausinfran kehittyminen on tärkeä asia, mutta johon kaupungin vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisemmat. Tärkein asia on mahdollistaa yksityisten investointien teko sähköautojen latausinfran syntymiselle mahdollisimman joustavasti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupunki pyrkii löytämään keinoja, joilla sähköautojen latausinfraa voidaan Espoossa toteuttaa.

Espoon kaupunki toteuttaa parhaillaan myös ulkoisen rahoituksen hankkeita, joissa on tarkoitus tietoa jakamalla, ohjeistamalla ja markkinoimalla lisätä sähköautojen latausinfran rakentamista mm. taloyhtiöissä. Sähköautojen latausinfran kehittämiseksi tehdään yhteistyötä myös VTT:n kanssa kehittämällä puhtaan liikenteen testialustaa ZEM-hubia, jonka tavoitteena on kehittää sähköisten ajoneuvojen ja energian varastoinnin ratkaisuja myös ammattiliikenteen käyttöön. 

Laki 733/2020 (Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä) astui voimaan 29.10.2020 ja sen soveltaminen alkoi 11.3.2021. Kyseinen laki velvoittaa uusien ja laajamittaisesti korjattavien asuinrakennusten varustamista latauspistevalmiuksilla. Lisäksi muille kuin asuinrakennuksille laki vaatii tietyn määrän latauspisteitä parkkipaikkojen määrästä riippuen. Esimerkiksi olemassa olevat asuinrakennukset, joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa, joutuvat 31.12.2024 mennessä hankkimaan vähintään yhden latauspisteen. Pitkällä aikavälillä lain vaatimukset tulevat näkymään latauspisteiden lisääntymisenä mutta aloitteessakin mainitut vanhat kerros- ja rivitaloalueet ovat haastavia. 

Yksityiset tontit

Yksityisillä tonteilla kuten kauppakeskuksissa tapahtuvaa latausta hallinnoi pääsääntöisesti kiinteistön omistaja, eikä kaupungin tulisi lähteä ensisijaisesti näille alueille latauspisteitä lisäämään. Suurelta osin näissä kohteissa ainakin joitakin latauspisteitä jo löytyy ja viimeistää vuoden 2024 loppuun mennessä lain 733/2020 vaatimuksien mukaisesti näin tulisi olla. Suurin huomio kaupungin edistämissä hankkeissa tulisi kohdistaa tiiviisti asutetuille asuinalueille sekä liikennemääriltään vilkkaille alueille kuten Kehä I:n, Turunväylän ja Länsiväylän varsille. Tiiviillä asutusalueilla omien parkkipaikkojen hankkiminen saattaa olla vaikeaa tai omaan latauspisteeseen investoiminen koetaan liian kalliiksi, jolloin hitaamman yön yli tapahtuvan latauksen lisääminen helpottanee päätöstä sähköauton hankinnasta. Vilkkaiden pääteiden varsille sen sijaan on kaavailtu suurteholatauspisteitä sisältäviä latauskenttiä, koska ennakko-oletuksena on, että myös käytön aikaista latausta suurempien väylien varrella kaivataan. Kaikki tosin riippuu lopulta ihmisten latauskäyttäytymisestä ja tarkennuksia nykyisiin oletuksiin tehdään tarvittaessa.

Espoon kaupunki haluaa organisaationa käydä jatkuvaa vuoropuhelua energiayhtiöiden, latausinfraa toteuttavien yritysten ja kaupunkilaisten kanssa. Fossiilittoman liikenteen edistäminen on myös keskeinen valtakunnallisesti asetettu tavoite.

Espoo seuraa aktiivisesti sähköautojen määrää Espoossa sekä koko autokannan että ensirekisteröinnin muodossa. Jo toteutettujen julkisten latauspaikkojen käyttödataa seurataan aktiivisesti. Sähköautojen latausinfran puute ei saa olla sähköisen liikenteen edelläkävijyyden esteenä Espoossa.

Päätöshistoria

Liitteet

Oheismateriaali

Tiedoksi