Ympäristö- ja rakennuslautakunta
Pöytäkirja 09.12.2021/Pykälä 75

11604/10.03.00/2021

Ympäristö- ja rakennuslautakunta 09.12.2021 § 75

§ 75

Päätöspäivä:     9.12.2021

Päätös annetaan julkipanon jälkeen:   15.12.2021

Rakennuspaikka

Hakija 

Skanska Talonrakennus Oy

PL 114

00101 HELSINKI

Toimenpide 

Uusi rakennus

Asuinkerrostalo (1)

Uusi rakennus

Pääsuunnittelijan suunnittelutehtävän vaativuusluokka: Poikkeuksellisen vaativa

Rakenteellinen paloturvallisuus

Paloluokka P1

Lausunnot

Hakemuksen liitteet

Lisäselvitykset ja poikkeukset

LUPAHAKEMUS

Haetaan lupaa 17-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseen. Asuntoja rakennetaan yhteensä 133.

ASEMAKAAVA

Tontti sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella AK. Tontilta on osoitettu rakennusala, jolle saa rakentaa 16-kerroksisen asuinkerrostalon ja jonka pohjakerroksen pinta-alasta on käytettävä 15 % myymälä- ja palvelutiloja varten. Yhteiskäyttöisiä tiloja tulee sijoittaa ylimpiin kerroksiin ja näitä tiloja saa sijoittaa ylimmän kerroksen yläpuolelle kerrosluvun estämättä. Rakennusalan rajat ovat kadun ja korttelin pihan puolella tontin rajoissa kiinni. Tontin luoteispuolella sijaitsee asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue AH, jonka kansipihalle saa sijoittaa mm. tonttien leikkipaikat ja talousrakennuksia. Rakennusten julkisivujen tulee olla laadukkaita ja viimeisteltyjä ja pääosin rapattuja tai värillistä betonia, puuta, puhtaaksimuurattua poltettua tiiltä tai keraamisia laattoja. Katutason kerroksen tai alimpien kerrosten tulee erottua ylemmistä kerroksista aukotuksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta ja pääsisäänkäynnin tulee erottua katujulkisivusta. Lisäksi asemakaavassa on määräyksiä mm. meluun, ilmanlaatuun, tuulisuuteen, piha-alueiden suunnitteluun ja hulevesien käsittelyyn liittyen.

Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli.

Alueen suunnittelua ohjaavat lisäksi Finnoonkallion korttelisuunnitelma ja Design Finnoo -käsikirja.

RAKENNUSHANKE

Tulevan Finnoon keskusta-alueen ja metroaseman välittömään läheisyyteen rakennetaan yksi 17-kerroksinen asuinkerrostalo. Rakennuksessa on kellari ja asemakaavan mukaisesti liiketila ensimmäisessä kerroksessa sekä asuntoja palvelevia yhteistiloja ylimmässä kerroksessa. Rakennuksesta on suora yhteys viereiselle AH-tontille rakennettavalle kansipihalle, minne sijoittuvat tontin leikki- ja oleskelualueet. Julkisivut ovat pääasiassa valkobetonia ja maantason kahden alimmaisen kerroksen aukotusta ja toimintoja on korostettu korttelisuunnitelman mukaisesti laatoituksin ja värilasein jäsennetyillä tehostekentillä. Kerroksissa ikkunat on rytmitetty maalattujen tehosteiden avulla rakennuksen vertikaalisuutta korostaviin ryhmiin. Kaikilla asunnoilla on lasitetut parvekkeet. Hanke on pienasuntovaltainen. Topten-käytäntöjen aputilamitoitusta noudatetaan varastotilojen suhteen, mutta mitoituksesta poiketaan suositeltavien pesulan, kuivaustilojen, talosaunaosastojen ja kerhotilan pinta-alojen suhteen siten, että kuitenkin pääosa ohjekortin suosituksesta täyttyy.

RAKENNUSOIKEUS

Tontin rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus on 7500 kem2. Lisäksi saa rakentaa asuntojen yhteiskäyttöiset varastot, askartelu-, harrastus- ja säilytystilat, pesutuvat, kuivaushuoneet, saunat, väestönsuojat, talotekniset tilat ja jätehuollon vaatimat tilat, kuitenkin niin, että niiden yhteenlaskettu kerrosala on korkeintaan 15 % kaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrästä, eli 1125 kem2, ja asuinrakennusten ulkopuolella olevat talousrakennukset, polkupyörävarastot ja -katokset sekä porrashuoneiden 20 m2 ylittävän osan kussakin asuinkerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen.

Hankkeen kokonaiskerrosala on 9509 kem2, josta 7500 kem2 on varsinaista rakennusoikeutta, 1536 kem2 on asemakaavan sallimaa lisärakennusoikeutta ja 473 kem2 on MRL 115 § 3 momentin sallimaa 250 mm paksun ulkoseinärakenteen ja 200 mm paksun väliseinärakenteen ylittävää osuutta sekä taloteknisten kuilujen ja hormien sekä teknisten tilojen osuutta.

VÄHÄISET POIKKEAMISET

Asemakaavan mukaan parvekkeet saavat ulottua katu- ja torialueelle 2,5 m siten, että niiden vapaa alikulkukorkeus on 4,4 m. Suunnitelmissa poiketaan paikallisesti ja vähäisesti korkeuden osalta 0,16 m 1,65 m2:n alueella, jolloin alikulkukorkeus on 4,24 m. Poikkeamaa perustellaan sillä, että parvekkeen kohdalla rakennuksen ja katualueen muurin välistä ei muutenkaan mahtuisi ajamaan huoltokalustolla. Tonttiyksiköltä on saatu suostumus poikkeamaan ehdolla, että kaikki rakenteet, rakentaminen ja rakennusaikainen varastointi pysyvät oman tontin puolella.

Rakennuksen 1. ja 17. kerroksessa porrashuoneen 20 m2 ylittävä osa on laskettu asuinrakennusoikeuden ylittävään lisärakennusoikeuteen. Asemakaava mahdollistaa ylityksen asuinkerroksissa, kun ratkaisu lisää porrashuoneen viihtyisyyttä ja porrashuone on luonnonvaloinen. Hankkeessa 1. ja 17. kerroksessa ei ole asuntoja, mutta hakijan mukaan 1. kerrokseen on pyritty sijoittamaan vain yhteistiloja, jotta kaikki asunnot sijoittuisivat rauhallisiin ja tarkoituksenmukaisiin paikkoihin, porrashuoneen sisääntulosta ja käytävistä on pyritty tekemään avaria ja luonnonvaloisia, 17. kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, joten kerroksesta on tehty hulppea yhteistilojen kokonaisuus ja lisäksi porrashuoneisiin liittyvä käytävä on viihtyisästi valaistu pohjoiseen aukeavan ikkunarivistön avulla.

Asemakaavan mukaan alueella tulee varautua alueelliseen jätteiden putkikeräysjärjestelmään. Kaupunkisuunnittelukeskuksen antaman koko aluetta koskevan lausunnon mukaan Espoon teknisen toimen johto on kuitenkin linjannut, ettei Finnooseen tulla toteuttamaan jätteen putkikeräysjärjestelmää ja hankkeessa jätteet kerätäänkin syväkeräysastioin. Kaupunkisuunnittelujohtaja puoltaa poikkeamaa.

Kaikkia edellä mainittuja poikkeamia voidaan perustelut huomioiden pitää vähäisinä.

AUTOPAIKAT, POLKUPYÖRÄPAIKAT JA VÄESTÖNSUOJA

Asemakaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/110 kem2, kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto ja 1 ap/180 kem2 liiketiloja varten. Autopaikkoja rakennetaan asuntoja varten 68 ap ja liiketiloja varten 1 ap. Yhteensä 69 autopaikasta kolme on suunniteltu liikuntaesteisille ja ne on sijoitettu rakennuksen viereiseen kansipihan alaiseen pysäköintilaitokseen AH-tontilla 31-124-9. Muut 66 autopaikkaa on sijoitettu pohjoispuolelle kortteliin 31125 rakennettavaan pysäköintilaitokseen.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava asunnoille vähintään 1 pp/30 kem2, kuitenkin vähintään 2 pp/asunto ja liiketiloja varten vähintään 1 pp/50 kem2. Asuntoja varten hankkeessa rakennetaan kaavan vaatimat 266 pp ja ne on sijoitettu katettuihin ja lukittavissa oleviin varastoihin. Liiketilaa varten rakennetaan kaavan vaatimat 2 pp ja lisäksi lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille on osoitettu tilaa ulkoa.

Asuinrakennuksen kellariin rakennetaan kaksi S1-luokan väestönsuojaa yhteensä 200 henkilölle. Normaaliaikana suojat toimivat irtaimistovarastoina.

MUUT SELVITYKSET

Hankkeesta on tehty pelastuslaitoksen hyväksymä paloturvallisuussuunnitelma. Rakennukseen toteutetaan kaksi palolta suojattua uloskäytävää, palomieshissi ja kiinteä sammutusvesiputkisto. Rakennuksen savunpoisto on painovoimainen.

Kortteli sijaitsee melualueella ja hankkeesta on tehty liikennemeluselvitys sekä selvitykset ulkovaipan ääneneristyksestä ja parvekkeiden meluntorjunnasta. Selvityksissä on esitetty ulkovaippaan, ikkunoihin, parvekeoviin sekä parvekelasituksiin ja lasikaiteisiin kohdistuvat ääneneristävyysvaatimukset sekä osaan parvekkeista kohdistuvat äänenabsorbtiomateriaalien käyttöön liittyvät vaatimukset, jotka on huomioitu suunnitelmissa.

Sekä hakijatontin että koko korttelin hulevesien käsittelystä on laadittu erilliset alustavat hulevesisuunnitelmat, missä on huomioitu kaavan asettamat vaatimukset mm. viivytyksen suhteen. Tontin hulevedet kerätään ja johdetaan viivytysjärjestelmän kautta HSY:n hulevesiviemäriin.

Hankkeesta on laadittu kosteudenhallintaselvitys ja hankkeeseen on nimetty kosteudenhallintakoordinaattori. Hankkeessa käytetään Kuivaketju10-toimintamallia.

Hanke on suunniteltu esteettömyysmääräysten mukaisesti siten, että rakennuksen pohjois- ja itäpuolen sisäänkäynnit, kaikki asunnot ja yhteistilat ovat esteettömiä. Asuntokohtaisista irtaimistovarastoista osa on suunniteltu esteettömiksi. Liikuntaesteisille tarkoitettuja autopaikkoja on osoitettu kolme.

TOIMIKUNTAKÄSITTELYT

Kaupunkikuvatoimikunta on käsitellyt hanketta ja puoltanut sitä ehdoin. Ehdot on huomioitu suunnitelmissa.

Tekninen ennakkokäsittely on pidetty ja suunnitelmia on täydennetty rakennusvalvonnan antaman palautteen mukaisesti.

MUUT LAUSUNNOT

Länsimetro Oy on antanut lausunnon hankkeesta. Lausunnossa todetaan, että pohja- ja kalliorakennustyöt sijoittuvat Länsimetron rajoitevyöhykkeen läheisyyteen. Länsimetron huomioiminen töissä tulee toteuttaa lausunnon ehtojen mukaisesti ja suunnitelmille sekä perustusten kuormitustiedoille tulee saada Länsimetron hyväksyntä. Lisäksi perustusten toteuttamisessa tulee huomioida lausunnossa mainitut ehdot mm. paalutus- ja pontitustöiden tärinään liittyen.

RASITTEET JA MUUT SOPIMUKSET

Hakijatontin ja sen luoteispuolella sijaitsevan yhteiskäyttöisen AH-tontin 31-124-9 sekä muiden korttelissa sijaitsevien asuintonttien välille on tehty sitoumus yhteisjärjestelyiden tekemisestä ja/tai rasitteista sopimisesta. Yhteisjärjestelyissä sovitaan ainakin korttelin yhteisen pihan käytöstä liikkumiseen, leikkiin ja oleskeluun, huoltoon ja pelastustoimintaan, tonttien oikeuksista toistensa alueella liikkumiseen, jätteiden yhteisistä keräyspaikoista ja hakijatontin kolmen liikuntaesteisten autopaikan sijoittamisesta kansipihan alaiseen pysäköintihalliin. Lisäksi hakijatontti on sopinut alustavasti rasitesopimuksen tekemisestä AH-tontin 31-124-9 kanssa rakennuksen parvekkeiden ja perustusrakenteiden sijoittamisesta osittain AH-tontin puolelle. Myös 66 autopaikan sijoittamisesta kortteliin 31125 rakennettavaan pysäköintilaitokseen on sovittu alustavasti. Kaikkien hakijatonttia palvelevien oikeuksien tulee olla perustettuina tai merkittyinä ennen rakennuksen käyttöönottoa.

NAAPURIEN KUULEMINEN

Naapureille on tiedotettu hankkeesta rakennusvalvonnan toimesta, eikä heillä ole ollut siitä huomautettavaa. MRL 133 § 3 momentin mukainen katselmus ei ole tarpeen.

Esittelijän

päätösehdotus Ehdotuksen tekijä: ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja

Pasi Timo

Lupa myönnetään.

Työtä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty:

vastaava työnjohtaja

KVV-työnjohtaja

IV-työnjohtaja

Ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä:

rakennesuunnitelmat

rakennelaskelmat

salaojasuunnitelma

pintavesisuunnitelma

kosteudenhallintasuunnitelma

vesi- ja viemärisuunnitelmat

ilmanvaihtosuunnitelmat

lämpösuunnitelmat

Työn edistymisen mukaan pyydettävä seuraavat katselmukset:

paikan merkitseminen

sijaintikatselmus

rakennekatselmus, suoritetaan vaiheittain, jotka määrätään aloituskokouksessa tai edellisellä työmaakäynnillä

vesilaitteiden katselmus

ilmanvaihtolaitteiden katselmus

lämmityslaitteiden katselmus

loppukatselmus, edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvän MRL 153 § mukaista ilmoitusta

Muut ehdot:

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä talotekniikan aloituskokous.

Ennen rakentamista valmistelevien toimenpiteiden aloittamista on pidettävä aloituskokous, jossa on esitettävä työmaasuunnitelma ja kosteudenhallintasuunnitelma.

Työssä on noudatettava Länsimetron betoni- ja kalliorakenteiden tärinärajoitusohjeita, jotka ovat luvan liitteinä. Mikäli perustus- ja rakennustyöt ajoittuvat metron liikenteen tai koekäytön ajalle, tulee noudattaa HKL:n metroisännöinnin antamia ohjeita, joiden rajoitukset ovat tällöin määrääviä. Rakennustyö ei saa aiheuttaa häiriötä metroliikenteeseen, vaurioita metrotunnelin ja -radan rakenteisiin tai muutoksia alueen pohjavedessä. Jos edellä mainittuja ei pystytä takaamaan, rakennustyön tulee edetä vuorovaikutuksessa HKL:n edustajien kanssa. HKL:n verkkosivuilta saatavaa ohjetta "Rakentaminen metro-/raitiotieradan läheisyydessä" tulee noudattaa.

Espoon ympäristönsuojelun palvelualueelta pyydetty lausunto ja lausunnon ehdot sulfidisavien huomioimiseen liittyen tulee huomioida ennen rakentamisen aloittamista.

Alueella on maanalaisia johtoja ja putkia. Jos rakentaminen edellyttää johtojen siirtoja, on niistä sovittava johtojen omistajien kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

Rakennustyömaa on rajattava koko rakennustyön ajan ja käytettävä riittäviä suoja-aitoja eri työvaiheiden turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Rakennustyön aikana on pidettävä rakennustyön tarkastusasiakirjaa ja laadittava rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje.

Kaikkien rakenteiden tulee sijoittua oman tontin puolelle.

Erityissuunnitelmien sähköisen tallentamisen jälkeen suunnittelijoiden on otettava yhteyttä alueen rakenne- ja lvi-insinööriin suunnitelmien esittelytavan sopimiseksi.

Värilasien valintaan on toteutusvaiheessa kiinnitettävä huomiota. Pääsuunnittelijan ennakkoon hyväksymät vaihtoehdot tulee esitellä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksyntää varten työmaalla pidettävässä katselmuksessa. Katselmus tulee järjestää siten, että muutosten tekeminen on edelleen mahdollista. Hyväksymistä varten on eri lasivaihtoehdoista tehtävä riittävän kokoiset mallipalat. Lisäksi katselmuksessa rinnalla tulee olla nähtävillä myös muut julkisivumateriaalit.

Rakennuksen ulkovaippa on toteutettava ympäristöstä johtuvien erityisten ääneneristysvaatimusten mukaisesti. Ääneneristävyyden vaatimustenmukaisuus on todennettava mittaamalla ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Ennen rakennusten käyttöönottoa on tehtävä melutasomittaukset, joilla todennetaan, että parvekkeet täyttävät ympäristöministeriön asetuksessa ja asemakaavassa asetut vaatimukset.

Ennen rakennuksen käyttöönottoa on pidettävä erityinen palotarkastus.

Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää, että luvan liitteeksi toimitetaan allekirjoitetut rasite-/yhteisjärjestelysopimukset tarvittavista oikeuksista ja niistä tehdään virallinen päätös. Hankkeen on haettava mahdollisimman ajoissa rasitteiden perustamista / yhteisjärjestelyä toimivaltaiselta viranomaiselta ja saatava asiasta päätös viimeistään ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Töiden aloittamisesta on ilmoitettava rakennusvalvontakeskukselle.

Rakennustyöt on tämän rakennusluvan perusteella aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloa ei jatketa oikeudellisten edellytysten niin salliessa. Työ on saatettava loppuun viiden vuoden kuluessa rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupa raukeaa, mikäli luvan voimassaoloaikaa ei pidennetä luvan ollessa voimassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 §, 133 §, 135 §, 175 §

Päätös

Oheismateriaali

Tiedoksi